Kyllä hyvä valmentaja muuttaisi jotain pelitavallisesti, jos rämmittäisiin sellaisessa suossa kuin TPS nyt. Elomo oli kuitenkin kommentoinut ylellä, että tasaiset pelit ja niukat maalin tappiot kertovat siitä, että pelitapamme on hyvä.
Mikä sitten on hyvä pelitapa?
Hyvä pelitapa tukee pelaajia. Hyvä pelitapa tuo voittoja vastustajasta, jolla on paremmat pelaajat. Hyvä pelitapa tuo voittoja tasaiseen tahtiin, jopa huonollakin hetkellä. Hyvä pelitapa on kärsivällinen. Se ei kadehdi, ei kerskaa. Se kunnioittaa vastustajaa.
Omasta mielestäni suurimmat ongelmat liittyvät TPS:n kiekottomaan pelaamiseen. Jostain syystä vastustaja pääsee jatkuvasti tekopaikkoihin, jotka omaan silmään näyttävät siltä, että syynä on liian aktiivinen kiekonriistopelaaminen. Totta kai pitää yrittää saada kiekko pois mahdollisimman nopeasti jne, mutta jos aina mennään ja mennään ja yksikin lenkki ei pysy perässä, niin syntyy vastustajalle tilaa. Näistä tiloista tulee sitten tilanteita, jotka näyttävät siltä että yksilö tekee virheitä. Tepsin viisikko ei ole riittävän tiivis.
Se mikä toimii junnuissa ja kehittää pelaajia yksilöinä, ei välttämättä toimi erittäin kypsiä joukkeita vastaan Liigassa valmiiden yksilöiden kanssa.
Mielestäni Jukka Jalonen selosti hyvin sitä, mikä on järkevää pelaamista Total Hockey Forever ohjelmassa (n. 9 minuutin kohdalta eteenpäin). Mitä eroa on tekemisellä isossa ja pienessä kaukalossa, suhteessa vastustajaan, miksi viivelähtöjä kannattaa aina välillä tehdä, miksi hän ei halua puhua hitaista lähdöistä ollenkaan vaan viivelähdöistä jne. Paljonko vastustajan tekeminen vaikuttaa omaan tekemiseen. Lyhyessä ajassa kävi monta asiaa läpi pelitavallisesta näkökulmasta.