Ei ole todellista, varusmiesten fyysinen kunto pohjamudissa

[Timi]

Joskus olen miettinyt, että miksi nuorten miesten kuntoa mitataan sillä kuinka paljon he pystyvät juoksemaan 12 minuutissa. Kuten tässä testissä on mainittu niin Cooper on ennenkaikkea oksennustesti. Armeijassa huomasin sen, että kun meitä oli 12 varusmiestä juoksemassa cooperia olin ainoa ketä se nappasi, yksi toinen jaksoi edes vähän yrittää. Loput hölkkäilivät alussa ja keskittyivät sitten kävelemään rataa ympäri ja juttelemaan kavereiden kanssa. Eli kun motivaatioita ei ole, niin ei tule tuloksiakaan.

Eli jos osaselittäjänä on vaikka sekin, että alokkaita nappaa nykyään vähemmän?

 

[nedomansky]

jos alokasta "nappaa nyt vähemmän", lienee
kyseessä johtamisongelma

ehki harjoituksen syvin olemus ei tällä(kään) kertaa
päässyt esille

 

[ms.qvist]

Aihetta sivuten.

Jokin aika sitten uutisoitiin Iso-Briatannian asevoimien uudesta ohjeistuksesta, jonka mukaan naisia ei pidä lähettää taistelutehtävissä rintamalle koska nainen ei kestävyyden eikä fyysisen voiman tähden pärjää miehelle, ei varsinkaan tilanteessa jossa kestävyys ja fyysinen lihaskestävyys/-voima joudutaan yhdistämään. Kyllähän naisilta kestävyyttä löytyy, sitkeyttä jopa eräissä tilanteissa enemmän kuin miehistä, mutta fysiinen kestävyys jossa vaaditaan myös voimaa onkin sitten toinen juttu.

Mitä yhteistä tällä uutisellä on Suomen armeijan tilanteen kanssa? Äkkiseltään ajatellen sillä ei tuntuisi olevan mitään yhteistä, mutta kun hivenen kiertoteitse lähdetään asiaa tutkimaan löytyy kuitenkin jotain huomioitavaa. Nimittäin, muistan lukeneeni jostain artikkelin jossa vertailtiin suomalaisten miesten ja naisten kuntopohjaa ja sen mukaan Suomessa, naisten ja miesten välinen fyysisenkunnon keskiarvo on lähentynyt toisiaan. Ei kuitenkaan sen tähden, että naiset olisivat kirineet kiinni, toki vaikutusta naisten kasvaneella liikuntaharrastuksella asiaan on, vaan sen tähden koska miesten yleiskunto on heikentynyt huomattavasti viimeisen reilun kymmenen vuoden kuluessa. Toisin sanoen, naisten kuntopohja on hivenen kohentunut kun taasen miesten huomattavasti heikentynyt. Mikäli ryhdytään vertaamaan ikäryhmiä 17-25 vuotta, epäilen eron keskiarvossa olevan huomioitavan pienen.

Mikä mahtaa olla tilanne kymmenen vuoden kuluttua mikäli trendi jatkuu samana? Kenties tuolloin asevelvollisten heikon fyysisenkunnon tähden on tehtävä jotain radikaalejakin muutoksia asepalveluksen suorittamiseen. Omat kunto-ohjelmat varusmiesikäisille joilla on huonohko kunto tms., joita on noudatettava ennen varusmiespalveluksen aloittamista tietyn ajan verran, tähän yhdistettynä kuntotestit joilla seurataan kunnon kohentumista. En nyt viitsi tämän enempää spekuloida asialla, tarpeen mukaan sitten lisää.

Tällaista,

vlad#16.

 

[Kippari]

Testit eivät kerro kaikkea

Kaverini kertoi kutsunnoissa ja palvelukseentulotarkastuksessa sairastavansa astmaa, josta hänellä oli keuhkötautien erik. lääkärin lausunto mukana. Palvelukseen tullessaan hän ei kuitenkaan kärsinyt juuri astmaoireista.

Niinpä hän juoksi Cooperin testin 2300 m, vaikka joutui jarruttelemaan. Vastaavasti erinomaisena uimarina hän joutui keskeyttämään uimataitotestin 50 m:n jälkeen, kun astma otti niin henkeen, että meinasi upota veden alle.

Sairaudet ovat tosiasioita, mutta tv:n julkaisemat tulokset varusmiesten huonosta kunnosta eivät välttämättä täysin pidä paikkaansa.

Totta on silti, että ylipainoisten tietokonenörttien on vaikeaa selviytyä armeijan kohtuullisesta liikunnasta, jos eivät ole itse liikkuneet ollenkaan.

 

[Alex]

Meillä ei ainakaan armeijassa ollut mitään merkitystä paljonko juoksi cooperissa jos aukkiin halusi/pelkäsi joutuvansa. Eikä kukaan tainnut löysäillä sen takia että pelkäsi joutuvansa aukkiin.

Se on kyllä totta että huonokuntoisilla armeija kasvattaa kuntoa ja hyväkuntoisilla madaltaa. Jos sattuu vielä tehvävään jossa ei tule liikuttua paljoakaan niin kunnon ylläpitäminen onnistuu P-kauden jälkeen ainoastaan iltaisin omalla ajalla jos jaksaa jotain tehdä, joten siinäkin mielessä armeija on äärimmäisen turhauttava paikka (näin kävi juuri minulle:mad: )

 

[Timi]

Viestin lähetti Alex
Se on kyllä totta että huonokuntoisilla armeija kasvattaa kuntoa ja hyväkuntoisilla madaltaa. Jos sattuu vielä tehvävään jossa ei tule liikuttua paljoakaan niin kunnon ylläpitäminen onnistuu P-kauden jälkeen ainoastaan iltaisin omalla ajalla jos jaksaa jotain tehdä, joten siinäkin mielessä armeija on äärimmäisen turhauttava paikka (näin kävi juuri minulle:mad: )

Itse lenkkeilin joka ilta P-kauden jälkeen ja täytyy sanoa, että jos olet sellaisessa hommassa, että saat illat tehdä mitä haluat niin eihän silloin toi homma hirveästi oikeasta työelämästä poikkea. Eli ei sitä työaikanakaan hirveästi lenkkeillä. Omasta kunnosta huoltapitäminen on loppujen lopuksi aina itsestään kiinni.

 

[dana77]

Viestin lähetti Tuamas
Peli sitten pelattiin ja toinen joukkue voitti 15-1. Leirin jälkeen eräs hävinneessä joukkueessa pelanneen pojan äiti tuli kysymään, että miksi jaoit joukkueet näin epätasaisesti.
Tähän Jursi oli kylmästi vastannut: "Mjinä pista nje pjojat hjotka kanta itse kassjinsa tjoiselle pjuolelle ja tjoiselle pjuolelle nje hjoiden vjanhemmat kjantoivat pjoikiensa kjassit."

Mitä tästä opimme: ei pitäisi mennä hölmöilemään ja väsyttämään itsensä ennen peliä kantamalla painavaa kassia. Ei ne NHL:ssäkään itse niitä kanna. hymiö.

 

[dana77]

Viestin lähetti Timi
Itse lenkkeilin joka ilta P-kauden jälkeen ja täytyy sanoa, että jos olet sellaisessa hommassa, että saat illat tehdä mitä haluat niin eihän silloin toi homma hirveästi oikeasta työelämästä poikkea. Eli ei sitä työaikanakaan hirveästi lenkkeillä. Omasta kunnosta huoltapitäminen on loppujen lopuksi aina itsestään kiinni.

Itselläni kunto armeijassa laski jokin verran. Päivän jälkeen oli aina väsynyt, sillä yöunet jäivät aina lyhyiksi eikä pienessä varuskunnossa ollut oikein muita mahdollisuuksia, kuin lenkkeily ja kuntosali, eikä kumpikaan oikein ollut pallopelejen ystävälle mieleen (kuulostaa varmasti tosi uskottavalta kaverilta, joka on juossut pari marathonia :P). Mulla oli tupakaverina maajoukkuevalmennettava hiihtosuunnistaja (tai joku sellainen, kaveri kun oli ruotsinkielinen...). Hän kävi päivittäin treenamassa ja juoksi vielä ihan kunnon lenkkejä. Olihan hänellä harjoitusvapaita normaalipalveluksesta, mutta kaveri kävi lenkeillä myös leireillä kun muut olivat puolikuolleita. Siitä erotti huippu-urheilijan.

 

[JanJ]

Nostetaan taas armeijafriikkien niskakarvoja pystyyn.

Kun menin inttiin, käväisin Salonkulmassa ns. kuolemankaljalla.
Otin siinä sitten ihan reippaamminkin, ja taisin olla pikku hiprakassa kun astuin palvelukseen.
Heti ekana aamuna käytiin sitten Cooperin testin kimppuun.
No kyllähän minä pääsin 400 metriä.

 

[mission16W]

Viestin lähetti Siirappi
ei se ole itsestään selvyys että lihavalla on huono kunto, itse pääsen kuupperissa 3100 ja kiloja on reilusti liikaa, pyöräilen myös ahkerasti ja käyn usein uimassa/pelaamassa futista/salibandyä/koripalloa...

Ei tietenkään. Itsellänikin on maha ja silti olen paremmassa kunnossa kuin moni "hyväkuntoinen". Silti oletusarvoltaan keskiverto 120-kiloinen ei pahemmin urheile.

 

[The Hawks]

Viestin lähetti Cooley
Tekisivät armeijassa tutkimuksen varusmiesten motivaatiosta. Voisi selittää monta asiaa.

Näinhän se menee. Varusmiesten motivaatio on varmasti laskenut samassa käyrässä kun testituloksetkin. Niin moni haluaa intistä nykyisin pois kuudella kuukaudella että ei ole mitään järkeä vetää itseään piippuun esim. cooperin testissä ja samalla nostaa mahdollisuutta joutua AUK`iin. Tietystikään kaikkien kohdalla ei jotain 500 metrin tulosta coopperissa voi selittää motivaatiolla vaan on niitä oikeasti sellaisiakin joilla on helvetin huono kunto.

Itse olin sellaisissa hommissa Huovinrinteellä kun saapumiserä 1/02 tuli että pääsin melko paljon kuulemaan juttuja mihin porukat haluavat armeijassa suuntautua. En varmasti paljoa muista väärin jos sanon että noin 2% halusi johtajakoulutukseen.... Että sikäli.

 

[Shadowplay]

Varjo: "Tiedän(tai luulen) ettei Janne Holmen pysyisi minun perässäni metsässä rinkka selässä ja tiedän ettei pysyisi Riku Kirikään. Eli optimitaistelija ei edusta kumpaakaan ääripäätä vaan omaa hyvän juoksukunnon ja hyvän lihaskunnon."

Nyt siis selvisi, että Varjo on "optimitaistelija"!! Ei vähä mitään.

Kiitos aamun parhaista nauruista.

* * *
shadowplay

 

[varjo]

Shadowplay:

Kyllä sinulla tuota mielikuvitusta riittää.
Missä sanoin että minä olen optimitaistelija?

Totesin vain siihen vaadittavat ominaisuudet.

Miksi minä en ole optimitaistelija:
- huono näkö
- allergioita
jne.

Onko se minun vikani että fyysisesti täytän tietyt vaatimukset oman aselajini "optimista". En minä sopisi pinohiireksi tai pst-mieheksi koska en minä varmaankaan käsivoimillani jaksaisi kantaa määrättömästi miinoja

 

[Tatzka]

Viestin lähetti The Hawks


Näinhän se menee. Varusmiesten motivaatio on varmasti laskenut samassa käyrässä kun testituloksetkin. Niin moni haluaa intistä nykyisin pois kuudella kuukaudella että ei ole mitään järkeä vetää itseään piippuun esim. cooperin testissä ja samalla nostaa mahdollisuutta joutua AUK`iin. Tietystikään kaikkien kohdalla ei jotain 500 metrin tulosta coopperissa voi selittää motivaatiolla vaan on niitä oikeasti sellaisiakin joilla on helvetin huono kunto.

Itse olin sellaisissa hommissa Huovinrinteellä kun saapumiserä 1/02 tuli että pääsin melko paljon kuulemaan juttuja mihin porukat haluavat armeijassa suuntautua. En varmasti paljoa muista väärin jos sanon että noin 2% halusi johtajakoulutukseen.... Että sikäli.

Sen verran täytyy korjata, ettei aukkiin pakoteta, jos omaa kyllin vahvan tahdon. Itse jouduin käymään monet puhuttelut/haastattelut, etten joutuisi aukkiin, mutta eivät pakottaneet.


Timi :

Intissä monella on kaikki motivaatio maassa, vaikka olisi aikaakin niin ei saa itsestään mitään irti. Monesti tosin ei ole edes sitä aikaa, jotta ehtisi liikkumaan tarpeeksi.

 

[Alex]

Viestin lähetti Timi


Itse lenkkeilin joka ilta P-kauden jälkeen ja täytyy sanoa, että jos olet sellaisessa hommassa, että saat illat tehdä mitä haluat niin eihän silloin toi homma hirveästi oikeasta työelämästä poikkea. Eli ei sitä työaikanakaan hirveästi lenkkeillä. Omasta kunnosta huoltapitäminen on loppujen lopuksi aina itsestään kiinni.

P-kauden jälkeen oli mulla 18 viikkoa jäljellä, joista metsässä oli 8 viikkoa, joten sinä aikana ei kunto voi muuta kun tippua, sillä metsässä ei tietänkään voinut lenkkeillä ja koulutus oli paikallaoloa. Sen mitä oli kasarmilla, niin ei talvella paljoa kiinnosta juosta ulkona, joten ainoa vaihtoehto oli kuntosali, eikä sieläkään kestävyys paljoa kohoa. Kaikenlisäksi usein oli niin väsynyt ettei jaksanut tehdä mitään. Eli armeija-aikana kunnon ylläpitäminen ei ole aina itsestä kiinni ja työelämään sitä ei voi verrata.

 

[Timi]

Viestin lähetti Alex
P-kauden jälkeen oli mulla 18 viikkoa jäljellä, joista metsässä oli 8 viikkoa, joten sinä aikana ei kunto voi muuta kun tippua, sillä metsässä ei tietänkään voinut lenkkeillä ja koulutus oli paikallaoloa. Sen mitä oli kasarmilla, niin ei talvella paljoa kiinnosta juosta ulkona, joten ainoa vaihtoehto oli kuntosali, eikä sieläkään kestävyys paljoa kohoa. Kaikenlisäksi usein oli niin väsynyt ettei jaksanut tehdä mitään. Eli armeija-aikana kunnon ylläpitäminen ei ole aina itsestä kiinni ja työelämään sitä ei voi verrata.

Tiedän, että se ei ole aina itsestään kiinni. Sen vuoksi kirjoitinkin, että jos on sellaisessa hommassa tuolla, että on illat pääasiallisesti vapaana kassulla, niin silloin ei voi mielestäni hirveästi syyttää sitä, että armeija vei kunnon. Jos joutuu jossain kannonpäässä istuskelemaan niin se on hieman eriasia.

Kyllä tietysti ymmärrän sen, että kun tarpeeksi v-käyrä nousee niin ei sitä kiinnosta lähteä metsään juoksemaan. Itselläni se oli vain mahdollisuus lähteä pois kassulta, metsään lenkkeilemään. Pois siitä kopista missä muuten joutui viettämään ihan tarpeeksi aikaa. Intin yksi surkeimmista puolista on juuri se, että ei ole mahdollisuutta olla kovin paljoa omassa rauhassa ja lenkkeily oli minulle juuri tätä. Sait olla omassa rauhassa metsässä.

 

[Taito-Ojanen]

Viestin lähetti Tatzka
Sen verran täytyy korjata, ettei aukkiin pakoteta, jos omaa kyllin vahvan tahdon. Itse jouduin käymään monet puhuttelut/haastattelut, etten joutuisi aukkiin, mutta eivät pakottaneet.

Tuo on totta. Jouduin kieltäytymään sen tuhanteen kertaan kunniasta, vaikka kuinka maanittelivat ja asiaa pyörittivät. Ja miksi? Koska minulla oli seuraavana keväänä pääsykokeet yliopistoon, ja olin päättänyt päästä sisään. Pääsinhän minä. AuK olisi kuitenkin mennyt sopivasti kaksi kuukautta yliopiston alkamisen kanssa päälle, enkä halunnut menettää kokonaista opiskeluvuotta parin inttikuukauden takia. Kyllä sitä alusta asti haluaa kuitenkin yliopistoelämään mukaan. Tuota välimatkaakin Sodankylästä Itä-Suomeen olisi ollut aika mukavasti...

Sitten itse asiaan, eli kunnon rapistumiseen. Tässä minun "statit" inttiin mennessä: vedin leukoja koko komppanian pohjat, vatsalihaksissa kovinta kärkeä, selkälihaksissa hyvää keskitasoa, Cooper piirun verran alle 3000m. Painoa oli jotain 68 kg.

Intistä lähdettäessä painoa oli 75 kg, juoksukunto suunnilleen sama, leukoja, vatsalihas- eikä selkälihasliikkeitä mennyt yhtä paljon. Silti kestin varmaan pitkiä täyspakkausmarsseja paremmin kuin sinne mennessä. Samoin yleistä armeijan rasitusta metsäleireillä. Syynä oli varmaan se, että lihasmassaa oli tullut lisää, ja se oli vain hyvä juttu se. Tosin ehkä se aivan loppuaika pitäisi jättää pois laskuista, koska se oli pelkkä lorvailua. Kunto varmasti rapistui silloin.

Mielenkiintoista oli se, että meidän pst-alokastuvassa oli kaksi bodaria. Nämä olivatkin sitten tuvan kovimmat valittajat, kun "mustia" joutuivat vetämään. Ilmeisesti on aivan eri tilanne mennä metsään huhkimaan, varsinkin kun tilanne ei ole niin mukavasti hallinnassa kuin lämpimässä punttisalissa. Tosin mikä minä olen sanomaan, kun itse olin panssarintorjuntaohjuspuolella, joten mustia en koskaan vetänyt.

Jos tuollaiseen rääkkiin hyppää suoraan toimistotyöstä tai tietokoneen ääreltä, voin kuvitella, että koville ottaa. Mutta ei hätää: tiede varmaan kehittää jonkun ihmepillerin -tai laitteen, joka tekee meistä kaikista huippukuntoisia aivan paikalla istuen. Ja Suomen uljas nuoriso tetsaa taas...

 

[eagle]

Ongelma tulee mielestäni siinä, että Suomessa on niitä jotka liikkuvat edelleen hyvin ja sitten on niitä jotka eivät liiku ollenkaan. Hyvät esimerkit juuri nämä jotka menevät kauppaan ne ~1km matkatkin, kun ei pyörällä osata edes enään lähteä tai kävellenkään. Meillä oli ainakin huomattavissa että oli tosi hyviä tuloksia(3000m ja relusti yli) tai sitten reilusti tuon ns. keskiarvon ali. Eikä läheskään niin paljon keskiarvo tuloksia kun voisi arvioida.

Toisaalta esim. 2500-2600m on ihan ok, sillä kunnolla mitä siihenkin vaaditaan pärjää normaali elämässä ihan hyvin. Ongelma muodostuu kun aletaan puhua keskiarvon alittavista tuloksista ja niissä on useimmissa sitten kyseessä todellakin heikkoja tuloksia.

Suomessa on vähennetty koululiikuntaa ja yleisesti liikutaan vähemmän. Tämän takia tosiaan on muodostunut suurikin ryhmä jonka kunto on naurettavan huono. Vaikka edelleen on kunnostaan huolehtivia ja huippukuntoisiakin ihmisiä jonkun verran.

Huomion arvoisaa on syömishäiriöiden ohella lihavuus. Suomessa alkaa kasvamaan samanlainen ryhmä lihavia, kuin jenkeissä. Tähän ei auta mitkään laihdutuslaastarit, tms. Vaan hommaan tarvitaan kunnon nostamista. Painon pudotusta liikunnalla, jne. Ei keholle riitä että vain rasvat poistetaan, jos sydän ei saa mitään liikuntaa. Uskonkin että jatkossa lisääntyy huomattavasti eri sairaudet ja jopa kuolemat, mitkä olisi voitu liikunnalla estää.

Varjon on turha syyllistää kuitenkaan henkilöitä jotka juoksevat sinne ~2600 paikkeille, koska se on normaali-ihmiselle ihan riittävä tulos(itse sitten juoksin ~3000m tuntumaan ns. rapakunnossakin ettei luulla vain puolustelevani itseäni).

 

[varjo]

eagle:
Ei minun tarvitse syyllistää heitä, heidän lääkärinsä kyllä tekevät sen sitten 40-50-iässä :)

Tietenkään se että juoksee 3000 nyt ei takaa hyvää kuntoa 30 vuodeksi eteenpäin mutta se antaa kuitenkin viitteitä peruskunnosta.

 

[ms.qvist]

eagle osuu tuossa yllä varsin oikeaan. Yhä edelleen löytyy niitä jotka juoksevat cooper-testissä juuri niitä huipputuloksia, reilusti yli 3000 metriä, mutta aivan kuten eagle totesi, niistä tuloksista jotka alittavat keskiarvon löyty jo huolestuttavan heikkoja tuloksia. Samalla keskiarvo hilautuu vähä vähältä alemmas ja alemmas.

Johtaako tämä kehitys ennen pitkää siihen, että on niitä huipputuloksia juoksevia ja sitten niitä heikkoja mutta ne tulokset joita me pidämme normaaleina jäävät selkeäksi vähemmistöksi. Oikeastaan tulevaisuudessa tilastot näiltä osin alkanevat muistuttaa laskevaa käyrää jolloin ylikorostettuja ovat ne jotka juoksevat heikkoja tuloksia. Ei mikään hyvä asia...

Oikeastaan minä olen väärä henkilö arvostelemaan toisten coopertuloksia kun nykyään ei paljoa tuo juokseminen kiinnosta terveydellisten syiden tähden, pyöräiltyä ja muuta liikuntaa tulee kyllä harrastettua ihan kohtuudella.

Toinen mikä minua huolestuttaa on uimataidottomuus, tai hyvin kehno uimataito. Tuntuu kummalliselta, että nyky-Suomessa löytyy lapsia joiden uimataito peruskoulun jälkeen on olematon, löytyypä niitä armeijankäyneiden joukostakin ihan kohtalaisesti. (Tiedän tiedän, ei ole määrärahoja vielä lapsia uimahalleihin koulussa ja muuten uinti ei välttämättä enää kaikkia kiinnosta). En nyt muista tarkalleen, mikä on hyvän uimataidon vaatimus (200 metriä?), mutta itse pitäisin jonkinlaisena vaatimuksena sitä, että jaksaa uida vaatteet päällä 50 metriä.

vlad#16.

 

[Timi]

Viestin lähetti laiska laita
5 vuoden kuluttua eläkepommi räjähtää. Toivottavasti ihmisten huonon kunnon takia ei räjähdä terveyspommi. eli työikäsisitä liian suuri osa sairastaa

Tässä ketjussa käsiteltiin jo jonkun verran sitä, mitä ihmisten heikko kunto merkitsee Suomen maanpuolustukselle, mutta vielä ei ole liiemmn käsitelty sitä, mitä se merkitsee Suomen kansantaloudelle.

Ok, armeijan tarkoitus on turvata Suomessa rauha, mutta sodan uhka Suomessa on tällä hetkellä aika minimaalinen. Enemmän olen huolissani nimenomaan siitä, mitä ihmisten huono peruskunto merkitsee kun ajatellaan ikääntyviä ihmisiä. Suomessa uskoisin tulevaisuudessa terveydenhoitokustannusten räjähtävän tätä menoa käsiin parinkymmenen vuoden aikana. Toisaalta miten sitten pitäisi saada ihmiset innostumaan liikunnasta? Tehdäänkö esim. työpaikoilla tarpeeksi, jotta ihmiset innoistautuisivat liikkumaan vapaa-ajallaan? On nimittäin työnantajankin etu, että työntekijällä on hyvä peruskunto. Sairastelut vähenevät ja tuskin sanonta terve sielu terveessä ruumissa (vai mitenköhän se meni:)) niin hirveän väärä on.

 

[Eino_Mies]

Juoksuun..MARS!

Vaikka Cooperin-testi ei kerrokaan koko totuutta henkilön fyysisestä kunnosta, en hämmästynyt tuota uutista, jossa varusmiesten juoksutuloksien kerrotiin alentuneen viime vuosina. Lisäksi ilmeisesti lihaskunto on ollut laskemaan päin.

Muistan vielä hyvin elävästi omalta inttiajaltani joskus 90-luvun alulta, kun vääpeli totesi ensimmäisellä juoksulenkillä maaliskuisessa räntäsateessa että kannattaa käydä sitten vapaa-aikoinakin kuntoilemassa, ettei Tst-harjoituksissa ala vituttamaan liikaa. Hyvä fysiikkahan lisää tunnetusti henkistäkin kanttia.

Armeijan yhtenä päätehtävänä on sytyttää liikuntainnostus myös reserviin siirtyvälle sotilaalle. Mutta nykyään kun passiivinen ja istuva elämäntapa valtaa alaa ja liikunnan ilo onnistutaan valitettavasti kitkemään monilta nuorilta jo pakonomaisella koululiikunnalla, niin onko ihme jos liikunta ei kiinnosta aikuisiälläkään.

Olisi kiva tietää, mitkä mahtoivat olla nuorten miesten kuntotestien tulokset esim 40-luvun Suomessa. Ehkä nykyisessä yhteiskunnassa tehdään enemmän töitä korvien välillä kuin mitä koko kropalla ja siksi väki "ryytyy" helpommin ja tulee veren maku suuhun vähemmästäkin tetsaamisesta.

No tässä sitä itsekin istun flegmaattisena selkä köyryssä tietokoneen äärellä ties monettako tuntia peräkkäin. Joten itse itseäni komentaen "taakse poistu!", singahdan perjantai-illan kunniaksi jääkaapille hakemaan toisen bissen. Eli Karjala takaisin, vaikka pullo kerrallaan.. totesi reservin tykkimies Eino-Mies, täältä tähän..Lepo!

 

[TBK]

Viestin lähetti Alex

Sen mitä oli kasarmilla, niin ei talvella paljoa kiinnosta juosta ulkona, joten ainoa vaihtoehto oli kuntosali, eikä sieläkään kestävyys paljoa kohoa. Kaikenlisäksi usein oli niin väsynyt ettei jaksanut tehdä mitään. Eli armeija-aikana kunnon ylläpitäminen ei ole aina itsestä kiinni ja työelämään sitä ei voi verrata.

Itse olen ainakin sitä mietä, että jos on illalla niin väsynyt, että ei jaksa urheilla, niin on jo koulutus ollut fyysisesti raskasta. Pois lukien mahdollisuus, että ollaan oltu edellisesnä iltana/yönä katsomassa telkkaria yömyöhään.

Kunnon pitäminen intissä on täysin itsestä kiinni, jos ei jaksa on koulutuksen ohessa jo ollut kuntoa kohottavaa toimintaa.

The Hwaks tjsp.:

En tiedä missä näin alhainen lukema on, mutta puolustusvoimien omat tilastot kertovat ainakin jotain muuta.

 

[heki]

Viestin lähetti TBK


Itse olen ainakin sitä mietä, että jos on illalla niin väsynyt, että ei jaksa urheilla, niin on jo koulutus ollut fyysisesti raskasta. Pois lukien mahdollisuus, että ollaan oltu edellisesnä iltana/yönä katsomassa telkkaria yömyöhään.

Kunnon pitäminen intissä on täysin itsestä kiinni, jos ei jaksa on koulutuksen ohessa jo ollut kuntoa kohottavaa toimintaa.



Enpä ihan täysin yhdy tähän, sillä jos on esimerkiksi 8 tuntia istunut luennoilla uusista asioista (etenkin, jos asiat ovat oikeasti tärkeitä, ja ne pitää oppia), niin se voi olla niin väsyttävää puuhaa ettei illalla jaksa lähteä lenkille. Väsyttää, vaikka fyysinen kunto ei taatusti ole päivän aikana joutunut rasitukselle. Näin oli ainakin itselläni intissä. Toimenkuvani oli tosin aika spesiaali, joten en tiedä kuinka yleistä moinen koulutus intissä on yleensä.

Kansantaloudelliselta kannalta peruskunnon aleneminen huolestuttaa enemmän. Kenties poliitikkojen tulisi harkita, pitäisikö terveydenhuoltokustannuksien omavastuuosuutta nostaa. Tällöin ihmisillä olisi ainakin parempi motiivi huolehtia omalta osaltaan peruskunnostaan. Nyt, kun terveydenhuolto on sinänsä lähes ilmaista, ei kovin suurta taloudellista hyötyä pitää kunnostansa huolta. Faktahan on, että vastustuskyky lisääntyy, kun peruskunto nousee (tosin huippu-urheilijat taas ovat aika herkkiä sairastumaan, sillä kroppa on äärirajoilla). Huono peruskunto kasvattaa terveydenhuoltokustannuksia. Siten olisi ainakin jossain määrin oikein, että ne, ketkä käyttävät palveluita terveyden parantamiseen, maksaisivat myös suuremman osan.
Tähän joku nyt vastaa, ettei Suomi ole mikään USA, mutta en minä sitä tarkoitakaan. Mutta nyt suomi on aivan toisen ääripään edustaja, ja itse kannattaisin tässäkin asiassa jonkin näköistä keskitietä, jossa kansalaisten omakustanneosuus terveydenhuoltokustannuksista olisi nykyistä suurempi. Valtion rooli olisi taata, ettei omavastuuosuus olisi liian suuri.

 

[Alex]

Viestin lähetti TBK


Itse olen ainakin sitä mietä, että jos on illalla niin väsynyt, että ei jaksa urheilla, niin on jo koulutus ollut fyysisesti raskasta. Pois lukien mahdollisuus, että ollaan oltu edellisesnä iltana/yönä katsomassa telkkaria yömyöhään.

Kunnon pitäminen intissä on täysin itsestä kiinni, jos ei jaksa on koulutuksen ohessa jo ollut kuntoa kohottavaa toimintaa.

Jälleen väärä luulo. Esim. jalat voivat olla todella puutuneet koulutuksen jälkeen, jos on ollut vaikkapa sulkeisia, paljon seisomista joillakin rasteilla yms. Lisäksi kuuden herätykset aiheuttavat tuota väsymystä ja lisäävät yleistä vitutusta.

TBK on varmastikkin ollut hyvin erilaisessa koulutuksessa armeijassa kuin minä, sillä minulla koulutus ei ollut missään vaiheessa fyysisesti raskasta (pisin marssi 20km, liikunta lähes nollassa P-kauden jälkeen). Siitä huolimatta usein iltaisin kasarmilla ei jaksanut tehdä oikein mitään. Äläkä unohda niitä leirejä, jota oli käytännössä joka toinen viikko. Lomilla minä sitä kuntoa yllä pidin sen verran mitä kerkesi.