Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Bad Bob #42]

Itselleni tuli mieleen ajatus että kohdattaisiin Elitserien (tai nykyään SHL) joukkueet tammikuun tasauksessa, vastaan tulisi samalla sialla oleva joukkue. Sitten yksi peli kotona ja yksi vieraissa. Otteluiden alkuun vielä suomen ja ruotsin kansallislaulut niin tulisi sitä vastakkainasetteluakin heti, kun pelissä olisi vielä sarjapisteet niin uskoisin noiden pelien olevan viihdyttäviä.

 

[Tshekki77]

Itselleni tuli mieleen ajatus että kohdattaisiin Elitserien (tai nykyään SHL) joukkueet tammikuun tasauksessa, vastaan tulisi samalla sialla oleva joukkue. Sitten yksi peli kotona ja yksi vieraissa. Otteluiden alkuun vielä suomen ja ruotsin kansallislaulut niin tulisi sitä vastakkainasetteluakin heti, kun pelissä olisi vielä sarjapisteet niin uskoisin noiden pelien olevan viihdyttäviä.

Hyvä ajatus tämäkin, mutta eikös nykyisessä SHL:ssä pelaa vain 12 joukkuetta? vai ovatko jo laajentaneet sielläki 14? Meinaa olisihan se aika tylyä kaksi viimeistä suomalaista jättää pelaamaan keskenään tasauspelejä..

Toisaalta se perimmäinen ongelma näissä eurovirityksissä kait on se, että jokaisella on katse vähän eri suuntaan. Suomalaiset haluaisivat katsoa Ruotsin suuntaan, kun taas ruotsalaiset ilmeisesti haluisi päästä saksalaisten, sun muiden lompakoille ja niin edelleen.

 

[Bad Bob #42]

Hyvä ajatus tämäkin, mutta eikös nykyisessä SHL:ssä pelaa vain 12 joukkuetta? vai ovatko jo laajentaneet sielläki 14? Meinaa olisihan se aika tylyä kaksi viimeistä suomalaista jättää pelaamaan keskenään tasauspelejä..

Tuota joukkuemäärää en tosiaan tarkistanut. Toisaalta voisi jumbojen tasauspelit olla nekin aika mielenkiintoisia. Todella tärkeistä pisteistä siinä pelattaisiin.

 

[ilu]

Valtakunnansarja, Suomensarja, I divisioona, Mestis... (siinäkö ne oli kaikki?)

Fazer-liiga unohtui.

 

[Mr.Fox]

Fazer-liiga unohtui.

Totta tosiaan ja taisi siellä vielä jossain vaiheessa olla jotain Finlandia-liigaakin (?). Mutta eivätkös nämä kuitenkin olleet kaikki jotain I divisioonan sponsorinimiä eikä varsinaisia "uusia" sarjoja?

Itselleni tuli mieleen ajatus että kohdattaisiin Elitserien (tai nykyään SHL) joukkueet tammikuun tasauksessa, vastaan tulisi samalla sialla oleva joukkue.

Hyvä ajatus tämäkin, mutta eikös nykyisessä SHL:ssä pelaa vain 12 joukkuetta? vai ovatko jo laajentaneet sielläki 14? Meinaa olisihan se aika tylyä kaksi viimeistä suomalaista jättää pelaamaan keskenään tasauspelejä..

Eihän tuossa nyt mistään joukkuemäärästä ole kyse. Sehän riittää, että joukkueet ovat samalla sialla (omistajalla?). Näin ollen kai sieltä Ruotsista voitaisiin vaikka pari Allsvenskanin joukkuettakin kohdata.

Harkimolla oli jo 90-luvulla jotain virityksiä Tukholman AIK:n kanssa. Onko muilla suomalaisilla sioilla ollut jotain yhteistyötä ruotsalaisseurojen kanssa tai toisinpäin ruotsalaisilla sioilla ollut yhteistyötä suomalaisseurojen kanssa? TPS:n Hannu Jortikka ja Malmön sika Percy Nilsson ainakin olivat aikoinaan hyvissä väleissä keskenään, joten josko tuosta saataisiin pieni viritys Malmön ja TPS:n välille.

 

[ilu]

Totta tosiaan ja taisi siellä vielä jossain vaiheessa olla jotain Finlandia-liigaakin (?). Mutta eivätkös nämä kuitenkin olleet kaikki jotain I divisioonan sponsorinimiä eikä varsinaisia "uusia" sarjoja?

Totta, olinkin Finlandia-liigan jo unohtanut. Wikipedia mukaan nimitystä näkyy käytetyn I-divisioonan jatkosarjasta 1992-1994. Olet myös oikeassa siinä, että kyse oli vain eri nimistä, ei eri sarjoista. Tosin sama ymmärtääkseni pätee Suomensarjaan ja Valtakunnansarjaankin.

 

[Mr.Fox]

Olet myös oikeassa siinä, että kyse oli vain eri nimistä, ei eri sarjoista. Tosin sama ymmärtääkseni pätee Suomensarjaan ja Valtakunnansarjaankin.

Korkein sarjataso suomalaisessa jääkiekkoilussa:

1933-1975 (Suomen) Mestaruussarja eli tutummin SM-sarja
1975-XXXX SM-liiga

Toiseksi korkein sarjataso suomalaisessa jääkiekkoilussa:

1936-1945 Valtakunnansarja
1945-1974 Suomensarja
1974-2000 I divisioona (Fazer-liiga, Finlandia-liiga yms. härpäkkeet)
2000-XXXX Mestis

Kolmanneksi korkein sarjataso suomalaisessa jääkiekkoilussa:

1947-1974 Maakuntasarja
1974-1999 II divisioona
1999-XXXX Suomi-sarja

 

[ilu]

Tarkoitin lähinnä että ymmärtääkseni Valtakunnansarjan muuttuessa Suomensarjaksi oli kyse ainoastaan nimimuutoksesta (vrt. I-divisioonan muuttuminen Fazer-liigaksi ja takaisin I-divisioonaksi).

 

[Mr.Fox]

Tarkoitin lähinnä että ymmärtääkseni Valtakunnansarjan muuttuessa Suomensarjaksi oli kyse ainoastaan nimimuutoksesta (vrt. I-divisioonan muuttuminen Fazer-liigaksi ja takaisin I-divisioonaksi).

Miten nyt voidaankin puhua samasta asiasta näin erilaisin sanankääntein? :)
Mitkä ovat olleet Suomen toiseksi korkeimman sarjatason viralliset nimet 1936-2013?
Valtakunnansarja - Suomensarja - I divisioona - Mestis

Miten sinun mielestäsi nimenmuutos I divisioonasta Mestikseksi olisi jotenkin erilainen kuin nimenmuutos Valtakunnansarjasta Suomensarjaksi?
Entä muutos Suomensarjasta I divisioonaksi?

Periaatteessa ihan samanlainen nimenmuutos (kuin Valtakunnansarjasta Suomensarjaksi) tapahtui myös silloin, kun Suomensarja muuttui I divisioonaksi tai silloin kun I divisioona muuttui Mestikseksi. Toisin sanoen sarjan virallinen nimi vaihtui - ei minkään sponsorin mukaan vaan sarjan johtohenkilöiden päätöksellä. Tästähän me olemme koko ajan "vääntäneet": suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla on ollut neljä virallista nimeä. Näiden neljän virallisen nimen lisäksi sarjaa ollaan toisinaan kutsuttu eri sponsoreiden mukaan esim. Fazer-liigaksi tai Finlandia-liigaksi.

Toisinaan tämä virallinen nimi ja sponsorinimi ovat helvetin vaikeita asioita ymmärtää - en mä nyt väitä, että sulle, mutta noin yleisesti. Siksi mä olenkin kehittänyt helvetin yksinkertaisen ja helppotajuisen esimerkin mulle tärkeästä rakennuksesta.

Turkuun valmistui vuonna 1990 monitoimiareena. Rakennuksen virallinen nimi on Turkuhalli. Tuo nimi löytyy esim. kaikista katuopasteista, kartoista jne. Niitä ei vaihdella sen mukaan mille yhtiölle tuo areenan nimi on milloinkin myyty. Halli ollaan tunnettu erilaisilla sponsorinimillä historiansa aikana: Typhoon, Elysée Arena, HK Areena... Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että hallin virallinen nimi on koko 23-vuotisen historiansa ajan ollut sama: Turkuhalli.

Nyt kesällä 2013 Turkuhallin johtoryhmä tekeekin päätöksen, että kyseisen rakennuksen virallinen nimi vaihdetaan Turkuhallista vaikka Tamperetaloksi. Mä en tiedä pitääkö rakennusten kohdalla tehdä "virallinen nimenmuutos" maistraattiin vai mihin, mutta joka tapauksessa tämän jälkeen kaikissa virallisissakin yhteyksissä (kartat, opasteet jne.) pitää löytyä Turkuhallin sijasta tuo uusi virallinen nimi Tamperetalo.

Tämän jälkeen kyseisen rakennuksen nimihistoria olisi:
1990-2013 Turkuhalli
2013-XXXX Tamperetalo

Vastaavasti Suomen toiseksi korkeimman jääkiekkotason nimihistoria:
1936-1945 Valtakunnansarja
1945-1974 Suomensarja
1974-2000 I divisioona
2000-XXXX Mestis

 

[ilu]

Miten nyt voidaankin puhua samasta asiasta näin erilaisin sanankääntein? :)
Mitkä ovat olleet Suomen toiseksi korkeimman sarjatason viralliset nimet 1936-2013?
Valtakunnansarja - Suomensarja - I divisioona - Mestis

Miten sinun mielestäsi nimenmuutos I divisioonasta Mestikseksi olisi jotenkin erilainen kuin nimenmuutos Valtakunnansarjasta Suomensarjaksi?
Entä muutos Suomensarjasta I divisioonaksi?

Periaatteessa ihan samanlainen nimenmuutos (kuin Valtakunnansarjasta Suomensarjaksi) tapahtui myös silloin, kun Suomensarja muuttui I divisioonaksi tai silloin kun I divisioona muuttui Mestikseksi. Toisin sanoen sarjan virallinen nimi vaihtui - ei minkään sponsorin mukaan vaan sarjan johtohenkilöiden päätöksellä. Tästähän me olemme koko ajan "vääntäneet": suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla on ollut neljä virallista nimeä. Näiden neljän virallisen nimen lisäksi sarjaa ollaan toisinaan kutsuttu eri sponsoreiden mukaan esim. Fazer-liigaksi tai Finlandia-liigaksi.

Ymmärsin ilmeisesti väärin kun erottelit sponsorinimet "varsinaisista 'uusista' sarjoista". En ollut tietoinen etteikö Fazer-liiga olisi ollut silloisen toiseksi korkeimman sarjatason virallinen nimi ja siksi en nähnyt eroa Valtakunnansarja/Suomensarja muutokseen. Mikäli liiga tosiaan ei ollut viralliselta nimeltää Fazer-liiga, ymmärrän kommentisi. Finlandia-liigahan ei ikinä ollut toiseksi korkein sarjataso, vaan sen jatkosarja.

I-divisioona on mielestäni kuitenkin selkeästi eri sarja kuin Mestis, sillä jälkimmäinen on Jääkiekkoliiton korkein sarjataso, toisin kuin edeltäjänsä.

Kumpi muuten on virallinen muoto, I-divisioona vai I divisioona?

Entä onko Veikkausliiga suomalaisen jalkapalloilun korkeimman sarjatason virallinen nimi vai pitäisikö puhua Mestaruussarjasta? Typhoon nyt ainakin on sen turkulaisen hallin ainut oikea nimi.

Ja ketjun aiheesta vielä, kannatan monien muiden tavoin 10+10 joukkueen sarjaa.

 

[Pratu]

Laitetaanpa vielä kerran oma 20 joukkueen SM-liigan sarjajärjestelmämalli esille. Pääpiirteiltään melkein kaikki onkin jo tullut esille, mutta yritetään saada tähän kootusti selkeämpi kokonaisuus.

Joukkueet
Liigassa pelaa siis 20 joukkuetta, jotka on jaettu kahteen portaaseen. 18 joukkueen valinta urheilullisin- ja olosuhdeperustein on melko ilmeistä. Loput kaksi paikkaa jaoin Rokille ja Karhu-Kissoille. Rokin valintaa puolsivat alueelliset seikat ja hyvät halliolosuhteet. Karhu-Kissat taas paikkaa pääkaupunkiseudulla Jokerien jättämää aukkoa. Lisäksi Karhu-kissat on perinteikäs seura jolla on hyvä juniorituotanto.

[B]SM-liiga A[/B]
[SIZE="1"]Joukkue         Seutukunnan koko x1000  Hallin kapasiteetti[/SIZE]
HIFK                 1454     8200
HPK                    94     5360
JYP                   177     4618
Kalpa                 130     5224
Kärpät                236     6614
Lukko                  65     5400
Pelicans              203     5534
Saipa                  89     4847
Tappara               384     7600
Ässät                 137     6443
[SIZE="1"]KA                            297        5984[/SIZE]

[B]SM-liiga B[/B]
Blues                1454     6820
Ilves                 384     7600
Jokipojat             124     4800
Jukurit                73     4500
Karhu-Kissat         1454     8200
Kookoo                 94     6000
RoKi                   65     3500
Sport                  99     4448
TPS                   315    11820
Tuto                  315     3000
[SIZE="1"]KA                            438        6069[/SIZE]

Runkosarja
Molemmissa liigoissa 6 x sarja omassa liigassa ja 2 x sarja toisen liigan viittä alueellisin perustein valittua joukkuetta vastaan. Yhteensä siis 64 runkosarja ottelua. Näin varmistetaan paikallisottelut yli liiga rajojen. Pelipäivät jaettaisiin niin, ettei A- ja B-liiga pelaisi samoina päivinä, näin A-liigan pelit eivät syö B-liigan näkyvyyttä.

Jatkopelit
A-liigan 8 parasta pudotuspeleihin, paras seitsemästä, ei pronssiottelua. A-liigan 2 viimeistä ja B-liigan 4 parasta karsintoihin, 2 x sarja.

Rahoitus
Joukkueiden merkittävä rahoittaja olisi TV-sopimus. Jo nykyiselläkin sopimuksella kaikille 20:lle joukkueelle irtoaisi noin 700 000€ siivu. Lisääntyvien otteluiden ja noin puolenmiljoonalla ihmisellä laajentuneen markkina-alueen johdosta voisi sopimuksen arvo noustakkin. Lisäksi liiga ostaisi joukkueilta mainostilaa liigan yhteisille sponsoreille. Jatkopelien tuotosta menisi esimerkiksi 25% liigalle (vrt. nyk. PlayOff potti), joka jaettaisiin kaikille tasan.

(ehdotus sisältää paljon lainattua Mr.Foxilta, kiitos sinne)

 

[Tshekki77]

Jatkopelit
A-liigan 8 parasta pudotuspeleihin, paras seitsemästä, ei pronssiottelua. A-liigan 2 viimeistä ja B-liigan 4 parasta karsintoihin, 2 x sarja.

Vaikka se on ilmeisesti vähän vallankumouksellinen ajatus täällä, niin kyllä mä niihin pudotuspeleihin ottaisin parhaan myös "alhaalta". Silloin se "putoaminen" olisi entistä pienempi paha ja mahdollisuus aina kanada kannun asti, olisi olemassa. Meinaa kun moni vastustaja pelkää kaikesta huolimatta kolmen ammattilaisorganisaation kuolevan tällaisella mallilla, niin tällä tavalla ovet olisivat auki ykköspaikalle asti, vaikka kauteen lähtisi paikalta 20.

Eli seitsemän ylhäältä ja paras alhaalta mukaan kannujahtiin. Jos alemman paras pääsee seuraavalle kierrokselle, on se ikäänkuin samassa yhteydessä kuitannut karsinnat, koska voittanut ylemmän tason joukkueen, pudotuspelisarjassa. Ylemmän sarjan kaksi vikaa pelaa karsintaan joutumisesta ja jos alemman paras ei pääse jatkoon, alkaisi karsinnat kahden joukkueen välillä, jotka ovat hävinneet edelliset sarjansa.

 

[hörppää]

Eli seitsemän ylhäältä ja paras alhaalta mukaan kannujahtiin. Jos alemman paras pääsee seuraavalle kierrokselle, on se ikäänkuin samassa yhteydessä kuitannut karsinnat, koska voittanut ylemmän tason joukkueen, pudotuspelisarjassa. Ylemmän sarjan kaksi vikaa pelaa karsintaan joutumisesta ja jos alemman paras ei pääse jatkoon, alkaisi karsinnat kahden joukkueen välillä, jotka ovat hävinneet edelliset sarjansa.

Oon täältä lueskellu monenlaisia "virityksiä" ja onhan näissä osassa ideaakin. Mutta siinä kohtaa kun nää kuviot menee liian monimutkaisiksi, niin eihän näistä ymmärrä satunnaiskatsojat tai vähän vähemmän liigaa seuraavat enää yhtään mitää. Ja sen väittäisinkin menevän niin että kun seuraajia tippuu kärryiltä, niin loppuu se vähäkin mielenkiinto koko touhuun.

 

[A.P.Järvi]

Vaikka se on ilmeisesti vähän vallankumouksellinen ajatus täällä, niin kyllä mä niihin pudotuspeleihin ottaisin parhaan myös "alhaalta".
---
Eli seitsemän ylhäältä ja paras alhaalta mukaan kannujahtiin.

Näitä hieman tällaisia sirkusviritelmiä on joskus 90-luvulla kokeiltu esim. A-junioreissa, jolloin I divisioonan alemman loppusarjan voittaja pääsi vielä karsimaan noususta ylemmän loppusarjan (karsintasarjan) nelosta vastaan, eli ikään kuin "leijaili" alkusarjassa paremmin pelanneiden, mutta ylemmässä loppusarjassa sijoille 5-10 (tai 5-12, en tarkkaan muista) jääneiden joukkueiden ohi. En muista, että kukaan sitä olisi silloin kauheasti kehunut ja taidettiinpa tästä systeemistä sitten luopuakin heti yhden kauden jälkeen. Kuten nimim. "hörppää" tuossa edellisessä viestissä osuvasti epäili, taisi olla tavalliselle upepulliaiselle aika vaikeaa mieltää tuota asetelmaa - seuroista ja pelaajista puhumattakaan.

 

[Tshekki77]

Ja sen väittäisinkin menevän niin että kun seuraajia tippuu kärryiltä, niin loppuu se vähäkin mielenkiinto koko touhuun.

Voihan se tosiaan olla, että kun en natiivi ole, niin en vain osaa kertoa tätä kaikkein yksinkertaisimmalla tavalla, mutta mitään rakettitiedettä tämä ei ole.

Ensiksi, ehdotan tällaista järjestelyä vain sen takia, että se "putoaminen" alemmalle tasolle olisi seuralle mahdollisimman kivuton ratkaisu. Jos pudonneellekin seuralle annetaan mahdollisuus taistella aina mestaruudesta asti, niin silloinhan entisen kaltainen joukkueen rakentaminen olisi enemmän perustelua, kuin nykytilanteessa.

Toiseksi, nousemisen perusteenahan pitäisi olla se, että kykenee haastamaan ylempänä pelaavan seuran. Jos siis tässä esittämässäni mallissa, alemman sarjan voittaja kykenee voittamaan ensimmäisen kierroksen pudotuspeleissä, niin silloinhan se on osoittanut kykynsä pelata ylhäällä. Ei siis vain sarjan huonointa vastaan vaan jopa vähän parempaa joukkuetta vastaan. Tällöin olisi mielestäni perusteltua, että myös nousu varmistuisi samassa yhteydessä.

Jos alemman voittaja ei kuitenkaan onnistu pudotuspeleissä, niin saisi vielä sen mahdollisuuden haastaa sen tavallaan oikean vastustajan, eli ylemmän sarjan viimeisen.

Toisaalta jos tämä jäisi vain siitä kiinni, niin voidaanhan tässä retoriikkaakin muuttaa ja puhua ylemmän ja alemman tason sijaan ylemmästä ja alemmasta alkusarjasta. Ylemmästä alkusarjasta yhteisiin pudotuspeleihin (sarjan vaativuuden takia) pääsisi seitsemän seuraa kymmenestä ja alemmasta alkusarjasta vain voittaja. Olisiko tämä helpommin viestitettävissä normiseuraajalle?

 

[hörppää]

Voihan se tosiaan olla, että kun en natiivi ole, niin en vain osaa kertoa tätä kaikkein yksinkertaisimmalla tavalla, mutta mitään rakettitiedettä tämä ei ole.

Ensiksi, ehdotan tällaista järjestelyä vain sen takia, että se "putoaminen" alemmalle tasolle olisi seuralle mahdollisimman kivuton ratkaisu. Jos pudonneellekin seuralle annetaan mahdollisuus taistella aina mestaruudesta asti, niin silloinhan entisen kaltainen joukkueen rakentaminen olisi enemmän perustelua, kuin nykytilanteessa.

Toiseksi, nousemisen perusteenahan pitäisi olla se, että kykenee haastamaan ylempänä pelaavan seuran. Jos siis tässä esittämässäni mallissa, alemman sarjan voittaja kykenee voittamaan ensimmäisen kierroksen pudotuspeleissä, niin silloinhan se on osoittanut kykynsä pelata ylhäällä. Ei siis vain sarjan huonointa vastaan vaan jopa vähän parempaa joukkuetta vastaan. Tällöin olisi mielestäni perusteltua, että myös nousu varmistuisi samassa yhteydessä.

Jos alemman voittaja ei kuitenkaan onnistu pudotuspeleissä, niin saisi vielä sen mahdollisuuden haastaa sen tavallaan oikean vastustajan, eli ylemmän sarjan viimeisen.

Toisaalta jos tämä jäisi vain siitä kiinni, niin voidaanhan tässä retoriikkaakin muuttaa ja puhua ylemmän ja alemman tason sijaan ylemmästä ja alemmasta alkusarjasta. Ylemmästä alkusarjasta yhteisiin pudotuspeleihin (sarjan vaativuuden takia) pääsisi seitsemän seuraa kymmenestä ja alemmasta alkusarjasta vain voittaja. Olisiko tämä helpommin viestitettävissä normiseuraajalle?

En nyt varsinaisesti pyytänyt mitään lisäselvitystä, koska itselle tämä jokseenki aukesi.
Tarkoitukseni oli vain ilmaista huoli satunnaiskatsojista, jotka tuskin sääntökoukeroita mistään erikseen lueskelee. Meille jatkislaisille tästä tuskin ongelmia (pl henkisiä) koituisikaan. I rest my case.

 

[vilho]

Näitä hieman tällaisia sirkusviritelmiä on joskus 90-luvulla kokeiltu esim. A-junioreissa, jolloin I divisioonan alemman loppusarjan voittaja pääsi vielä karsimaan noususta ylemmän loppusarjan (karsintasarjan) nelosta vastaan, eli ikään kuin "leijaili" alkusarjassa paremmin pelanneiden, mutta ylemmässä loppusarjassa sijoille 5-10 (tai 5-12, en tarkkaan muista) jääneiden joukkueiden ohi. En muista, että kukaan sitä olisi silloin kauheasti kehunut ja taidettiinpa tästä systeemistä sitten luopuakin heti yhden kauden jälkeen. Kuten nimim. "hörppää" tuossa edellisessä viestissä osuvasti epäili, taisi olla tavalliselle upepulliaiselle aika vaikeaa mieltää tuota asetelmaa - seuroista ja pelaajista puhumattakaan.

Oli vielä menneelläkin kaudella B-nuorten SM-sarjassa samantapainen systeemi. Ilves jäi playoffien ulkopuolelle, kun oli ylemmän jatkosarjan kymmenes ja Kalpa taaskin pääsi alemman jatkosarjan voittajana mukaan. Ilves ja Kalpa pelasivat vielä viimeisen pelin vastakkain, tietysti häviten sen jatkoajalla vai oliko rankkareissa. Sitä aikaisemmin Tappara pelasi jotain toista joukkuetta vastaan ratkaisten sen, paljonko Ilves tarvitsisi viimeisestä ottelusta pisteitä. No, sekin meni vielä sopivasti ristiin eli muistaakseni jatkoajalle meni ja Tappara voitti.

Mutta ei todellakaan pääsarjatasolle mitään tällaista sekavaa systeemiä, jonka selvittäminen ja pähkäily vaatii tällaiselta kohtuu aktiivisesti jääkiekkoa seuraavaltakin paljon hommaa. Mitenkäs sitten Pena joka lueskelee vain Keskisuomalaista ja käy silloin tällöin Jypin pelissä? (Esimerkki arvottu, no hard feelings Jkl)

 

[Kiekkosihteeri]

Tuossa A- ja B-liigastatuksissa on vain ja ainoastaan se ongelma ettei kukaan todellisuudessa halua statusta "B" seuransa otsaan. Reilusti ja kunnolla laajennetun liigan koko ideahan on siinä että kaikki seurat ovat lähtökohtaisesti virallisesti ja julkisesti samalla viivalla. Kun lähtöasema on tunnustetusti yhtäläinen kaikilla on kaikilla samat mahdollisuudet kerätä varoja, mainostaa itseään täysiverisenä A-sarjan liigajoukkueena ja hankkia pelaajia/varoja/tukijoita A-statuksen avulla.

Jotakin Bluesia on kai täysin turhaa yrittää työnnellä B-liigaan pelaamaan (Miten käy PK-seudun paikallispelien kun Jokereita ei enää jatkossa ole?) ja tampereen Ilves kaikkine perinteineen näyttää B-liigassa taas vähintään kummalliselta.
Ongelman ratkaisuna virallisesti tasaveroisessa 10+10 tai 9+9 liigassa kahdessa alkulohkossa olisi ehkä paremminkin joukkueiten sekoittaminen siten että kummassakin lohkossa olisi tasapuolisesti sekä perinteisiä "kovia" että uusia haastajia. Kun nämä lohkot pelaisivat vielä sopivasti keskenään ristiin saisivat kaikki liigassa kuitenkin väkisin pisteitä ja voittoja. A-ja B luokkiin jakaminen heikentää jo lähtökohtaisesti uusien haastajien kasvumahdollisuuksia ja ne joutuisivat tekemään tuplasti enemmän työtä saadakseen saman tuloksen kuin veljet A-puolella. Uuteen liigaan vaaditaan jo aiemmin mainituilta laajennus-ehdokkailta (Sport, Jukurit, TuTo, JokiPo, KooKoo) kuitenkin satsauksia joita mainitut seurat ovat jo ilmaisseet olevansa halukkaita tekemään järjellisissä määrin jotta liigakelpoisuus toteutuu pelillisesti.

Vaikka kysymys onkin lähinnä pelkistä tunnuskirjaimista niin seuralle on elintärkeää saada esitellä julkisessa varainkeruussa ja tukijoitten hankkimisessa olevansa tasaveroinen, tunnustettu ja kaikilla oikeuksilla varustettu A-luokan SM- liigaseura joka voi tulla keskustelemaan ja kisaamaan huomiosta sponsorien ja yhteistyökumppaneitten kanssa samalta viivalta kuin mahtava pääkaupungin suurseura.

Huomionarvoista on myös se että näin Mestiksen arvovalta ja asema selkiintyisi perinteisen näivetyslinjan sijasta raikkaasti avoimeksi, oikeita uusiakin (uusvanhoja) sinne kuuluvia joukkueita ( KooVee, Roki, FPS, Laser, jne) sisältäväksi hyvätasoiseksi ja itsenäiseksi valtakunnan kakkossarjaksi. A-ja B-luokituksilla mestiksen rooli jäisi joksikin ihmeelliseksi sivu-kolmossarjaksi mitä se ei kuulu missään tapauksessa suomessa olla. Suomisarjassa suututtaisiin sitten jo tosissaan koska sillä on ollut kolmannen tason valtakunnallisen sarjan status joka nyt laimenisi nelosdivariksi asti ja vaatimus pysyä valtakunnallisena portaana alkaisi olla hankalaa ylläpitää.

Olen ihan tavallinen jääkiekon töllöttäjä ja kuluttaja ja itse kaipaan uusia ja selkeitä ratkaisuja liigaan ja mestikseen. Avoimet sarjat ja rohkeasti tasa-arvoisesti laajennettu liiga ovat sellaisia toimia mistä minä ostaisin mielelläni lipun ja menisin uusia joukkueita katsomaan uusitussa liigassa. Kun samassa Mestiksenkin kiinnostavuus nousisi ja imago kohenisi voisi sielläkin piipahtaa seuraamassa välillä kunnon kakkossarjan taisteluja--valtakunnallisesti.
Mutta tämä on tietenkin vain yksi mielipide.

 

[Tshekki77]

Toki asioita voi itselleen monimutkaiseksikin tehdä, mutta tuon ehdotelman voi nähdä myös niinkin yksinkertaisesti, että ylemmässä sarjassa jatkoon päästäkseen, pitää olla seitsemän parhaan joukossa. Toki voi laskukaavoja vääntää, että miten sinne päästään, mutta loppupeleissä vain se merkitsee, että pääsetkö tuohon seitsemän sakkiin. Alemmassa sarjassa tuo olisi vielä yksinkertaisempaa. Voita sarja ja pääset jatkoon.

Tuossa A- ja B-liigastatuksissa on vain ja ainoastaan se ongelma ettei kukaan todellisuudessa halua statusta "B" seuransa otsaan.

Toki näin, jos asiaa katsoo vain liigastapäin. Mutta tuon "leiman" saisi otsaansa myös seitsemän nykyistä mestisseuraa. Eikö nämä nykyiset mestis seurat haluaisi pelata pelejä HIFK:den, Kalpojen yms kanssa vain sen takia, että saavat B leiman otsaansa? Eikö markkinointimahdollisuudet kasvaisi, B leimasta huolimatta, jos pelattaisiin nykyisen mestiksen sijaan maan 19 parhaimman organisaation kanssa? Ja jos tässä vielä joskus joku seura putoisi ylimmältä tasolta, niin haluaisiko tällainen seura mielummin pelata nykyisen kaltaisessa mestiksessä vai "B" leimalla myös vanhoja tuttuja, ylimmän sarjan joukkueita vastaan?

 

[Kiekkosihteeri]

Hyvä huomio Tsekiltä. Itse en ole siis potentiaalinen "B:n vastustaja" vaan kysymys on ainoastaan siitä kuvasta minkä tämmöinen keskivertokuluttaja hommasta saa kuin vaikka minä olen, tai keskivertoyrityksestä joka tahtoo rahoittaa liigaa. Tahtoo maksaa A:sta jos vaan mahdollisuus, markkinatalouden luoma käsite ja myös rasite. Kuinka moni ostaja jaksaa analysoida B:n sisältöä ja todellista merkitystä? Suurin osa eri toimijoista näkee vain sen kirjaimen B eli kakkosluokan ja se siitä vaikkei pitäisi. Hyvä tarkoitus hautautuu markkinoitten ja liike-elämän kovien faktojen alle

Ei kysymys ole niinkään liigasta päin katsomisesta--KalPa on esittänyt aikakirjojen saatossa välillä jopa C-luokan otteita joten nämä arvokysymykset ovat tuttuja meille kuopiolaisille-- vaan yleisistä käytännössä toimivista normeista markkinoilla ja mielikuvissa. KalPa tahtoo olla A, ja markkinoida sellaisena itseään vaikka olisi kuinka vaikeaa ja sama pätee muihinkin alan organisaatioihin.

Seurat eivät niinikään liene itse B:n suhteen nirsoja mutta ne tiedostavat siihen liittyvän imagollisen ongelman markkinoinnin ja yhteistyökumppanien hakemisen suhteen ja siksi jokainen tahtoo lähteä viivalta A liikkeelle. Erityisen tärkeää tämä on uusille liigaseuroille joilla on uutuudenviehätystä ja imua. Hyvä alku on kaiken onnistumisen kannalta äärettömän tärkeää ja siksi mahdollinen suuri uusi ja laaja SM-liiga pitäisi minun mielestäni olla starttinappulasta alkaen julkisesti sekä täysin avoin nousijoille että toimintastatukseltaan kaikille tasan A. Ja kuten tuli jo esille, ei yhtään vähäisempi asia ole rehellinen 2.pääsarja Mestis jolla oma imago, arvostus ja valtakunnallinen näkyvyys.

 

[flaix]

Tuossa A- ja B-liigastatuksissa on vain ja ainoastaan se ongelma ettei kukaan todellisuudessa halua statusta "B" seuransa otsaan. Reilusti ja kunnolla laajennetun liigan koko ideahan on siinä että kaikki seurat ovat lähtökohtaisesti virallisesti ja julkisesti samalla viivalla. Kun lähtöasema on tunnustetusti yhtäläinen kaikilla on kaikilla samat mahdollisuudet kerätä varoja, mainostaa itseään täysiverisenä A-sarjan liigajoukkueena ja hankkia pelaajia/varoja/tukijoita A-statuksen avulla.

Erittäin hyvä pointti sihteeriltä. Mikäli SM-liiga jaettaisiin A- ja B-liigoihin, niin miten se muka oikeasti käytännössä eroaisi siitä, että on olemassa pääsarja ja alempi sarja? Okei, voisihan järjestelmän kikkailla siten, että myös B-liigan joukkueilla olisi teoriassa mahdollisuus voittaa mestaruus, mutta se kyllä menisi todellakin aikamoiseksi kikkailuksi ja olisi varmasti epäreilu ja ennen kaikkea sekava systeemi.

Itselle tuli mieleen idea, jolla liigaa voitaisiin laajentaa useamman joukkueen sarjaksi ilman, että tulisi mitään A/B virityksiä. Lisäksi tämä järjestelmä olisi mielestäni oikeudenmukainen ja varmasti lisäisi mielenkiintoa. Kaiken kukkuraksi vastaavan tyylinen sarjajärjestelmä on jo käytössä eräässä varsin tutussa liigassa!

Lieköhän joku jo tällaista täällä ehdottanut, mutta siis:

1. Jokereiden siirryttyä KHL:ään ja kun joukkuekin on lopulta siirretty pelaamaan Sotshin Olympia-areenalle, voisi SM-liiga laajentua 16 joukkueen sarjaksi.
2. Sarja jaettaisiin kahteen konferenssiin: Läntiseen konferenssiin ja Itäiseen konferenssiin, molemmissa 8 joukkuetta.
3. Runkosarjassa pelattaisiin 6 kertaa oman konferenssin joukkueita vastaan ja 2 kertaa toisen konferenssin joukkueita eli 6*7+2*8 = 58 runkosarjapeliä
4. Pudotuspeli-systeemiä voi vielä tarkemmin visioida, mutta yksi tapa voisi olla se, että molempien konferenssien 4 parasta playoffeihin ja pudotuspelit normaalisti paras 7:stä kunnes mestari on selvillä.
5. Mahdollisiin* karsintoihin päätyisi molempien konferenssien jumbot, jotka ensin kohtaisivat paras 7:stä sarjassa toisensa ja häviäjä paras 7:stä sarjassa alemman sarjan parhaan.

Tällaisessa SM-liigassa joukkuejako voisi olla vaikkapa seuraavanlainen:

Itäinen konferenssi
IFK
Kalpa
Jyp
Saipa
KooKoo
Jokipojat
Blues
Pelicans

Läntinen konferenssi
Tappara
Ilves
TPS
Kärpät
Ässät
Lukko
Sport
HPK

Lisäksi alemmalle sarjaportaalle jäisi vielä muutamia joukkueita, jotka voisivat myös olla tuossa ylläolevassa listauksessa.

Konferenssijako mahdollistaisi 16 joukkueen sarjan, joka ei kävisi liian raskaaksi, olisi mielenkiintoinen ja yksi positiivinen puoli olisi vielä se, että pääosin pelimatkat olisivat lyhempiä - varsinkin läntisessä konferenssissa (pl. Kärpät).

Mitäs ajatuksia tällainen visio herättää?

 

[korkki]

Konferenssijako herättää heti sen vastustuksen että IFK on se joukkue joka kerää Porissa parhaat yleisömäärät ja itse ainakin pidän sitä mielenkiintoisimpana vastustajana joten ihan väärässä konferenssissa on Ässiä ajatellen.

Kuudentoista joukkueen sarjassa riittäisi todella hyvin nelinkertainen sarja jolla tulisi tasan 60 ottelua.

 

[Mane]

Suomen kokoisessa maassa mihinkään konferensseihin jakaminen olisi täysin ääliömäistä. Ensinnäkin blokattaisiin puolet finaalipareista jo sarjajärjestelmällä (unelmafinaaleista Ilves-Tappara ja Ässät-Lukko tehtäisiin sarjasysteemillä mahdottomia), toisekseen esim. kuudenneksi eniten pisteitä sarjassa keräävä joukkue voisi pullahtaa ulos pudotuspeleistä, kun taas kymmenenneksi eniten keräävä sinne voisi samanaikaisesti edetä.

 

[Sphinx]

Tämä sarjajärjestelmäkeskustelu on siitä helppo, että oikeastaan täytyy vain muistaa pyrkiä mahdollisimman yksinkertaiseen järjestelmään. Siis mitä yksinkertaisempi, sitä parempi ja mitä monimutkaisempi, sitä paskempi. Ensisijaisesti siis konferenssit helvettiin, ylemmät ja alemmat lohkot ynnä muut A- ja B-liigat helvettiin, säälipleijarit helvettiin, villi kortti -kierrokset helvettiin, tasauskierrokset helvettiin, rankkariskabat helvettiin jne. Eli paras sarjajärjestelmä on sellainen, jossa liigaa pelaa parillinen määrä joukkueita, joista kaikki kohtaavat runkosarjassa toisensa yhtä monta kertaa ja noin 50-70 % joukkueista etenee runkosarjasta pudotuspeleihin, jotka alkavat kaikilla joukkueilla samaan aikaan. Tällöin pudotuspeleihin päästäkseen on pitänyt kerätä suurin piirtein puolet tarjolla olleista pisteistä. Ja jumbo karsii. Pelimäärän saamiseksi järkeväksi voin lisäksi pienet paikallissarjat hyväksyä.

 

[flaix]

4. Pudotuspeli-systeemiä voi vielä tarkemmin visioida, mutta yksi tapa voisi olla se, että molempien konferenssien 4 parasta playoffeihin ja pudotuspelit normaalisti paras 7:stä kunnes mestari on selvillä.

Ensinnäkin blokattaisiin puolet finaalipareista jo sarjajärjestelmällä (unelmafinaaleista Ilves-Tappara ja Ässät-Lukko tehtäisiin sarjasysteemillä mahdottomia), toisekseen esim. kuudenneksi eniten pisteitä sarjassa keräävä joukkue voisi pullahtaa ulos pudotuspeleistä, kun taas kymmenenneksi eniten keräävä sinne voisi samanaikaisesti edetä.

Tämäkin erittäin hyvä pointti ja sen vuoksi sanoinkin, että pudotuspelisysteemiä voisi vielä tarkemmin visioida. Yksi vaihtoehto esim. olisi se, että konferenssijako vaikuttaa vain runkosarjan peleihin ja lopulta pisteet sen ratkaisevat ketkä menevät playoffeihin ja ketkä eivät. Toisaalta voi kuitenkin miettiä tarvitsisiko 16 joukkueen sarja edes mitään jakoa, sillä kuten korkki kirjoitti, runkosarja toimisi myös 4*15 pelillä. Ajattelinpa nyt kuitenkin heittää kuriositeettina ilmoille tällaisen ehdotuksen!