Otetaan TuTo, K-Espoo ja Jokerit mukaan leikkiin, ja jaetaan liiga kaksitasoiseksi. 9+9 malli, jossa molemmilla tasoilla kuusinkertainen alkusarja (48 peliä). A-tason 7 parasta pisteet säilyttäen ylempään jatkosarjaan, jossa kaksinkertainen sarja (12 peliä), panoksena kotietu, CHL-paikat ja runkosarjan voitto. A-tason 2 huonointa ja B-tason 2 parasta pisteet nollattuna alempaan jatkosarjaan, jossa nelinkertainen sarja (12 peliä), panoksena viimeinen pudotuspelipaikka ja seuraavan kauden sarjapaikat. Kaksi huonoiten sijoittunutta putoaa suoraan B-tasolle. B-tason loput 7 joukkuetta pelaa karsintaplayoffit, joissa parittoman joukkuemäärän vuoksi parhaiten sijoittunut aloittaa suoraan välieristä. Karsintaplayoffien voittaja pääsee vielä pelaamaan karsinnat A-tason alemman jatkosarjan toiseksi sijoittunutta vastaan. A-tasolla pelaa siis seuraavalla kaudella tämän karsintasarjan voittaja sekä playoffeihin selvinneet 8 joukkuetta.
Pitkällä tähtäimellä toki parempi, jos saadaan kasvatettua kohti sitä optimaalista 12+12 asetelmaa, mutta yo. esimerkistä nähdään, että 18 joukkuettakin riittää mielekkään kaksiportaisen järjestelmän toteuttamiseen. Haluaisin kovasti kuulla, miten seuroissa suhtauduttaisiin tällaiseen malliin, jossa on kaksi tasoa, mutta alemmaltakin on teoreettinen mahdollisuus mestaruuteen. Minun näkökulmastani se madaltaisi kynnystä tasojen välillä, ja sitä kautta putoaminen ei olisi niin suuri peikko.