Kyllähän Eeron soppari tuo jatkuvuutta ja varmuutta tekemiseen. Kun pelaaja voi keskittyä tekemiseen, harjoitteluun ja kehittymiseen niin Kilpeläisen tapauksessa vain taivas on rajana. Varsinkin jos kakkosveskari tarjoaa sopivasti kiritystä ja kilpailua peliajasta.
Suuri kysymys on että tarjoaako Ketterer sen tason maalivahtivalmennusta, mitä organisaatio tarvitsee? Tuntuu että sekä Eerolla että Fränällä heikko kohta ei ole tekniikka vaan henkinen puoli. Kykeneekö nykyvalmennus kehittämään tuota osa-aluetta?
Suuri kysymys on että tarjoaako Ketterer sen tason maalivahtivalmennusta, mitä organisaatio tarvitsee? Tuntuu että sekä Eerolla että Fränällä heikko kohta ei ole tekniikka vaan henkinen puoli. Kykeneekö nykyvalmennus kehittämään tuota osa-aluetta?