Hyvää pohdintaa jäädytyksistä tuossa ylempänä. En itsekään lähtisi Kilpeläisen numeroa jäädyttämään, vaikka hänen uransa kokonaisuutena upea olikin. Wall of Fame -paikka on toki itsestäänselvyys. Eero Kilpeläinen tuli KalPan edustusjoukkueeseen käytännössä vasta 29-vuotiaana ja pelasi siinä neljä hyvää tai erinomaista kautta sekä kaksi heikkoa kautta.
Jos tarkastellaan KalPan muita jäädytettyjä numeroita, ei voi välttyä ajatukselta, että ajoittain tunne (ja raha) ovat ottaneet vallan järjen sijaan. Neljästä jäädytetystä numerosta perustelluimpia lienevät Pasi Kuivalaisen ja Sami Kapasen jäädytykset.
Kuivalaisen jäädytystä mustaa kaksi kautta ysärin lopussa, jolloin mies pelasi SM-liigaa mieluummin Ässissä kuin KalPassa. Kymmenen kautta (ja osa yhdettätoista) riittäköön kuitenkin jäädytykseen. Lisäansiota Pasille seuran pelastusoperaatiosta toimiston puolella 20 vuotta sitten.
Kapasen rooli KalPan uudessa tulemisessa on sekä urheilullisesti että taloudellisesti kiistaton. Olisiko seuraa enää olemassakaan ilman Sami Kapasta? Kymmenen kautta edustusjoukkueessa ja muut ansiot huomioiden voinemme antaa anteeksi sen, että mies pelasi kauden 1994-95 mieluummin toisessa liigajoukkueessa.
Timosen jäädytys on surullinen esimerkki "rahan vallasta". Miehen ura on kieltämättä upea sisältäen useita pettymyksiä kalkkiviivoilla ja lopulta eeppisen nousun vakavan sairauden jälkeen Stanley Cup -voittajaksi uran viimeisillä metreillä. Timonen on ollut loistava esikuva kuopiolaisille junioreille, joita hän on eri tilaisuuksissa aina huomioinut esimerkillisesti.
On kuitenkin sanottava, että KalPan edustusjoukkue ei ole ollut Timoselle koskaan erityisen tärkeä. Timonen siirtyi Kuopiosta toisiin liigaseuroihin käytännöissä heti kun pystyi. Viimeiset liigaottelunsa KalPan paidassa hän pelasi 18-vuotiaana. Myöhemmin uralle mahtui vielä (köyhempään Kapaseen verrattuna) marginaalinen rooli KalPan pelastusoperaatiossa sekä 20 pelin kieltämättä muistorikas Mestis-stintti keltamustassa. Ovatko nämä kuitenkaan sellaisia saavutuksia, joilla paidan hilaaminen kattoon on nykyliigassa perusteltua? Todellinen syy jäädytykseen löytyy talouspuolelta: jäädytyspeliin saatiin odotetusti myytyä jotakuinkin täysi tupa. Jäädytyspeli oli eräänlainen pikavoitto, jonka KalPan talousosasto nappasi kuin snäckin pois kuljeksimasta.
Mainittakoon vielä, että valtaosan KalPa-urastaan, 79 ottelua, Timonen pelasi numerolla 5. Numeroa 44 hän käytti 20 ottelussa ja numeroa 3 viidessä ottelussa. Itse näkisin, että nimenomaan Juniori-KalPa voisi jäädyttää Timosen numeron Tuplajäiden kattoon (vai onko siellä sellainen?)
Ja lopuksi on vielä syytä käydä lyhyesti ns. tragikoominen Jouni Rinteen pelinumeron jäädytys. Kultaranne tuli Kuopioon 28-vuotiaana ja pelasi kaksi ykkösdivari- ja neljä liigakautta jättäen varmasti unohtumattoman muistijäljen silloisiin kiekkofaneihin kautta Pohjois-Savon. Talvella 1990 KalPa kuitenkin ilmoitti, ettei ikääntyvälle ja jatkuvien loukkaantumisten hidastamalle Rinteelle tarjota enää jatkosopimusta, mikä aiheutti pahennusta/närää joissakin kannattajissa ja etenkin Rinteessä itsessään. KalPa yritti sitten heti perään lepytellä Rinnettä ilmoittamalla tälle jäädyttävänsä hänen pelinumeronsa 27. Mistään erityisen harkitusta päätöksestä ei tässä tapauksessa ollut lainkaan kyse.