Noniin, eli viimeisissä viidessä pelissään Oilers on jäänyt kolme kertaa maalitta ja Islandersia vastaan tehtiin yksi, joka sekin oli Islesin puolustajasta sisään pompannut syöttöyritys. Onneksi Detroit peluutti Oilers-pelissä Howardia joka ei ekassa erässä olisi saanut kiinni edes rantapalloa. Syitä tehottomuuteen on varmaan monia, mutta laitetaan tähän nyt jotain ajatuksia.
Ensinnäkin Oilers on voittanut tällä kaudella yhden vieraspelin, joten voisi ehkä miettiä olisiko valmennuksen aika pohtia ketjukoostumuksia ja peluutusta. Tosin kaikki mahdolliset ketjut on taidettu jo kokeilla, mutta tällä hetkellä tuntuisi ehkä fiksulta laittaa Hemsky ja Penner eri ketjuihin, koska he ovat tällä hetkellä ainoat hyökkääjät, jotka saavat jotain aikaan. Nyt varsinkin vieraspeleissä on vastustajille vähän liiankin helppoa pimentää Oilersin ykkönen.
Yksi ongelma on edelleen se, että Horcoff joutuu ottamaan lähes jokaisen aloituksen. Shawn on aloittanut kauden varsinkin tehojen puolesta huonosti, mutta tilannetta varmasti pahentaa tuo jatkuva rasitus aloituksista. Horcoffhan itse sanoi viime kevään, että vaikka kävisi vain ottamassa aloituksen ja tulisi heti vaihtoon, niin se vähentää kuitenkin huomattavasti lepoaikaa ja vaikuttaa omaan pelaamiseen. Islanders-pelissähän Horcoff oli flunssassa ja sai lisäksi sen verran kovan tällin taklauksesta, että jätti pelin kesken. Mikäli mies joutuu olemaan pois kookoonpanosta, niin tulossa on varmasti aika hupaisia esityksiä. Mikäli nämä eivät niitä jo ole.
Joukkueesta ei oikeasti tunnu löytyvän pelaajia, jotka voittaisivat kaksinkamppailuja. En olisi itse uskonut siihen ennen kauden alkua, mutta esimerkiksi Stone oli yllättävän vahva kaveri taistelemaan kiekosta ja lisäksi sai siivottua kiekon todella varmasti pois omalta alueelta. Eihän tämä konttaaminen yhdestä miehestä ole kiinni, mutta Stonen tyyppisiä pelaajia ei tunnu nyt oikein löytyvän.
Outoa on se, että alkukaudesta puolustajat pelasivat todella hienosti ja avasivat peliä hyvin. Nyt eivät onnistu avaukset eivätkä purkukiekot, joten aika vaikeahan sitä on päästä hyökkäämään. Pikku paniikki tuntuu iskevän todella helposti omassa päässä. Puolustukseen odotellaan jo kovasti Staioksen paluuta ja se on aika hyvin, koska ennen kauden alkua suurin osa faneista olisi ollut valmis vaihtamaan Steven säkilliseen kiekkoja.
Loukkaantumiset ja flunssa ovat tietysti vaikuttaneet suorituksiin, mutta sitten tullaan taas siihen, että joukkueesta ei löydy riittävästi syvyyttä. Ja se, kuten hoitamaton sentteritilannekin, ovat sitten Tambellinin vastuulla. Toki tuo flunssa on iskenyt niin moneen pelaajaan kerralla, että ei siihen oikein voi varautua ja varsinkin se, että osa kavereista on pystynyt pelaamaan taudista huolimatta ja osa (Brule) on joutunut jättämään jopa neljä peliä väliin, vaikeuttaa tilanteen arviointia.
Pelisysteemistä yleisesti on vaikea sanoa mitään, koska tosiaan esimerkiksi avauspelaaminen toimii välillä kuin ajatus ja välillä ei ollenkaan, joten hankala arvioida mistä kiikastaa. Ekojen pelien jälkeen näytti siltä, että Quinn saisi samoista pelaajista enemmän irti kuin MacT, mutta nyt tilanne on näyttänyt ihan päinvastaiselta. Suurin vaikutus valmentajan vaihdolla näyttäisi tässä vaiheessa olevan yksittäisten pelaajien suorituksiin. Penner on kuin uudestisyntynyt (tosin iso osa tästä on ihan Pennerin omaa ansiota) ja sitten Cogliano on taantunut selvästi. Cogsilla on itseasiassa 15 pelin jälkeen kasassa vain kymmenen laukausta ja se on todella vähän. Onhan Coglianoa tosin peluutettukin alemmissa ketjuissa, mutta esimerkiksi Gagner raivasi itsensä parissa pelissä ylös nelosketjusta.
EDIT: Valmentajanvaihdon myötä eivät valmennuksen kommentit ole tulleet ainakaan tylsemmiksi. Esimerkiksi Isles pelin jälkeen Quinn kutsui ekassa Islandersin maalissa hömöilleitä Grebsiä ja Chorneya nimillä Fumbledee ja Fumbledum.