varjo kirjoitti:
Oikeustiede lienee myös yksi ala, missä varmaan saattaisi selvitä pelkästään suomella, kukapa nyt olisi Suomen lakia käsitteleviä asioita englanniksi kirjoittanut.
Ruotsia tulee osata. Ei taida päästä läpi ainakaan Helsingistä ilman hyvää passiivista ja vähintään auttavaa ruotsin taitoa. Hiemankaan syvempi tieteellinen kirjoittelu ja lainkäyttö edellyttääkin sitten jo hyvää ao. kielen osaamista. (tämä siis siitä huolimatta, että monet juristit eivät selviydy oikeussalissa ruotsinkielisestä istunnosta aktiivisen kielitaitonsa puolesta, vaikka sekin "virkamiestasoiseksi" onkin kaikilla julkisesti osoitettu)
Oikeusjärjestelmämme kaikille tasoille yltävät yhteydet erityisesti Ruotsin lakiin ja laajemmin skandinaaviseen ja mannermaisiin oikeusjärjestelmiin, unohtamatta kaiken perustaa eli roomalaista oikeutetta johtavat myös siihen, että tanskan- ja norjankielisiäkin lähteitä käytetään jo perustasolla (siis lähdeviitteinä ja suorina sitaatteina, em. tekstejä ei käännetä, vaan esitetään sellaisenaan), lisättynä mahdollisesti saksalaisilla.
Luonnollisesti oikeudenala vaikuttaa siihen, että miten paljon tätä viime kädessä ruotsin- ja saksan oikeusjärjestelmistä omaksuttua oikeusvertailevaa aineistoa on käytettävä. (1700- ja 1800-luvun "suurien lakikodifikaatioviretelmien" puolelta hieman yllättävästi Napoleonin Code Civiliä ei täällä juurikaan siteerata, Saksan BGB ja jopa Itävallan vastaava ovat paljon merkityksellisempiä)
Juridinen latina kuuluu myös "hienosteltaessa" luonnollisesti asiaan, onpa sellaisiakin fraaseja, joita edelleenkin täysin vakiintuneesti käytetään, ja joita ei myöskään käännetä missään yhteydessä ("juridinen latina" on kehittynyt glossaattorien yms. toimesta renesanssin yhteydessä vasta perustetuissa yliopistoissa, ei ole yksi yhteen klassisen latinan kanssa, mutta kuitenkin kielellisesti alkuperäiselle uskollisempaa kuin ns. "munkkilatina", heh heh)
Toisaalta taas kansainvälinen kauppa ja talous on johtanut siihen, että "uusimmat" oikeudelliset innovaatiot tulevat anglo-amerikkalaisesta oikeuskulttuurista ("Common Law"), eli kyllä niitä englanninkielisiäkin lähteitä ja sitaatteja yhä enenevissä määrin käytetään. Ihan perustasollakin tehdään jo paljon enemmän suoraan englanninkielisiä papereita kuin ruotsin- tai saksankielisiä.