Diplomaattinen koskemattomuus

[DAF]

Se, että nykymaailmassa kv-ympyröissä/akateemisessa maailmassa ei osaisi edes auttavasti englantia on sama asia kuin keskiajalla ei olisi osannut latinaa.

Tai 1700-luvun lopulla ranskaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelun, tutkintojen ja ammattielämän kannalta englannin osaaminen on conditio sine qua non.

Minä tunnen ainakin yhden maisterin, joka toimii julkisoikeudellisen yksikön johtajana, eikä osanne käytännössä sanaakaan englantia. Vaikeaa varmasti oli YTM-opinnot suorittaa, mutta näin kuitenkin on. Äärettömän harvinaista varmasti.

Diplomaattiopintoihin (KAVAKU) on vaatimuksena suhteellisen hyvä kielitaito, mutta missään ei todeta, että kielitaitoihin tulee kuulua englanti. Muistaakseni kaksi kieltä ryhmästä ranska, englanti, espanja, saksa ja venäjä (tai sinnepäin, voinette tarkistaa formin.fi), muttei välttämättä englanti. Kv-diplomaatit eivät todellakaan kaikki englantia puhu, länsimaissa varmasti useimmiten, muttei koko maailmaa voi samana päivänäkään verrata.

 

[Viljuri]

Minä tunnen ainakin yhden maisterin, joka toimii julkisoikeudellisen yksikön johtajana, eikä osanne käytännössä sanaakaan englantia. Vaikeaa varmasti oli YTM-opinnot suorittaa, mutta näin kuitenkin on. Äärettömän harvinaista varmasti.

Diplomaattiopintoihin (KAVAKU) on vaatimuksena suhteellisen hyvä kielitaito, mutta missään ei todeta, että kielitaitoihin tulee kuulua englanti. Muistaakseni kaksi kieltä ryhmästä ranska, englanti, espanja, saksa ja venäjä (tai sinnepäin, voinette tarkistaa formin.fi), muttei välttämättä englanti. Kv-diplomaatit eivät todellakaan kaikki englantia puhu, länsimaissa varmasti useimmiten, muttei koko maailmaa voi samana päivänäkään verrata.

Mitenköhän muuten voi olla perillä maailman tapahtumista, jos kykenesi lukemaan vain Le Mondea? Asemaamaan kielen osaaminenhan ei edellytyksenä ole, edes Suomessa (vrt. Jari Vilén), mutta kovin "kapeahko kuva" maailman tapahtumista muodostuu, jos sen saa omaksuttua vain lähtömaansa kielisistä julkaisuista/briefeistä, ja "traditionaalisesti" ranskasta.

Ranska siis esimerkkinä lähinnä siksi, että ainakin Lähi-Idästä (Syyria jne.) ja Ranskan kolonialismin alaisesta Afrikasta tulevat diplomaatit todellakin saattavat puhua vain sitä. Samaa asiantilaa ei vallitse rajallisen käsitykseni mukaan espanjankielisillä kolmannesta maailmasta tulevilla, puhumattakaan saksasta, vaikka ensiksi mainittu on suuri kieli ja jälkimmäinenkin omaa jonkinasteista merkitystä, tosin lähinnä vain teknisissä- ja luonnontieteissä.

Oma tapauksensa lienevät vain pelkästään kiinaa (mandariini) puhumaan suostuvat Kiinan kansantasavallan edustajat, mutta sekään ei välttämättä kerro mitään heidän kielitaidostaan. Kertonee enemmän Kiinan kasvavasta omantunnonarvosta.

Tuntuisi vain siltä, että yhä kasvavissa määrin asioiden hoitamisen kannalta tarvittava taustamateriaali on englanniksi, Ranskan vastakkaisista pyrkimyksistä huolimatta. (Vrt. EU:ssa tapahtunut kehitys, toki tietyt direktoraatit yms. kirjaavat muistiin/julkaisevat vieläkin kokousmuistionsa ensiksi ranskaksi, mutta niistäkin saa ainakin englanninkielisen käännöksen julkaisun yhteydessä... siis tarkoitan sitä hallinnollista yms. esiaineistoa, jota ei käännetä kaikille virallisille kielille)

 

[varjo]

Minä tunnen ainakin yhden maisterin, joka toimii julkisoikeudellisen yksikön johtajana, eikä osanne käytännössä sanaakaan englantia. Vaikeaa varmasti oli YTM-opinnot suorittaa, mutta näin kuitenkin on. Äärettömän harvinaista varmasti.

En nyt tiedä sitten vaikeudesta, voisi kuvitella että humanistisilla aloilla loppujen lopuksi ei välttämättä tarvitse paljoakaan englantia. Suomeksi on kuitenkin kirjoitettu aika paljon oppimateriaalia erilaisista aiheista ja jos englanti on oikeasti rajoite, niin silloin sitä varmaan jo opinnoissa luovisi sopivasti kursseja kielitaidon mukaan.

Oikeustiede lienee myös yksi ala, missä varmaan saattaisi selvitä pelkästään suomella, kukapa nyt olisi Suomen lakia käsitteleviä asioita englanniksi kirjoittanut.

 

[El Lude]

En nyt tiedä sitten vaikeudesta, voisi kuvitella että humanistisilla aloilla loppujen lopuksi ei välttämättä tarvitse paljoakaan englantia. Suomeksi on kuitenkin kirjoitettu aika paljon oppimateriaalia erilaisista aiheista ja jos englanti on oikeasti rajoite, niin silloin sitä varmaan jo opinnoissa luovisi sopivasti kursseja kielitaidon mukaan.

Jos aiot olla varteenotettava yleisen historian tutkija ja aiheesi on esmes vaikka Kaapparitoiminta Yhdysvaltojen itsenäisyystaistelussa, niin ko. dokumentit ovat vain ja ainoastaa englannin kielisiä. Historian puolella ulkomaalainen lähdekirjallisuus/aineisto on PÄÄSÄÄNTÖISESTI englannin kielistä. Aihe toki vaikuttaa - kuinka paljon sitä "lontoon kieltä" tarvitsee uransa aikana...

Kurssikirjallisuudestakin löytyy aivan tarpeeksi englanninkielistä kirjallisuutta...

 

[Viljuri]

Oikeustiede lienee myös yksi ala, missä varmaan saattaisi selvitä pelkästään suomella, kukapa nyt olisi Suomen lakia käsitteleviä asioita englanniksi kirjoittanut.

Ruotsia tulee osata. Ei taida päästä läpi ainakaan Helsingistä ilman hyvää passiivista ja vähintään auttavaa ruotsin taitoa. Hiemankaan syvempi tieteellinen kirjoittelu ja lainkäyttö edellyttääkin sitten jo hyvää ao. kielen osaamista. (tämä siis siitä huolimatta, että monet juristit eivät selviydy oikeussalissa ruotsinkielisestä istunnosta aktiivisen kielitaitonsa puolesta, vaikka sekin "virkamiestasoiseksi" onkin kaikilla julkisesti osoitettu)

Oikeusjärjestelmämme kaikille tasoille yltävät yhteydet erityisesti Ruotsin lakiin ja laajemmin skandinaaviseen ja mannermaisiin oikeusjärjestelmiin, unohtamatta kaiken perustaa eli roomalaista oikeutetta johtavat myös siihen, että tanskan- ja norjankielisiäkin lähteitä käytetään jo perustasolla (siis lähdeviitteinä ja suorina sitaatteina, em. tekstejä ei käännetä, vaan esitetään sellaisenaan), lisättynä mahdollisesti saksalaisilla.

Luonnollisesti oikeudenala vaikuttaa siihen, että miten paljon tätä viime kädessä ruotsin- ja saksan oikeusjärjestelmistä omaksuttua oikeusvertailevaa aineistoa on käytettävä. (1700- ja 1800-luvun "suurien lakikodifikaatioviretelmien" puolelta hieman yllättävästi Napoleonin Code Civiliä ei täällä juurikaan siteerata, Saksan BGB ja jopa Itävallan vastaava ovat paljon merkityksellisempiä)

Juridinen latina kuuluu myös "hienosteltaessa" luonnollisesti asiaan, onpa sellaisiakin fraaseja, joita edelleenkin täysin vakiintuneesti käytetään, ja joita ei myöskään käännetä missään yhteydessä ("juridinen latina" on kehittynyt glossaattorien yms. toimesta renesanssin yhteydessä vasta perustetuissa yliopistoissa, ei ole yksi yhteen klassisen latinan kanssa, mutta kuitenkin kielellisesti alkuperäiselle uskollisempaa kuin ns. "munkkilatina", heh heh)

Toisaalta taas kansainvälinen kauppa ja talous on johtanut siihen, että "uusimmat" oikeudelliset innovaatiot tulevat anglo-amerikkalaisesta oikeuskulttuurista ("Common Law"), eli kyllä niitä englanninkielisiäkin lähteitä ja sitaatteja yhä enenevissä määrin käytetään. Ihan perustasollakin tehdään jo paljon enemmän suoraan englanninkielisiä papereita kuin ruotsin- tai saksankielisiä.

 

[varjo]

Jos aiot olla varteenotettava yleisen historian tutkija ja aiheesi on esmes vaikka Kaapparitoiminta Yhdysvaltojen itsenäisyystaistelussa, niin ko. dokumentit ovat vain ja ainoastaa englannin kielisiä. Historian puolella ulkomaalainen lähdekirjallisuus/aineisto on PÄÄSÄÄNTÖISESTI englannin kielistä. Aihe toki vaikuttaa - kuinka paljon sitä "lontoon kieltä" tarvitsee uransa aikana...

Kurssikirjallisuudestakin löytyy aivan tarpeeksi englanninkielistä kirjallisuutta...

Hmm, no shit Sherlock, ajattelinkin että Drake teki muistiinpanonsa härmän murteella (vaikkei nyt itsenäisyyssotaan liitykään, enpähän aluksi huomannut tuota sanaa ollenkaan).

Kysehän ei kuitenkaan nyt ollut a) tutkijasta ja b) siitä missä aiheissa tarvitsee englanninkielistä lähdemateriaalia vaan siitä miten siltä saattaisi välttyä, jos aikoo opinnoissa keskittyä vaikkapa suomalaiseen talonpoikaiskulttuuriin ja gradunkin tekee vaikkapa kaskeamisesta (kyllä, varmasti materiaalia löytyy myös muilla kielillä, mutta gradun repii varmasti kasaan suomenkieliselläkin materiaalilla).

 

[El Lude]

Shaissea tai ei Sherlokille, niin yleisen historian geen tekeminen ilman ulkomaan kielistä lähdemateriaalia on aika vaikeaa ellei mahdotonta. Suomen historian puolella sen luhtakaskeamisesta kertovan geen voi tehdä sitten vaikka alkuasukkaiden kielellä.
Taustalle.

 

[Solomon]

En nyt tiedä sitten vaikeudesta, voisi kuvitella että humanistisilla aloilla loppujen lopuksi ei välttämättä tarvitse paljoakaan englantia. Suomeksi on kuitenkin kirjoitettu aika paljon oppimateriaalia erilaisista aiheista ja jos englanti on oikeasti rajoite, niin silloin sitä varmaan jo opinnoissa luovisi sopivasti kursseja kielitaidon mukaan.

Opiskelkaa suomen kieltä. Voin taata, että valtaosa oppimateriaalista on kirjoitettu suomeksi.

Oikeasti kyllä humanistisessa melko vähällä kielitaidolla voi selvitä varsinkin, kun kyky puhua jotakin kieltä korreloi usein hyvin vähän sen kanssa kuinka auttavasti samaista osaa lukea. Esimerkiksi minä en osaisi tilata jäätelöä Tukholmassa, vaikka olen oppinut lukemaan kohtalaisesti 1700-luvulla ruotsiksi kirjoitettua pöytäkirjaa ynnä tutkimuskirjallisuutta.

 

[seeyou@jäähalli]

Se että ei ole suurlähetystöä (tai -lähettilästä) jossain maassa ei tarkoita etteikö mailla olisi diplomaattisuhteita.

Muistaakseni EU:ssa on lisäksi sisäisesti sovittu, että mikäli EU-kansalainen joutuu EU:n ulkopuolella pulaan kaupungissa, jossa ei ole kotimaansa edustustoa, saa hän apua minkä tahansa muun EU-maan ko. kaupungissa sijaitsevasta edustustosta.

Maihin, joissa ei suurlähetystöä ole, pätee varmasti, mutta muistikuvani mukaan myös muihin kaupunkeihin, vaikka pääkaupungissa suurlähetystö olisikin.

Pjongjangissa saattaisi tosin tulla äitiä ikävä Ruotsin suurlähetystön portillakin, jos passi olisi kadonnut. Mitenköhän hoituisi väliaikaisen Suomen passin hankkiminen Ruotsin suurlähetystöstä? En tosin ole Pohjois-Koreaan ihan heti matkustamassa.

 

[dude]

Aamulehden erikoistoimittaja Matti Pitko ratkaisi tämän ongelman:

"Pohjois-Korea syyttää Suomea ihmisoikeuksien rikkomisesta. Suomella ei ole hätää, sillä Kalervo Kummola matkustaa lähipäivinä Kim Jong Illin maahan. Kylmä sota loppuu, kun kaksi lämmintä johtajaa vaihtavat Vapauden aukiolla poskisuudelmia."

Niin, asiaan vihkiytymättömille siis tiedoksi, että Isä Aurinkoinen on lähdössä Pohjois-Koreaan naisten 2. divisioonan MM-kisojen direktoraatin johtajaksi...

 

[Cemetery Gates]

Aamulehden erikoistoimittaja Matti Pitko ratkaisi tämän ongelman:

"Pohjois-Korea syyttää Suomea ihmisoikeuksien rikkomisesta. Suomella ei ole hätää, sillä Kalervo Kummola matkustaa lähipäivinä Kim Jong Illin maahan. Kylmä sota loppuu, kun kaksi lämmintä johtajaa vaihtavat Vapauden aukiolla poskisuudelmia."

Niin, asiaan vihkiytymättömille siis tiedoksi, että Isä Aurinkoinen on lähdössä Pohjois-Koreaan naisten 2. divisioonan MM-kisojen direktoraatin johtajaksi...

Voi vittu. Toivottavasti läskilurppa löytää P-Koreasta uuden kodin itselleen ja vyöryy saman tien kehitysmaan valtaistuimelle rautakansleriksi. Ei tarttis sitäkään petolinnun perseestä tehtyä lärviä enää täällä nähdä.

 

[finnjewel]

Mitenköhän hoituisi väliaikaisen Suomen passin hankkiminen Ruotsin suurlähetystöstä? En tosin ole Pohjois-Koreaan ihan heti matkustamassa.

Vastaus on tilapäinen matkustusasiakirja EU:n kansalaiselle eli Emergency Travel Document:

While travelling, citizens of the European Union may lose their passport or have it destroyed or stolen. An emergency travel document (ETD) may be issued to the applicant for a single journey to the Member State of which they are a national, to their country of permanent residence or, in exceptional cases, to another destination. This Decision establishes a standard model for an emergency travel document to be issued by Member States.

 

[seeyou@jäähalli]

Vastaus on tilapäinen matkustusasiakirja EU:n kansalaiselle eli Emergency Travel Document

Toki, mutta ainakin minulle tulisi Pjongjangissa äitiä ikävä.

Vaikka pitäisi hoitua, niin hoituuko?

 

[Vekurinen]

Oikeustiede lienee myös yksi ala, missä varmaan saattaisi selvitä pelkästään suomella, kukapa nyt olisi Suomen lakia käsitteleviä asioita englanniksi kirjoittanut.

Eipä tuo kaiketi mahdotonta olisi, mutta hyvin vaikeaa se olisi. HY:ssa ainakin monessa aineessa englanninkielisiä tutkintovaatimuksia, joita ei oikein pysty skippaamaan (ainakin rikosoikeus, kv-oikeus, eurooppaoikeus?, oikeusteoria, oikeushistoria, kauppaoikeus, on niitä muitakin). Toki voi mätsäillä korvaavia luentosarjoja välttääkseen englanninkieliset kirjat, mutta hankalaa se tulee olemaan, kiitos uutukaisen pölogna-prosessin ja aikatauluvaikeuksien. Se on tietysti totta, että puhtaasti kansallista oikeutta käsitteleviä teoksia kirjoitetaan hyvin harvoin englanniksi. Mutta yleinen harhaluulo on se, että kokelaat hierovat oikiksessa vain kansallisia säännöksiä, itse asiassa luonteeltaan ylikansallista sääntelyä opetetaan mielestäni liiankin kanssa, eivät siis aina ole asian kannalta kovinkaan relevanttia materiaalia (varsinkaan perunkirjoituksia rustaavan pipomiehen näkökulmasta).

 

[pernaveikko]

Toki, mutta ainakin minulle tulisi Pjongjangissa äitiä ikävä.

Vaikka pitäisi hoitua, niin hoituuko?

Pjongjangissa ei todellakaan tule äitiä tai ketään muutakaan ikävä, koska siellä on kaikki täysin järjestettyä ja valvottua. Hallituksen ystävälliset oppaat vievät sinut kaikkiin paikkoihin ja sen jälkeen toivottavat kotimatkalle.

Myöskään passia ei voida varastaa, koska maassa ei ole tavallista katurikollisuutta ollenkaan, joten sinua ei voida ryöstää. Noin sinänsähän aina voit kai passisi hukata jonnekin, mutta esimerkiksi hotellihuoneesta sitä yksinkertaisesti ei varasteta.

Tiedän tämän siitä, että olen selvitellyt asioita, lukemalla kaiken muun lisäksi esimerkiksi matkakertomuksia. Turistimatkoja myydään Pohjois-Koreaan monista eri maista, esimerkiksi Suomesta ja Ruotsista.

Normaalisti käynti suurlähetystössä ei olisi mahdollinen, mutta oppailta pyytämällä ja hätätilanteesta johtuen he varmaankin veisivät sinut sinne asioimaan. Tätä en kuitenkaan aivan varmasti tiedä, mutta miksi ihmeessä eivät veisi?

Myös henkilökohtaisille matkoille tosin pääsee, jolloin voi itse jonkin verran vaikuttaa missä käydään. Ehkä suurlähetystön voisi ottaa nähtävyydeksi siihen.

 

[Timppa73]

Voi vittu. Toivottavasti läskilurppa löytää P-Koreasta uuden kodin itselleen ja vyöryy saman tien kehitysmaan valtaistuimelle rautakansleriksi. Ei tarttis sitäkään petolinnun perseestä tehtyä lärviä enää täällä nähdä.

Saataisiinkohan Paavo M.Petäjä samaan junaan mukaan vaikka tulkiksi..

 

[Barcelona]

...ja tähän diplomaatti keskusteluun loppukevennys:

Ilta-Sanomat 13.3.2007:

Israelin lähettiläs jäi kiinni sidontaleikeistä

Israel kutsui suurlähettiläänsä Tsuriel Raphaelin kotiin El Salvadorista sopimattomaan käytökseen vedoten. Israel kutsui suurlähettiläänsä kotiin El Salvadorista sen jälkeen, kun pitkän uran tehnyt Tsuriel Raphael oli jäänyt kiinni "diplomaatille sopimattomasta käytöksestä".

Raphael löytyi virka-asuntonsa pihalta alastomana, humalassa ja sidottuna. Raphaelin suuhun oli tungettu kuminen pallo suukapulaksi, hänen yllään oli sidontaleikeissä käytettäviä välineitä ja seksileluja lojui myös ympäri pihamaata.

Israelin ulkoministeriö on vahvistanut lehdistön tiedot tapahtuneesta oikeiksi. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, oliko Raphael ryhtynyt sidontaleikkeihin omasta tahdostaan vai tahtomattaan. Jotain kertoo kuitenkin se, ettei lähettiläs ole tehnyt tapahtuneesta mitään tutkintapyyntöä paikalliselle poliisille.

El Salvadorin poliisi löysi sidotun Raphaelin pari viikkoa sitten ja joutui vapauttamaan tämän kahleistaan. Kun mies pääsi vapaaksi, hän kertoi ensi töikseen olevansa Israelin suurlähettiläs.

Raphael ehti työskennellä El Salvadorissa puoli vuotta, mutta sitä ennen hän oli edustanut Israelia useissa eri maissa

 

[pernaveikko]

Ei nyt ihan varsinaisesti tähän liittyen, mutta melkoinen juttu tämä Britannia vs. Iran hässäkkä.

Tony Blair sanoo, että Britannia pystyy todistamaan, että laiva ei ollut Iranin aluevesillä ja aikoo nyt myös siirtyä julkiseen diplomatiaan sen sijaan, että salaiset kabinettiväännöt jatkuisivat.

Iranillehan tämä on vain pelkkää peliä ja todelliset tarkoitusperät aivan muut, esimerkiksi ydinvoimaan liittyvät. Siitä ei kaiketi ole pelkoa ainakaan tässä vaiheessa, että sotilaille mitään tehtäisiin.

 

[V-man]

http://www.iltasanomat.fi/urheilu/uutinen.asp?id=1493172

"Salibandyn Ruotsin Superliigassa pelaavan Tukholman AIK:n nuori puolustajalupaus Sebastian Myrbäck hakattiin lauantaina Tukholmassa...

...Joukkuetovereiden mukaan Myrbäck ei provosoinut hyökkääjää millään tavalla, vaan tämä kävi nuorukaisen päälle täysin yllättäen...

Poliisi sai tekijän kiinni varsin nopeasti, mutta hänet vapautettiin melko pian pidätyksen jälkeen, sillä miehellä on diplomaattinen koskemattomuus, mikä hankaloittaa merkittävästi poliisin toimia häntä kohtaan."

Minkähän maan diplomaatti tällä kertaa? On tuo vaan hullu vakanssi.

 

[Tarkström]

Minkähän maan diplomaatti tällä kertaa? On tuo vaan hullu vakanssi.

On todellakin.

Tuossa joku vertasi pysäköintivirhettä ja hunnutta kulkemista toisiinsa... Että tämän vuoksi tämä käytäntö on olemassa. Onko nämä todellakin 1:1 verrattavia asioita? Mikäli jonkun valtion edustaja ei koe velvollisuudekseen pysäköidä asiallisesti tai olla pahoinpitelemättä ihmisiä, niin voidaanko heiltä odottaa myös omien lakiensa katsomista läpi sormien?

 

[scholl]

On todellakin.

Tuossa joku vertasi pysäköintivirhettä ja hunnutta kulkemista toisiinsa... Että tämän vuoksi tämä käytäntö on olemassa.

Diplomaattinen koskemattomuus on sen takia olemassa, koska toisissa maissa ei ole oikeuskäsitys kunnossa. Jotta esim. Suomen diplomaatit eivät joudu jossain diktatuureissa, itäblokissa tai islamistisissa maissa mielivaltaisen kohtelun alaiseksi, suojaa heitä diplomaattinen koskemattomuus. Se, että jotkut diplomaatit käyttävät koskemattomuuttaan väärin, on sitten toinen asia. Yleensä sivistysvaltiot laittavat tuollaisissa pahoinpitelytapauksissa koskemattomuudesta riippumatta diplomaattinsa oikeuden eteen. Eli jos pääsee kuin koira veräjästä, lienee kehitysmaista tai tyyliin Venäjältä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Poliisi sai tekijän kiinni varsin nopeasti, mutta hänet vapautettiin melko pian pidätyksen jälkeen, sillä miehellä on diplomaattinen koskemattomuus, mikä hankaloittaa merkittävästi poliisin toimia häntä kohtaan."

Jos diplomaatin statuksella esiintyvä tekee rikoksia tai esiintyy erityisen sopimattomasti, yleensä kyseisen maan ulkoasiainhallinto käsittääkseni vetää tällaisen henkilön pois maasta suht pikaisesti. Diplomaattista koskemattomuutta käytetään myös väärin. Yleisesti on tiedossa että joidenkin maiden diplomaattien keräämiä parkkisakkoja ei makseta milloinkaan, kun taas toiset maat toimivat tässäkin ryhdikkäästi. Sakkojahan ei lähetystöiltä ryhdytä perimään, maksavat jos haluavat.

Tästä tulikin mieleeni omakohtainen tapaus 90-luvun alkupuolelta. Kävelin Helsingin keskustassa Kampin-Punavuoren tienoilla, ja lähdin ylittämään suojatietä vihreän palaessa jalankulkijalle. Olin jo selkeästi suojatiellä kun takaa vasemmalta eteeni (käytännössä päälleni) ajoi diplomaattikilvin varustettu paremmanpuoleinen sedan. Sain jotenkin onnekkaasti vetäistyä jo ottamani askeleen takaisin, välttäen törmäyksen lähes kokonaan. Jalka kopsahti vähäsen auton kylkeen, mitään vammoja ei sentään tullut. Lähellä kuitenkin oli, todella lähellä. Diplomaattiauton kuski ei hiljentänyt eikä jäänyt tsekkaamaan mitä tapahtui, meni vaan reippaasti eteenpäin.

Ehdin nähdä CD-kilven numeron, ja tarkistin jälkeenpäin minkä maan diplomaattiautosta oli kyse. Varsin suuri maa eikä kovin kaukana. Tämä nyt lähinnä oheisseikkana, CD-auton status oli asiassa oleellista.

Itse olin tuohon aikaan huonosti vakuutusturvattu opiskelija. Kuka olisi mahtanut suorittaa korvauksia jos olisin jäänyt ystävällismielisen vieraan valtion diplomaattiauton ruhjomaksi?

 

[Islanti]

Toimiessaan jossain maassa ovat suurlähetystöt sitoutuneet noudattamaan kohdemaan lakeja. Käytännössä tarkoittaa juuri sitä mitä yllä mainittiin, eli jos jotain pahempaa sattuu, lähtee kyseinen diplomaatti takaisin kotimaahan hyvinkin nopeasti, oman valtionsa toimesta.

Muistan jostain hyvän dokumentin juuri tästä diplomaattisesta koskemattomuudesta. Valitettavasti tarkat faktat ovat unohtuneet, mutta meni jotenkin näin:

Joku Afrikan maa, olisko ollut Ruanda, akreditoi itselleen Unescon lähettilääkseen jonkun tunnetun kansainvälisen asekauppiaan. Tämä sai sitten diplomaattipassin ja diplomaattisen koskemattomuuden. Pystyi suht kivasti harjoittamaan bisnestään ympäri maailmaa, ja veikkaanpa että saattoi muutaman kalashnikovin myydä Ruandaankin. Teknisesti tähän ei oikein voitu puuttua, sillä jokainen maahan saa itse omat diplomaattinsa valita. Joku porsaanreikä kuitenkin muistaakseni löydettiin ja kyseiset oikeudet otettiin herralta pois.
Pahoittelen vajavaista sepustusta, mutta toivottavasti nyt edes idea tuli selväksi.

 

[scholl]

Joku Afrikan maa, olisko ollut Ruanda, akreditoi itselleen Unescon lähettilääkseen jonkun tunnetun kansainvälisen asekauppiaan. Tämä sai sitten diplomaattipassin ja diplomaattisen koskemattomuuden.

Vakoojia ja vaikka mitä hämärämiehiä on lähes joka maan suurlähetystössä. Tuo on ihan normaalia. Eivät ne suurlähetystöt ole olemassa pelkästään sen takia, että siellä luettaisiin tuoreeltaan päivän sanomalehdet, vaan kyllä se on peliä parhaasta päästä ja tuo asekauppa kuulostaa juuri sellaiselta meiningiltä, mitä voi ajatella tapahtuvan.

 

[Tarkström]

Diplomaattinen koskemattomuus on sen takia olemassa, koska toisissa maissa ei ole oikeuskäsitys kunnossa. Jotta esim. Suomen diplomaatit eivät joudu jossain diktatuureissa, itäblokissa tai islamistisissa maissa mielivaltaisen kohtelun alaiseksi, suojaa heitä diplomaattinen koskemattomuus.

Tässä juuri näen tämän ristiriidan. Mikäli oikeuskäsitys ei ole "kunnossa", niin miten voidaan olettaa heidän kunnioittavan tätä diplomaattista koskemattomuutta?