Detroit Red Wings 2022–2023

[Stevie Why]

Tämä on täysin totta, mutta Detroitin tämänhetkistä runkoa ja prospect poolia katsoessa tulee väkisin mieleen Hannu Jortikan sitaatti, ettei "Töppösillä ja Löppösillä tule menestystä".

Leveyttä siis Detroitilla tulee riittämään, muttei koko jengiä voi middle 6-laitureista ja kutospakeista rakentaa. Larkin, Raymond ja Seider ovat toki tähtipelaajia (kahden jälkimmäisen seiling vielä avoinna), mutta muuten on ollut valitettavan hiljaista.

Se että miltä noi junnut näyttää nyt, niin ei kerro vielä mitään siitä miltä jätkät näyttää sit ku ne on 26v tai 30v. Ei kukaan vielä 2v sitten odottanu Tage Thompsonin breikkaavan niin isosti läpi kuin mitä se on viimiset kaks kautta tehny - Sabres oli Casey Mittlestadtinkin kaa kärsivällinen, ja katos vaan, se kannatti. Brayden Point ja Kutsherov ei ollu first overall lupauksia. Pelkästään Red Wingsillä on kokemusta mm. Datsjukista ja Zetterbergistä, ja aika monesta muustakin. :D Michael Rasmussen näytti bustilta, kunnes ei enää olekaan.

NHL:ssä tää lasten varaaminen on niin eri meininki verrattuna NFL:ään, jossa selkeästi varataan vanhempia, ja valmiimpia, pelaajia suoraan avauskokoonpanoon. Siinä mielessä mä en vaan jaksa ottaa tosissaan sitä pohdintaa et Wingsillä on pelkkiä syvyyshyökkääjiä putkessa tulossa - koska 18-22 vuotiaista pelaajista ei vaan oikeesti tiedä vielä mitä niistä tulee. Nauran makeasti pankkiin just WWP-podcastin epäilyille kun Veleno yhtäkkiä löytääki uuden tason jostain kaapin takaa ja tekee 24-25 kaudella 75+ pistettä, tai jos Söderblomista tuleekin uusi taaki-Thompson.

 

[Ann Arbor]

Hyvää pohdintaa ja rehellisesti sanottuna ihailen optimismiasi. Kaikki toki teoriassa mahdollista ja late boomereita riittää liigassa yllin kyllin, mutta sen varaan ei pitäisi organisaation laskea. Esimerkiksi Detroitin 1999-syntyneistä Zadina, Veleno ja Rasmussen, paljon pitää vettä Detroitjoessa virrata, että kukaan heistä rikkoisi koskaan 40-pisteen rajaa (Rasmussen lähimpänä). Hyviä syvyyshyökkääjiä, kuten Berggren ja mahdollisesti myös Lombardi, mutta onko organisaatiossa Larkinin ja Raymondin ohella ketään, jonka voisi olettaa iskevän 30 maalia? Ehkä Kubalik, mikäli kaikki menee ensi kaudella nappiin.

 

[Ann Arbor]

Viimeisimmässä Winged Wheel Podcastin jaksossa äijät kera Max Bultmanin pohtivat, että Detroitilla kävi periaatteessa tuuri, ettei Bedard päätynyt Atlantin divisioonan nouseviin joukkueisiin (Montreal, Buffalo, Ottawa), vaan Läntiseen konferenssiin.

Sikäli tuosta tuli mieleen, että onhan tämä Detroitin kärjen ohuus huolestuttavaa, mikäli tilannetta pohtii muutaman vuoden eteenpäin. Juurikin kyseisillä kolmella joukkueella on pullat tällä hetkellä erinomaisesti uunissa ja vaikka Tampa, Pittsburgh ja Washington kohta saattavatkin rämpiä, onko meillä todellisia mahdollisuuksia taistella divisioonan kärkisijoista?

Pudotuspeleihin tämä runko tulee pääsemään ja tulee ottamaan vielä merkittäviä askeleita eteenpäin, mutta minkään organisaation tavoite ei mielestäni pitäisi olla toiselle kierrokselle pääseminen. (Joo Toronto heh heh.)

 

[Henkka]

Mielenkiintoinen hoki päivä.

Jännä oli nähdä Derek Lalonden tylyttävän Jalosta pelikirjallaan.

Myös Carter Mazur pelasi hyvän pelin, 0+1 tehoilla. Tuntui olevan paljon ytimessä maalinedustajja ja ajoi kunnon keskialueen pommin Lammikkoon. Mazur teki harkkapelissä Saksaa vastaan 0+2 ja on nyt saalistanut 3 syöttöä kahdessa majupelissään. AHL:ssä tehoili 6 matsiin pinna per peli 3+3 tehot. NCAA:ssa meni kutakuinkin samaa tahtia. Tiimit ja tasot vaihtuu, mutta tekeminen pysyy.

Ja nyt menossa Berggren & Raymond vs. Moritz & Seider. Berggrenin parempi pitää pää ylhäällä tuolla.

 

[Ccrb]

Viimeisimmässä Winged Wheel Podcastin jaksossa äijät kera Max Bultmanin pohtivat, että Detroitilla kävi periaatteessa tuuri, ettei Bedard päätynyt Atlantin divisioonan nouseviin joukkueisiin (Montreal, Buffalo, Ottawa), vaan Läntiseen konferenssiin.

Sikäli tuosta tuli mieleen, että onhan tämä Detroitin kärjen ohuus huolestuttavaa, mikäli tilannetta pohtii muutaman vuoden eteenpäin. Juurikin kyseisillä kolmella joukkueella on pullat tällä hetkellä erinomaisesti uunissa ja vaikka Tampa, Pittsburgh ja Washington kohta saattavatkin rämpiä, onko meillä todellisia mahdollisuuksia taistella divisioonan kärkisijoista?

Pudotuspeleihin tämä runko tulee pääsemään ja tulee ottamaan vielä merkittäviä askeleita eteenpäin, mutta minkään organisaation tavoite ei mielestäni pitäisi olla toiselle kierrokselle pääseminen. (Joo Toronto heh heh.)

Aika paljon pitää löytyä Raymondeilta, Seidereiltä puhumattakaan monesta muusta lisää munaa pelaamiseen, että edes se 2 roundi realisoituisi.

 

[Ollakseni]

Aika paljon pitää löytyä Raymondeilta, Seidereiltä puhumattakaan monesta muusta lisää munaa pelaamiseen, että edes se 2 roundi realisoituisi.

Noh, molemmilla kaksi kautta alla, eiköhän sitä tasaisuutta otteisiin vielä tule ja munaakin vielä. Ei kumpikaan ole ikäloppukaan vielä.

 

[Ann Arbor]

Pahoittelut mikäli pohdintani ovat olleet liian inhorealistisia, mutta vaikka Yzerplaniin olenkin suhtautunut optimistisesti, kyllähän yhtäältä paikallaan junnaaminen, kuin eliittitalentin ohuus huolestuttaa. Nykyinen runko tulee toden totta ottamaan askeleita eteenpäin ja varmasti tulemme olemaan 2020-luvun vakiokävijä pudotuspeleissä, mutta onko tästä rungosta voittamaan Stanley Cupia? Pleijareissa tunnetusti kaikki on mahdollista, mutta toivotaan, toivotaan ei pitäisi olla lähtökohtana.

Rungossa ja prospect poolissa riittää leveyttä, mutta joukkueellisella kolmosketjun äijiä ei mestaruuksia voiteta.

 

[Ann Arbor]

Lisäyksenä vielä edelliseen, jos aletaan pohtimaan tulevan kauden realistista lopputulemaa... Atlantin divisioonan seiskasijasta tappelu Montrealin kanssa? Kaiketi otamme edistysaskeleen, vaikka Hronek ja Bertuzzi puuttuvatkin, mutta kilpailu ympärillä on yhtäältä armoton.

 

[Ollakseni]

Lisäyksenä vielä edelliseen, jos aletaan pohtimaan tulevan kauden realistista lopputulemaa... Atlantin divisioonan seiskasijasta tappelu Montrealin kanssa? Kaiketi otamme edistysaskeleen, vaikka Hronek ja Bertuzzi puuttuvatkin, mutta kilpailu ympärillä on yhtäältä armoton.

Riippuu aika paljon siitä mitä Ottawassa ja Buffalossa tapahtuu kesällä. Montreal vähän riippuen joukkueen terveystilanteesta voi olla hyvin lähellä, mutta heidän pakistonsa ei herätä luottamusta tällä hetkellä. Jos voisi toivoa niin Raymond ottaa askeleen eteenpäin ja Seider myöskin. Maalivahti tilanne ei toivottavasti ole yhtä heikko kuin tällä kaudella. Kyllähän se huutaisi kakkossentteriä mutta tuo Atlantin 7. sija on tällä hetkellä realistinen odotusarvo kun ei tiedetä mitä on kesällä tulossa. Uutta kakkossentteriä tuskin on tulossa, miten Kasper ja Edvinsson edistyvät, onko Johansson valmis astumaan rooliin, käyttääkö Detroit jotain varausvuoroja hankkiakseen hyökkäykseen täydennystä? Tuleeko vapailta markkinoilta joku pelaaja isoon rooliin? Mitä muut joukkueet tekevät?

Lähtökohtaisesti Detroit on kuitenkin ensi kaudella siinä epämukavassa tilanteessa jossa joukkue ei ole selkeästi pohjalla eikä vakava haastaja pudotuspeleihinkään. Mutta kesällä voi tapahtua monia asioita. Sisäistä kasvua, jotain takapakkeja pelaajistossa, mitä nyt ikinä löytyykään.

 

[foligno]

Pahoittelut mikäli pohdintani ovat olleet liian inhorealistisia, mutta vaikka Yzerplaniin olenkin suhtautunut optimistisesti, kyllähän yhtäältä paikallaan junnaaminen, kuin eliittitalentin ohuus huolestuttaa. Nykyinen runko tulee toden totta ottamaan askeleita eteenpäin ja varmasti tulemme olemaan 2020-luvun vakiokävijä pudotuspeleissä, mutta onko tästä rungosta voittamaan Stanley Cupia? Pleijareissa tunnetusti kaikki on mahdollista, mutta toivotaan, toivotaan ei pitäisi olla lähtökohtana.

Rungossa ja prospect poolissa riittää leveyttä, mutta joukkueellisella kolmosketjun äijiä ei mestaruuksia voiteta.

Erittäin samaa mieltä tästä kirjoituksesta, mutta itselleni on vähän epäselvää mikä edes Red Wingsissä on se ns. runko, jonka varaan tätä tarinaa rakennetaan. Menestysjoukkueissa on yleensä se noin 7-9 pelaajaa, joka ikään kuin muodostaa sen ytimen, johon sitten ympärille kasataan kausittaisen liikkumavaran pohjalta sopivia palasia. Red Wingsissä on Seider ja Larkin sekä pienin varauksin Husso ja Raymond, mutta ketä muita sellaisia palasia siellä on, jotka tuon mahdollisen menestysjoukkueen rungon edes muodostaisivat? Etenkin kun Larkinia on vaikea nähdä edes todellisena ykkössentterinä ja muodostaa palkkansa vuoksi jonkinmoisen rajoitteen joukkueen eteenpäin viemiseksi. Kolmosketjulaisia ja periaatteessa ihan kivoja palasia toki löytyy paljonkin, mutta nämä kaikki ovat lähinnä niitä täydentäviä palasia, jotka isossa roolissa eivät riitä. Vähän on sellainen minnesotamainen fiba tuosta jengistä eli riski jäädä keskinkertaisuuden laaksoon vuosikausiksi.

 

[Ann Arbor]

Erittäin samaa mieltä tästä kirjoituksesta, mutta itselleni on vähän epäselvää mikä edes Red Wingsissä on se ns. runko, jonka varaan tätä tarinaa rakennetaan. Menestysjoukkueissa on yleensä se noin 7-9 pelaajaa, joka ikään kuin muodostaa sen ytimen, johon sitten ympärille kasataan kausittaisen liikkumavaran pohjalta sopivia palasia. Red Wingsissä on Seider ja Larkin sekä pienin varauksin Husso ja Raymond, mutta ketä muita sellaisia palasia siellä on, jotka tuon mahdollisen menestysjoukkueen rungon edes muodostaisivat? Etenkin kun Larkinia on vaikea nähdä edes todellisena ykkössentterinä ja muodostaa palkkansa vuoksi jonkinmoisen rajoitteen joukkueen eteenpäin viemiseksi. Kolmosketjulaisia ja periaatteessa ihan kivoja palasia toki löytyy paljonkin, mutta nämä kaikki ovat lähinnä niitä täydentäviä palasia, jotka isossa roolissa eivät riitä. Vähän on sellainen minnesotamainen fiba tuosta jengistä eli riski jäädä keskinkertaisuuden laaksoon vuosikausiksi.

Boldaus oma.

Jep jep. Larkin, Reiska ja Mo ovat tätä eliittitalenttia, mutta onko kahdesta jälkimmäisestäkään liigan absoluuttiselle huipulle. Seider ja Raymond ovat molemmat esiintyneet edukseen, mutta rungon ollessa ohut, ei täysin heidän varaankaan voi laittaa.

Reiska tehnee parin vuoden kuluttua 70-80 pojojoingia ja Mo saa Norris-ääniä, mutta ei kai tämän varaan voi organisaatiota rakentaa, mikäli prospect pool syöttää ennen kaikkea näitä kolmosketjun laitureita ja kutospakkeja.

Pointtini ei ole haukkua ketään Red Wingsin varaamaa pelaajaa, mutta tällä hetkellä vaikea kuvitella kenestäkään kehkeytyvän sateentekijää. Kasperista voi kehittyä hyvä 50-60-sena jne.

Pointtini on siinä, ettei organisaation soisi rakentavan tulevaisuuttaan konffifinaalit, vaan Stanley Cup näköpiirissä ja tällä hetkellä realismi on ankara.

 

[foligno]

Boldaus oma.

Jep jep. Larkin, Reiska ja Mo ovat tätä eliittitalenttia, mutta onko kahdesta jälkimmäisestäkään liigan absoluuttiselle huipulle. Seider ja Raymond ovat molemmat esiintyneet edukseen, mutta rungon ollessa ohut, ei täysin heidän varaankaan voi laittaa.

Reiska tehnee parin vuoden kuluttua 70-80 pojojoingia ja Mo saa Norris-ääniä, mutta ei kai tämän varaan voi organisaatiota rakentaa, mikäli prospect pool syöttää ennen kaikkea näitä kolmosketjun laitureita ja kutospakkeja.

Pointtini ei ole haukkua ketään Red Wingsin varaamaa pelaajaa, mutta tällä hetkellä vaikea kuvitella kenestäkään kehkeytyvän sateentekijää. Kasperista voi kehittyä hyvä 50-60-sena jne.

Pointtini on siinä, ettei organisaation soisi rakentavan tulevaisuutta konffifinaalit, vaan Stanley Cup näköpiirissä ja tällä hetkellä realismi on ankara.

Se on just noin. Viime kesän UFA-hankinnat olivat minusta oikeastaan täysin käsittämättömiä. Jos isossa kuvassa pitäisi joko kyntää kunnolla tai lähteä tavoittelemaan jotain suurta, niin miksi jengiin hankittiin Coppin, Perronin, Määtän, Suterin ja Chiarotin kaltaisia keskinkertaisia täydennyspalasia, viemään minuutteja nuorilta pelaajilta? Ja sitten kauden aikana treidataan siihen ns. ytimeen kuuluneet Bertuzzi ja Hronek pois? Minusta Yzerman on vetänyt aivan vihkoon viimeisen kalenterivuoden, etenkin kun tämän vuoden draftissa olisi ollut tankkaamalla lähes takuuvarma tulevaisuuden runkopelaaja saatavilla.

 

[Ollakseni]

Se on just noin. Viime kesän UFA-hankinnat olivat minusta oikeastaan täysin käsittämättömiä. Jos isossa kuvassa pitäisi joko kyntää kunnolla tai lähteä tavoittelemaan jotain suurta, niin miksi jengiin hankittiin Coppin, Perronin, Määtän, Suterin ja Chiarotin kaltaisia keskinkertaisia täydennyspalasia, viemään minuutteja nuorilta pelaajilta? Ja sitten kauden aikana treidataan siihen ns. ytimeen kuuluneet Bertuzzi ja Hronek pois? Minusta Yzerman on vetänyt aivan vihkoon viimeisen kalenterivuoden, etenkin kun tämän vuoden draftissa olisi ollut tankkaamalla lähes takuuvarma tulevaisuuden runkopelaaja saatavilla.

Jos miettii tuota suoraan noin niin toki se on vähän hölmöä ottaa kesällä isohkoja nimiä sisään kun olisi voinut vain tankata Bedardia, Fantillia, Michkovia ja muita. Mutta kuitenkin, Pius Suter oli hankittu jo edellisenä kesänä vapailta markkinoilta ja haluttiin katsoa olisiko tästä kakkossentteriksi. No ei ollut oikeastaan. Puolustukseen olisi voinut tuoda toki suoraan Edvinssonin mukaan, mutta ei se oikein palvele joukkuetta jos mukana on nuori pakki paskassa joukkueessa. Yzerman halusi kokemusta joukkueeseen ja pelaajia jotta ei nähtäisi muutaman edellisen kauden aikana nähtyjä otteluita joissa omiin menee yhtäkkiä miltei 10 maalia tai se 10 maalia tai joukkue romahtelee muuten vain.

Perron tuo joukkueeseen apua ylivoimalle ja muutenkin hyökkäykseen jossa olisi ollut sitten Vranan henkilökohtaisten ongelmien ja Bertuzzin loukkaantumisten jälkeen ykkösketjun laituri Adam Erne tms. Andrew Copp toi mukaan lähtökohtaisesti aloituksiin ja alivoimalle apua kuten myös luotettavan suorittajan keskiketjuihin. Noh, hänellä oli isohko vatsalihasleikkaus ja alkukausi etenkin oli melkoista tervanjuontia. Määttä nyt oli lähtökohtaisesti lähinnä vain täytettä puolustukseen yhden veteraanin muodossa. Chiarotissa haluttiin fyysistä preesenssiä joukkueeseen. Sitä saatiin, mutta samalla herra pelasi paskasti, enkä pitänyt sopimuksesta edes silloin kun se solmittiin. Semmoinen semipahahuti tällä hetkellä, mutta toivottavasti pystyy parantamaan. Sitten Dominik Kubalik oli puoli ilmainen eikä ikäloppu haku josta saatiin suunnilleen se mitä toivottiin.

Bertuzzin myynti oli suhteellisen odotettu asia, mikäli Wings ei ole pudotuspeleissä, koska Yzermanilla ja Bertuzzilla oli vahva ero sen suhteen kuinka paljon pelaajalle sopii maksaa jatkosta. Hronekin myynti oli yllättävämpi asia, mutta ehkä tuossa myytiin sillä hetkellä kun arvo on korkeimmillaan. Ja nythän Yzermanilla on kaksi ykköskierroksen varausta ja kolme suhteellisen korkeaa kakkoskierroksen varausta taskussaan tämän kesän varaustilaisuuteen. En itse ole ihan varma Hronekin myynnin järkevyydestä koska niitä rightin puolustajia jotka pystyvät pelaamaan hyvällä tasolla yli 20 minuuttia illassa ja samalla tekemään noin 40 pistettä kauteen ei kasva oksilla, eikä etenkään oikealta laukovina versioina.

Nyt odotellaan että onko Marco Kasperista kakkosen keskelle, Edvinssonista kärkipuolustajaksi, Cossasta kärkimaalivahdiksi, onko Berggrenistä vielä nousemaan uudelle tasolle, miten Söderblom ja kumppanit kehittyvät. Ei sieltä pohjilta pelkillä omilla varauksilla nousta vain maagisesti ylös vaan joskus pitää alkaa yrittämään.

 

[badgeri]

Se on just noin. Viime kesän UFA-hankinnat olivat minusta oikeastaan täysin käsittämättömiä. Jos isossa kuvassa pitäisi joko kyntää kunnolla tai lähteä tavoittelemaan jotain suurta, niin miksi jengiin hankittiin Coppin, Perronin, Määtän, Suterin ja Chiarotin kaltaisia keskinkertaisia täydennyspalasia, viemään minuutteja nuorilta pelaajilta? Ja sitten kauden aikana treidataan siihen ns. ytimeen kuuluneet Bertuzzi ja Hronek pois? Minusta Yzerman on vetänyt aivan vihkoon viimeisen kalenterivuoden, etenkin kun tämän vuoden draftissa olisi ollut tankkaamalla lähes takuuvarma tulevaisuuden runkopelaaja saatavilla.

Itse olin viime kesänä suht innoissani noista signauksista. Ainoa mikä ihmetytti oli käyttäjän @Ollakseni tavoin Chiarotin hankinta ja cap hit. Yzerman uskoi, että tällä jengillä pystytään kamppailemaan playoff-paikasta. Ja nyt kun tuloksia katsoo taaksepäin, niin 24.2. oltiin tasapisteissä mm. Floridan kanssa ja heillä oli 4 ottelua enemmän pelattuna. Siihen sitten rykästiin 6 pelin tappioputki ja homma oli selvä.

Tässä tilanteessa päädyttiin sitte tradelinella myyjiksi. Bertuzzi kauppa oli mielestäni hyvä treidi. Hetken jo tuulettelin kun Boston tippui ekalla kierroksella kun muistelisin 1. kierroksen varauksen olleen tän vuoden draftiin. No nehän siis olivat 1st 2024 ja 4th 2025. Hronek kaupastahan siis saatiin 1st 2023 ja 2nd 2023, 4th 2023. Siinä tuo 1st taisi olla ehdollinen, siten että siirtyy vuodelle 2024, mikäli Islanders ei pääse playoffeihin? Tämä kyllä alkuun vähän kummastutti. Mutta kuten yllä todettiinkin, niin kait Yzerman koki saavansa treidistä maksimin tai jopa enemmänkin kuin uskoi saavansa.

Kyllä mun silmiini Yzerman on tehnyt hyvää työtä. Viime kesänä oltiin kuitenkin kynnetty 6 vuotta pohjamudissa ja top3 pickiä ei silläkään tavalla saatu. Okei, Yzerman yritti signauksilla oikotietä onneen, mutta nyt ei vaan riittänyt. Ehkä tää kausi oltais vielä voitu rypeä mudissa, kun tiedossa oli laadukas draft-ikäluokka, mut ei myö kyl oltais niin huonoja siltikään oltu kuin CHI, ANA ja CBJ. Toivottavasti seuraava pohjanoteeraus ajanjakso osuu kohtaan, jossa on varattavissa next generational talent. Tässähän suhteessa Chicago osasi toimia hyvin. Ansaittu Bedard, no shit.

 

[JasonX]

Mitä tuohon viime kesän ostoksiin tulee niin vaikka uskonkin että Yzermanilla on mitä luultavimmin yhdet vapaimmat kädet koko sarjassa tehdä päätöksiä joukkueen suhteen. Mutta myöskään ei sovi unohtaa omistajan tahtotiloja. Jos omistaja määrää ettei enää olla pohjilla niin silloin se on yritettävä toteuttaa jopa Yzermanin.

Omasta mielestäni Yzerman tehnyt ihan hyviä liikkeitä, toki Chiarot soppari oli semmoinen mikä tosiaan ei maistunut sekä Copp alkoi kauden mittaan toisinaan harmittamaan, vaikkakin hänen kohdallaan on niitä lieventäviä asianhaaroja. Muut singaukset olivat aika onnistuneita.
Mitä tulee Hronekin ja Bertin kauppaamisiin niin ne oli aika pitkälti pakko tehdä.
Vrana keissi sit taas oma lukunsa, siitä vaikea sanoa mitään kun ei tiedetä mitä ja miksi.
Vaikka nyt onkin vahva draft vuosi (näin ainakin oletetaan) niin olihan se nyt ihan fanina kivempi katsoa pelejä, kun pelit pysyi merkityksellisinä kevään puolelle.


Mitä tulee prospecteihin niin sanoisin että parin viimekauden varauksista on vielä aivan turhan aikaista tuomita esim ns "kolmosketjun" miehiksi.
Eikä ne supertähdetkään aina ole se tie onneen. McDavid ja Matthews hyvinä esimerkkeinä. Seattle taas osoittaa että hyvin rakennettu joukkue voi päästä pitkällekkin.

Jos Kasper kasvaisi esim Larkinin tasoiseksi niin kahdella "Larkinilla" voi pärjätä jo suht hyvin.
Pelaajista on todella vaikea vielä sanoa 18-20 vuotiaana varmuudella minkälaisen uran tulee tekemään. Hyvinä esimerkkeinä Thompson tai Hintz.

Itse näen että jos nyt ollaan aika hyvällä tiellä kun katsoo miten noita lähivuosien varauksia on edes NHL tasoa. Sekä putkessa lupaavia kavereita paljon. Jos meille kehittyy hyvä tasainen rosteri jossa jokainen kenttä pystyy kantamaan vastuuta olis se parempi tilanne kuin joukkue missä luottetaan ja odotetaan 2-3 pelaajan tekevän tulosta ja muut lähinnä statisteina.

Noh vaikka yritän olla ehkä enemmän siellä yltiö positiivisella puolella. Niin toki jaan jossain määrin sitä pientä pelkoa vuosien keskikertaisuuteen joutumisesta. Mutta 32:sta joukkueesta vain yksi voittaa niin haastavaa se on joka tapauksessa.

 

[teude]

Kubalik looking to help Red Wings return to playoffs next season

Dominik Kubalik appreciates the opportunity to represent Czechia at the 2023 IIHF World Championship.

www.nhl.com

Kubalikilta vähän kommentteja kaudesta ja tulevasta.

 

[Henkka]

Mitä tulee prospecteihin niin sanoisin että parin viimekauden varauksista on vielä aivan turhan aikaista tuomita esim ns "kolmosketjun" miehiksi. Eikä ne supertähdetkään aina ole se tie onneen. McDavid ja Matthews hyvinä esimerkkeinä. Seattle taas osoittaa että hyvin rakennettu joukkue voi päästä pitkällekkin.

Jos Kasper kasvaisi esim Larkinin tasoiseksi niin kahdella "Larkinilla" voi pärjätä jo suht hyvin.
Pelaajista on todella vaikea vielä sanoa 18-20 vuotiaana varmuudella minkälaisen uran tulee tekemään. Hyvinä esimerkkeinä Thompson tai Hintz.

Pikkasen hymähdytti esim tuo aiempien kirjoittelijoiden vähättely Larkinin suhteen.

NHL:ssä oli viime kaudella vain 9 organisaatiota, joissa 1.sentteri teki enemmän pisteitä. Näistä kaikki ovat jo kesälomalla, Oilers lähti viimeisimpänä. Eikä Detroit ollut tunnettu ainakaan mistään scoring-inflaatiosta, vaan tiukasti ajettiin sisään uutta puolustavampaa pelityyliä.

Seider on ihan yhtä hyvä kulmapala kuin joku nuori Hedman aikanaan Tampassa, ja niitä muita kulmapalasia emme vielä tiedä. Yzerman kyllä rakentaa tätä palettia ihan Tampan tyylisesti, veteraaneja tuotiin sisään nostamaan laadukkaan tekemisen tasoa. Jotain väliinputoajia myydään pickeihin. Sitten veteraanien vierelle tuodaan pilkkuhiljaa nuoria farmista oppiin. Joku kehittyy odotetusti, joku kehittyy yli odotusten, ja useimmat floppaa odotuksiin nähden.

 

[Henkka]

Mitä vielä tulee tuohon Larkiniin, niin tässä on konferenssifinalistien ykkössentterit vertailussa:

DET Dylan Larkin, 79 pistettä (0.99 p/g)
FLO Aleksander Barkov, 78 pistettä (1.15 p/g)
DAL Roope Hintz 77 pistettä (1.03 p/g)
CAR Sebastian Aho 67 pistettä (0.89 p/g)
VGK Jack Eichel, 66 pistettä (0.99 p/g)

Pisteet per peli
--------------------------------
FLO Aleksander Barkov, 68 ottelua, 23+55=78p (1.15 p/g)
DAL Roope Hintz, 73 ottelua, 37+38=77p (1.03 p/g)
DET Dylan Larkin, 80 ottelua, 32+47=79p (0.99 p/g)
VGK Jack Eichel, 67 ottelua, 27+39=66p (0.99 p/g)
CAR Sebastian Aho 75 ottelua, 36+31=67p (0.89 p/g)

Kaikkien konferenssifinalistien 1.sentterien keskiarvo 289 pistettä / 286 ottelua = 1,01 pinnaa per peli. Eroaako Larkin tästä porukasta mitenkään merkittävästi?

Mielenkiintoista on esim tuo, että aikanaan USNTDP:ssä Larkin pelasi Eichelin takana sitä puolustavaa kakkossentteriä. Nyt tekevät NHL:ssä samalla tahdilla tehoja.

 

[Stevie Why]

Mielenkiintoista on esim tuo, että aikanaan USNTDP:ssä Larkin pelasi Eichelin takana sitä puolustavaa kakkossentteriä. Nyt tekevät NHL:ssä samalla tahdilla tehoja.

Muistan kun nostit jo vuosia sitten tämän teeman esille että Larkin oli USNTDP:ssä semmoinen kirkkaassa päivänvalossa ollut salaisuus kun Eichel keräs isoimmat otsikot. Edelleen Larkin on yleisessä keskustelussa "vain" tähti, Eichelin ollessa supertähti. Eikä Larkin nyt tietenkään ole mikään Draisaitl tai MacKinnon, se on ehkä jossain tähden ja supertähden välimaastossa - suuri yleisö ehkä vähän jopa aliarvioi sitä kuinka hyvä Larkin oikeesti on kun joukkue tänäkin vuonna jäi oman erittäin kilpaillun divarinsa tokaviimeiseksi.

Mä oon vakaasti sitä mieltä et Larkin on riittävän hyvä ykkössentteri contender-jengiin, sillä ehdolla että joukkueessa on nykyistä parempi kakkossentteri. Semmoinen toivottavasti organisaatiossa on jo kasvamassa Kasperin tai jonkun muun muodossa.

 

[Stevie Why]

Linkki: https://twitter.com/SEllisHockey/status/1659927402103861249

Joe Velenon kisat tais olla siinä, tai toivottavasti ainakin on. Päätti sit polkasta kulmaväännössä Nino Niederreiteria luistimella nilkkaan. Not good.

Ei oo aiemmin tämmössii temppui tehny. Jääköön kans viimeiseksi, ei kuulu lätkään tommoset.

 

[teude]

Oli kyllä kunnon persereikä-tempaus Velenolta, toivottavasti Niederreiter noutaa ensi kaudella ekassa kohtaamisessa.

 

[susi]

Oliko tiedossa Walmanin loukkaantumisesta mitään insider tietoa? Uhkaako mitenkän tulevaa kautta? Miten muuten näette Walmanin roolin joukkueessa jatkossa, säilyykö rooli samana?

Carter Mazur, onko millaiset mahkut nousta NHL-kokoonpanoon, pelasi pirteästi NCAA:ssa ja nyt maajoukkueessa myös.

 

[Ann Arbor]

Hetken mielijohteita ja tunteenpuuskia sattuu jääkiekossa, mutta olihan tuo harvinaisen tökerö temppu Jooseppi Myrkyltä ja ymmärtääkseni Joosepin pomo Teuvo on yhtäältä paikalla Riiassa, niin eihän tuo hyvä teko missään mielessä ollut. Jäähockeyssa luistinten terät on tarkoitettu liukumiseen vauhdikkaasti jäätä pitkin, ei käytettäviksi veitsinä.

 

[Stevie Why]

Hetken mielijohteita ja tunteenpuuskia sattuu jääkiekossa, mutta olihan tuo harvinaisen tökerö temppu Jooseppi Myrkyltä ja ymmärtääkseni Joosepin pomo Teuvo on yhtäältä paikalla Riiassa, niin eihän tuo hyvä teko missään mielessä ollut. Jäähockeyssa luistinten terät on tarkoitettu liukumiseen vauhdikkaasti jäätä pitkin, ei käytettäviksi veitsinä.

Virheitähän me tehdään kaikki ja samalla lailla kaikki on yhtä mieltä siitä et toivottavasti jäi viimeiseksi tonkaltaiseksi rottailuksi Velenolle. Jotkut fanit somessa näkee et Veleno pitäis potkia Red Wingsin joukkueesta helvettiin mut se taas vaikuttaa vähän ylireaktiolta toiseen ääripäähän :D

Oliko tiedossa Walmanin loukkaantumisesta mitään insider tietoa? Uhkaako mitenkän tulevaa kautta? Miten muuten näette Walmanin roolin joukkueessa jatkossa, säilyykö rooli samana?

Carter Mazur, onko millaiset mahkut nousta NHL-kokoonpanoon, pelasi pirteästi NCAA:ssa ja nyt maajoukkueessa myös.

Walmanista ei oo sen tarkempaa tietoa. Ainoa tiedonjyvä lienee se et ei pelaa MM-kisoissa ylävartalovamman takia, ja that's that. Red Wingsille tyypilliseen tapaan kuultaneen sit lisää tietoa seuraavan kerran training campilla.

Terveenä ollessaan Walman aloittaa kauden varmasti samalla paikalla kuin sen päättikin, eli ykkösparissa Seiderin vasemmalla puolella. En muista yhtään mikä sen rooli oli erikoistilanteissa, mut uskoisin hänen jatkavan sen vakiinnuttamista myöskin - ihmettelen jos keskimääräinen peliaika ei kasvaisi ensi kaudella.

Mazurilla on varmasti mahkut kilpailla kokoonpanopaikasta mut joutunee silti tappelemaan siitä, ihan siit syystä et jos jotain Wingsillä on paljon niin NHL-valmiita laitureita. Mut hyvinhän se on pelannut oikeestaan koko tän kauden, ja kausi oli onnistunut tosiaan kaikilla tasoilla niin yliopistossa, AHL:ssä kuin nyt majussakin. Hyökkäyksessä avauksen syvyyskartta on Red Wingsillä aika kilpailtua sorttia.

Rasmussen - Larkin - Raymond
Perron - Copp - Berggren
Fabbri - Suter - Kubalik
Zadina - Veleno - joku (Söderblom/UFA tai kaksi/Mazur)

 

[Henkka]

Mazurilla on varmasti mahkut kilpailla kokoonpanopaikasta mut joutunee silti tappelemaan siitä, ihan siit syystä et jos jotain Wingsillä on paljon niin NHL-valmiita laitureita. Mut hyvinhän se on pelannut oikeestaan koko tän kauden, ja kausi oli onnistunut tosiaan kaikilla tasoilla niin yliopistossa, AHL:ssä kuin nyt majussakin. Hyökkäyksessä avauksen syvyyskartta on Red Wingsillä aika kilpailtua sorttia.

Rasmussen - Larkin - Raymond
Perron - Copp - Berggren
Fabbri - Suter - Kubalik
Zadina - Veleno - joku (Söderblom/UFA tai kaksi/Mazur)

Enpä usko Mazurin ylhäällä aloittavan, vaikka miten hyvä olisi. Puolittaa varmaankin kauden AHL:n ja NHL:n välillä. Yzerman todennäköisesti taas hankkii laatua rosteriin UFA-markkinoilta. Enemmän tässä nyt mietityttää nuo AV-roolit, kun paljon alivoimapelaajia poistui ja on poistumassa. Suterillahan ei ole sopimusta, enkä usko jatkavankaan. Oli kyllä todella hyvä alivoimassa katkomaan pelit jo siniviivalle.

Jonkun pitäisi sisäisesti alkaa nappaamaan tuota AV-roolia, kun Sundqvistkin myytiin. Copp ja Rasmusseen lienee varmoja ja Larkin ottaa edelleen omat AV-vaihtonsa. Mutta sopimuksellisista ei oikein ole muita alivoimapelaajia. Veleno ehkä lähimpänä, josta aletaan koulimaan sellaista. Söderblom olisi myös mielenkiintoinen nähdä alivoimalla, ainakin isona äijänä peittää paljon ja mailan pituudessa olisi Mörkö Anttilan ominaisuudet olla tehokas AV-mies.

Luulen että Yzerman hankkii UFA-osastolta yhden oscarsundqvistin, joka parantaa tuota alivoimaa. Andrew Copphan oli koko NHL:n paras alivoimapelaaja JFresh-statsien 3-vuoden painotukseen mukaan, ennen Wingsin siirtymistä. Sen jälkeen voisi mennä Copp-UFA, Rasmussen-"söderblom", Larkin-"veleno" tyylisillä parituksilla.