Minulle on outoa että joillekin pelaajat ovat vain kylmiä numeroita ja että heidän kauppaamistansa ja arvon tai "arvon" realisoimista heitellään noin kevyesti ilmoille. Jääkiekko on tunnetta ja tunnesiteitä, ilman sitä jäljellä on vain tyhjä show. Zetterberg ja Kronwall ovat ikuisia punasiipiä. Kaksi kolmesta jäljellä olevasta vuoden 2008 mestarista joukkueessa. Ja Conn Smythe-voittaja Zeta on edelleen yksi NHL:n älykkäimpiä pelaajia ja ylivoimaisesti juonikkain pelaaja joukkueessa, kun tullaan kiekon kanssa hyökkäysalueelle. Viime kaudella Zeta sai Larkinin näyttämään joukkueen tulevaisuuden ykkösnimeltä. Tällä kaudella Larkin on yrittänyt johtaa omaa ketjuaan, tuloksena on nähty kolmosketjun koohottaja jolla on vaikeuksia päästä peliin sisään ja saada maalipaikkoja itselleen saati ketjutovereilleen. Ei onnistu hyödyntämään nopeuttaan, koska ajoitus ei ole kunnossa. Koska olette viimeksi nähneet Larkinin läpiajossa? Helm ja Athanasiou ovat läpiajossa melkeinpä joka pelissä. Samaan aikaan Mantha on tehnyt huikean läpimurron Zetan vierellä, ollen parhaimmillaan jopa hyökkäyksen kantava voima. Pelolla odotan miltä Mantha näyttää kun kapteeni irrotetaan viereltä. Helppo sille on naureskella kun hitaampaa kaveria ei meinaa kaukalosta löytää, jos ei Ericssonia lasketa.
Virheitä on tehty menneisyydessä. Nostan niihin Ericssonin, Weissin ja Abdelkaderin sopparit. Nuo olivat kuitenkin periaatteessa perusteltavissa tekohetkillä, paitsi Abbyn sopparin pituus jota en ole käsittänyt missään vaiheessa. Kyseessä on Michiganin oma poika ja fanien ykkössuosikki, joka sai kaudenavausseremoniassa isoimmat suosionosoitukset yleisöltä. Kaksi viime kautta on pelannut jotakuinkin nykyisen sopimuksensa tasolla, tällä kaudella on palattu vanhaan Abbyyn.
Kuitenkin haluan toistaa itseäni. Viime kesän liikkeet olivat oikein onnistuneita. Nielsen on tasavahva suorittaja ja sellainen pelaaja jota kaikki joukkueet tarvitsevat, häntäpäästä contenderiin. Pelaajat, joiden vahvuus on nopeus, eivät yleensä noin vain hyydy alle 35-vuotiaina kuten käytännössä kaikille raskaille voimahyökkääjille ja muille rouhijoille käy. Katsokaa Martin St. Louisia, Matt Cullenia, Jason Chimeraa tai Marian Hossaa. Toisaalta taas esimerkiksi Milan Lucic, David Backes ja Rick Nash eivät olleet nopeudestaan tunnettuja missään vaiheessa enkä uskalla luvata heille kovin valoisaa tulevaisuutta vaikka Nielseniä kovempia pelaajia olivatkin. Nash oli kyllä nuorena nopea, mutta hänellä ei ole välttämättä vahvuuksia joilla paikata iän tuomaa hidastumista. Raskaat pelaajat tuntuvat säilyttävän nopeutensa huonommin. (Zeta tosin oli erittäin nopea ja suht. kevytrakenteinen, mutta loukkaantumiset veivät vauhdin.)
Vanekista sama on todettu tuhannesti. Ilmainen assett joka on osoittautunut erinomaiseksi. Ei ole tuonut turhaa menestystä (joten te rypemisen ystävät voitte nauttia tappioista) ja voidaan kaupata.
Näin ollen, miksi nyt pitäisi sitten yhtäkkiä antaa kenkää Hollandille? Suurin ero viime kauteen on maalivahtipelin romahdus, jota ei odottanut kukaan. Mielenkiintoista että ennen vinguttiin kun voitettiin sen verran että päästiin juuri ja juuri "turhaan" playoffeihin. Nyt joukkue on voittanut kaksi peliä putkeen ja on silti konferenssin 3. viimeinen, niin samoilla elämäntapaitkijöillä on edelleen kovat paikat. Kelpaako se häviäminen nyt vai ei? Eikö tässä tapahdu juuri se mitä halusitte?
Katson edelleen jokaisen pelin ja iloitsen nähdessäni nuorien pelaajien onnistuvan. Mantha ja AA ovat tuoneet paljon nähtävää synkkyyden keskelle. Nick Jensen on ollut kuitenkin minulle kauden tarina. Nopea, rohkea, röyhkeä ja itsevarma. Ottaa riskejä ja tykkää kuljettaa kiekkoa jalalla. Eroaa Greenistä siten, että onnistuu huomattavan usein yrityksissään ja aiheuttaa harvoin vastahyökkäyksiä tai vaaratilanteita omassa päässä. Ouellet toimii verkkaisempana mutta älykkäänä hyvin vieressä. Jensen on myös yksi harvoista tuossa pakistossa jotka kerkeävät poimimaan päätykiekot ja katsomaan mitä sen jälkeen niillä tekevät. Ericsson parhaimmillaan ehtii roiskaisemaan kiekon ränniin, yleensä vain painii vihun kärkikarvaajan kanssa päädyssä ja soppa on valmis.
Kaupat tulevat kun rattaat alkavat pyörimään. Ja kauppoja tullaan näkemään paljon, johtuen Expansion Draftista. En tiedä, kuinka se vaikuttaa Detroitin asemaan kauppakumppanina.