Mainos

Detroit Red Wings 2012-2013

  • 565 461
  • 1 670

tuuriman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Bayern, Berliinin joukkueet , Saksa
Juha Hiitelän juttu uusimmassa Veikkaajassa nosti esille mielenkiintoisen (joskin aika ilmeisen) asian. 2008 (DET), 2009 (PIT) ja 2010 (CHI) Cup meni selkeästi hyökkääville, kiekkokontrollipeliä pelaaville joukkueille.
Sittemmin Cup on mennyt Bostonille (vastassa kiekkokontrollipeliä pelaava taitojoukkue VAN) ja Kingsille, molemmat isokokoisia, kurinalaisesti puolustavia duunarijengejä.
Samalla liigan maalimäärät ovat jälleen painumassa kohti samoja lukemia, kun ne olivat ennen työsulkua.

Olisiko Hollandin järkevää "ottaa mallia" parin edellisen Cup-voittajan joukkuerakenteesta ja keskittyä kesällä hankkimaan Wingsiin lisää fyysisyyttä ja "särmää" ?

Vähän ultrasekavaa pohdiskelua erinäisistä asioista:
_______________________________

Wingsin puolustus vrt. Cup-voittaja Kingsiin Red Wings-näkökulmasta (Henkka teki samanlaisen Kings pakit vs. Pens-pakit toisessa ketjussa)

Doughty=Lidström (Suter) Wings-puolustuksen ykköshevosen, Lidasin, poistuttua tosiaan kesän prioriteetti nro 1 olisi saada vapailta markkinoilta se Ryan Suter hankittua hinnalla millä hyvänsä. Jos Suter jää saamatta, olisi melkeinpä pakko yrittää saada treidattua korkean profiilin pakki jostain.
Viime vuosina jokaisen Cup-voittajan puolustuksessa on ollut vähintään se yksi korkean profiilin mies: Pronger, Niedermayer, Keith, Seabrook, Letang, Lidström, Chara, Doughty...

Scuderi=Stuart (Quincey/hankinta) Tässä toinen Wings-pakistosta poistunut mies. Pystyykö Quincey hyppäämään Stueyn saappaisiin stay-at-home pakkina, joka pelaa paljon alivoimaminuutteja hyvällä suoritustasolla ja siivoaa maalinedustan ? Quincey on mielestäni ehkä hivenen liian offensiivinen vrt Stuart ja tekee enemmän virheitä puolustuspäässä.
Olisiko hankinnan paikka tähänkin ?

Mitchell=Kronwall Kronner on Mitchelliä monipuolisempi ja parempi hyökkäyspäähän. Molemmat fyysisiä, Mitchell hivenen varmempi omassa päässä. Kronner on hyvä "kakkospuolustaja", mutta mielestäni ykköshepaksi hänestä ei ole. Sen takia Suterin (tai jonkun muun ykköshepan) hankkiminen onkin Wingsille elinehto.

Voynov=White (Smith) White pelasi hyvän kauden Lidasin rinnalla, mutta kuinka käy nyt, kun maestro poistuu viereltä? Uskon kuitenkin että White pystyy pelaamaan tasaisen hyvin ilman Lidastakin ja pisteiden valossa ainakin tuommoisen 20 pisteen kauden, jollaisen Voynov pelasi viime kaudella.

Olisi hieno nähdä Smithin tekevän "Voynovit" ja nousevan vakkarikokoonpanon ukoksi. Pelasi jo viime kaudella mielestäni hyvin niissä peleissä missä ylhäällä pelasi.

Greene=Ericsson Ericsson pelasi ihan hyvän kauden, ollen paikoin jopa erittäin hyvä kun Lidas & co. makasivat sairastuvalla. Vielä on tosin isolla E:llä matkaa palkkansa arvoiseksi pelaajaksi. Greene isoa E:tä fyysisempi ja hivenen tasaisempi suorittaja.

Martinez=Kindl(hankinta) Kindl ja Martinez mielestäni aika tasavahvoja. Toki jos Smith nousee vakkaripelaajaksi ja Suter saadaan, Kindliä voisi käyttää kauppatavarana ja tilalle jostain ok stay-at-home pakki.

Kaiken kaikkiaan Wings-pakisto on mielestäni riittävä ja hyvin roolitettu, jos se kuuluisa ykkösheppa (Suter) saadaan hankittua ja muutamaan kysymysmerkkiin (Quincey, Smith) saadaan vastaus.
Ilman sitä voi tulla tukalat paikat ensi kaudella.

Vielä mahdollisesti jonkun stay-at-home pakin voisi jostain napata..
______________________________

Hyökkäyksen top-kutosesta mielestäni Hudler pois ja tilalle maalintekovoimaa ja/tai kokoa (ala Kingsin Carter). En myös pitäisi Clearyn lähtöä mitenkään pahana, jos tilalle saadaan edellämainittuja ominaisuuksia.

Jos Jarret Stollista tulee vapaa-agentti, Holland voisi yrittää napata häntä Red Wingsiin. Stoll on loistava aloittaja ja monipuolinen mies bottom-6 osastolle.
Stollin aloitus % oli runkosarjassa 55%, kun esim Abbyn oli 52.9 ja Helmin 51.9.

Homerin voitaisiin antaa lopettaa ja Emmerton kauppatavaraksi. Heidän jättämänsä paikat voitaisiin korvata juuri Moen-tyylisillä grindereillä jos mahdollista.

Nyquistia myös ylös vaan.

Mikä on Eavesin tilanne muuten? Kuinka toipuminen on sujunut?

All-in all, hyökkäykseen lisää särmää ja maalintekovoimaa.

______________________________
MV-puolella Howardilla on mielestäni täysi potentiaali vetää samanlainen playoff-run, kuin Quick veti, jos joukkue edessä puolustaa hyvällä tasolla.
______________________________

Eli siis, näiden pelaajien voidaan puolestani antaa mennä:

Hudler: Antaa mennä vaan. Katoaa kuvasta fyysisiä joukkueita vastaan, ei saa koskaan kulmista kiekkoa.
Tilalle iso scoring winger (joo pienet vaatimukset).

Holmström Vauhti ei enää riitä tähän liigaan ja toinen osapuoli kuoleman akselista on poissa. Hei hei ja kiitos vuosista.
Tilalle energiagrinderi ala Moen tjsp.

Conklin Captain obvious. Kiittihei. Tilalle UFA-markkinoilta joku tasaisen hyvä kakkonen, tai sitten mennään JoeyMacilla riskillä. Toki jos Howielle sattuu jotain, kusessa ollaan.

Kindl, Cleary, Emmerton, Tatar.. Tätä nelikkoa voisi käyttää treidissä, joko yhdessä, tai erikseen.
Tilalle luotettava stay-at-home pakki ja/tai kovuutta/energiaa bottom kutoseen.

Tai sitten useampi/kaikki osaksi kauppaa jostain kovemman luokan ukosta.

Tatar mukana, koska ei vaan meinaa löytyä miehelle paikkaa vakkarikokoonpanosta.
Liian kovia jätkiä edessä, varsinkin jos Kenny vielä hankkii top-6 jätkiä treidillä/FA-poolista. Tatarin pitäisi päästä top-6 rooliin ja jossain muussa seurassa saisi jo enemmän ja parempia mahdollisuuksia pelata ylhäällä.
Voisi olla hyvä juttu sekä pelaajalle, että seuralle.
 

Aunt Wang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brommapojkarna, John Eichel
Cuppiin saakka tuolla joukkueella tuskin mennään, joten niinköhän Holland heittää verkkonsa veteen vasta 2013 kun UFA-pakkeja ovat esim. Streit, Whitney, Enström, Edler, Vlasic ja Smid. Edlerhän oli Detroitin suunnitelmissa jo aikoja sitten mutta Vancouver puuttui peliin... Tänä kesänä sitten vain pieniä päivityksiä jotta playoff-putki ei katkea.
 

HeavyWing

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Oulun Kärpät
Ihan ensin, loistava kirjoitus tuurimanilta!

Hudler: Antaa mennä vaan. Katoaa kuvasta fyysisiä joukkueita vastaan, ei saa koskaan kulmista kiekkoa.
Tilalle iso scoring winger (joo pienet vaatimukset).

Niin paljon kuin henk. kohtaisesti Hudleria "vihaan", särähtää tuo aina korvaan. Muistetaan kuitenkin, että kyseessä on kuluneen kauden top-2 hyökkääjä.
25 häkillä hävisi ainoastaan Franzenille maaleissa!
En itke itseäni uneen, vaikka jäisi joukkueeseen.

Mitä taas tulee Conkliniin, ei ole mikään riski mennä McDonaldilla, mies osoitti kokemuksen tuomaa varmuutta, kun tarvittiin.

Case Howard... En tiedä, mutta pari viime kautta ja varsinkin nuo menneet mm- kisat on tuoneet vähän mustia pilviä oman luottamuksen suhteen.

Aika näyttää, mutta kyllä jotenkin tuntuu, että Howard tarvitsee vaan niin järkyttävän paljon apua viisikolta, joten voi olla hankalaa tulevaisuudessa.

Ja jos annetaan vielä lisää rönsyillä, palataan vielä Homeriin.
Toisaalta, kun Lidas lopetti, ei välttämättä olisi katastrofi, vaikka Holmströmin ura jatkuisi vielä ja vähän loiventaisi tuota "siirtymävaihetta".
Jotenkin kuitenkin tuntuu, että miehestä olisi silti vielä enemmän hyötyä, kuin haittaa!?
 

tuuriman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Bayern, Berliinin joukkueet , Saksa
Niin paljon kuin henk. kohtaisesti Hudleria "vihaan", särähtää tuo aina korvaan. Muistetaan kuitenkin, että kyseessä on kuluneen kauden top-2 hyökkääjä.
25 häkillä hävisi ainoastaan Franzenille maaleissa!
En itke itseäni uneen, vaikka jäisi joukkueeseen.

Onhan tuo totta, mutta uskon että Pavelin tai Zetan vierellä joku luontaisempi maalintekijä (esim. Semin) pystyisi tekemään ainakin sen 10-15 maalia Hudsia enemmän.

Luulen myös, että Huds haluaa lähteä testaamaan markkinat. Äijä tullee saamaan joltain toiselta seuralta huomattavasti kovemman tarjouksen kuin Hollandilta.

En toki itsekään itke jos jää, mutta en myöskään jos häipyy.
 
Viimeksi muokattu:

HeavyWing

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Oulun Kärpät
uskon että Pavelin tai Zetan vierellä joku luontaisempi maalintekijä (esim. Semin) pystyisi tekemään ainakin sen 10-15 maalia Hudsia enemmän.

Tuo on juuri se, mitä toivoisin näkeväni, että tulisi vaikkapa Semin. Ehkä se kertookin jotain joukkueesta. Millainen on joukkue, jonka toiseksi paras maalintekijä on Jiri Hudler ?
Vaikka arvostan todella korkealle sitä syvyyttä joukkueessa, että mielummin 20 jätkää tekee 10 maalia, kuin yksi mies 40 maalia..

Mieluummin Semin, kuin Hudler.
 

TaoTao

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Juha Hiitelän juttu uusimmassa Veikkaajassa nosti esille mielenkiintoisen (joskin aika ilmeisen) asian. 2008 (DET), 2009 (PIT) ja 2010 (CHI) Cup meni selkeästi hyökkääville, kiekkokontrollipeliä pelaaville joukkueille.
Sittemmin Cup on mennyt Bostonille (vastassa kiekkokontrollipeliä pelaava taitojoukkue VAN) ja Kingsille, molemmat isokokoisia, kurinalaisesti puolustavia duunarijengejä.

En ole Hiitelän juttua lukenut, mutta paljon siinä on ilmeisesti mutkia oiottu, jos Kingsiä väittää vain kurinalaiseksi duunarijengiksi. Jos Phoenix, Rangers tai Capitals olisi voittanut, olisi tuollaista ehkä voinut pudotuspelien perusteella väittää, mutta Kingsillä oli kuitenkin tilastojen valossa runkosarjan neljänneksi paras corsi-arvo, millä mitataan myös pelinhallintaa ja samalla kiekkokontrollia. Kings siis laukoi säännöllisesti enemmän kuin vastustaja, siitä on vaikea kierrellä ja väittää, etteikö kyseessä olisi tuolloin hyökkäävää peliä. Sama jatkui pudotuspeleissä. Vedot pleijareissa 30,6 vs. vastustajan 27 per peli, omat missatut laukaukset/blokit 14,6/13,6.

Ja mitä pelejä katsoi, niin näkihän sen omin silmin. Kings haki aktiivisesti hyviä maalipaikkoja korkean karvauksen voimin, mutta oli jäätävän hyvä rakentamaan hyökkäyksiä vaikka omista hitailla lähdöillä. Ei sellainen onnistu yleensä perseroiskuja tarjoavalta duunarijengiltä.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Olisiko Hollandin järkevää "ottaa mallia" parin edellisen Cup-voittajan joukkuerakenteesta ja keskittyä kesällä hankkimaan Wingsiin lisää fyysisyyttä ja "särmää" ?

Kyllä, ainakin osittain. Siellä on nyt ne pre-draft palaverit pidetty ja päätökset joukkueen tulevaisuuden suunnasta tehty. Mitäänhän ei tiedetä mitä organisaation viisaat päät ovat päättäneet, mutta se Devellanon vihjaama "we need to get bigger and tougher to play against" on toivottavasti asia, jota tullaan korjaamaan.

Kaiken kaikkiaan Wings-pakisto on mielestäni riittävä ja hyvin roolitettu, jos se kuuluisa ykkösheppa (Suter) saadaan hankittua ja muutamaan kysymysmerkkiin (Quincey, Smith) saadaan vastaus.
Ilman sitä voi tulla tukalat paikat ensi kaudella.

Vielä mahdollisesti jonkun stay-at-home pakin voisi jostain napata..

Puolustuksen rakentelu menee kyllä hankalaksi. Suteria on ihan kiva tavoitella, mutta jos mies tulee, niin melkeen kaikki ovat vasemman puolen pakkeja. Ainoastaan Ian White viihtyy luonnollisesti oikealla. Ericsson, Smith ja Kronwallkin sinne oikealle menee, mutta en tiedä miten taso säilyy. Rightin pakkeja pitäisi jostain taikoa, jotta puolustus olisi täydellisen LA Kingsin pakiston kaltainen.

Ja koska nuo meidän kaikki leftimme ovat järjestään kiekollisia pakkeja, niin tähän nykytilanteeseen Red Wings tarvitsisi periaatteessa rightin franchise-pakin ja rightin stay-at-home pakin. Ian White voisi olla semmoinen hybridi sitten 2. tai 3. parissa.

Eli periaatteessa pitäisi treidata joku Green tai offer-sheetata Shea Weber.

Kronwall - Franchise-Right
Smith - Stay-at-home-Right
Ericsson - White
(Kindl/Quincey)

Joku tuosta kolmikosta (tai kaksikin) Smith, Quincey, Kindl pitäisi kaupata ainakin toiseen pakkiin ja toinen löytää vapailta markkinoilta. Mutta noita voi miettiä kauden aikanakin, ehkä parasta olisi saada se Suter, jotta sitten olisi varaa yrittää kaupitella muita.

Hyökkäyksen top-kutosesta mielestäni Hudler pois ja tilalle maalintekovoimaa ja/tai kokoa (ala Kingsin Carter). En myös pitäisi Clearyn lähtöä mitenkään pahana, jos tilalle saadaan edellämainittuja ominaisuuksia.

Tästä samaa mieltä. Kyllä sen Seminin näkisi mielellään Hudlerin paikalla. Vaikkei se joukkuetta vielä fyysisemmäksi muuttaisi, niin ainakin ylivoimapelistä tulisi vaarallisempi, kun sinne saataisiin pitkästä aikaa kova rightin sniper.

Cleary voisi olla kauppatavaraa tuossa mahdollisessa pakkitreidissä, viimeistään kauppatakarajalla. Mutta eiköhän tuo muuten pelaa polvileikkauksensa jäljiltä taas hyvän kauden. Ihmeellisesti sillä romulla polvella piti taistella viime kausi, vaikka leikkauksen vaihtoehtoa tarjottiin jo syksyllä.

Homerin voitaisiin antaa lopettaa ja Emmerton kauppatavaraksi. Heidän jättämänsä paikat voitaisiin korvata juuri Moen-tyylisillä grindereillä jos mahdollista.

Kyllä jotain tuon suuntaista. Emmertonille ei myös käyttöä oikeen löydy, jos tuota rosteria aletaan oikeasti parantaa.

Mikä on Eavesin tilanne muuten? Kuinka toipuminen on sujunut?

Eavesista oli noin kuukausi sitten juttua että parantunut täysin ja aloittaa valmistautumisen ensi kauteen ihan normaalisti.

MV-puolella Howardilla on mielestäni täysi potentiaali vetää samanlainen playoff-run, kuin Quick veti, jos joukkue edessä puolustaa hyvällä tasolla.

Paremmasta kakkosmaalivahdin hankinnasta on myös puhuttu, tosin Joey MacDonaldin selkävaivoihin vedoten. Muutenkin tähän voisi panostaa, jotta Howard pysyisi freshinä läpi runkosarjan. Mies tuntuu tykkäävän pelata paljon ja parhaimmat esityksensä on tehnyt juuri pitkissä peliputkissa ja ollut vaikeuksissa lähinnä taukojen jälkeen. Mutta, niin ne loukkaantumisetkin vaan tulee sen ylipeluutuksen takia. Ehdottomasti tärkeintä on pitää mies terveenä ja jakaa kuormaa, kärsikööt sitten taso vaikka hieman. Pleijareissa mies joka tapauksessa starttaa kaikki pelit.

Tällainen vision voisin heittää ilmoille:

Tulijat:

D Ryan Suter (pakiston huipputason säilyttäjä)
W Alex Semin (rightin sniper ja Pavelin kunnollinen tutkapari)
RW David Moss (fyysinen ja isokokoinen hyökkääjä kolmoseen, Detroitista kotoisin, voisi kiinnostaa maisemanvaihto)
G Martin Biron (NHL:n parhaimpia back-uppeja)
D Brendan Smith (nosto AHL:stä)

Lähtijät:

D Nicklas Lidström (leäkkeelle)
W Jiri Hudler (pay-day)
W Tomas Holmström (eläkkeelle)
G Ty Conklin (eläkkeelle)
D Brad Stuart (San Joseen)

CAPGEEK.COM USER GENERATED ROSTER
My Custom Lineup

FORWARDS
Valtteri Filppula ($3.000m) / Henrik Zetterberg ($6.083m) / Johan Franzen ($3.955m)
Todd Bertuzzi ($2.075m) / Pavel Datsyuk ($6.700m) / Alexander Semin ($6.000m)
Danny Cleary ($2.800m) / Darren Helm ($2.125m) / David Moss ($2.000m)
Gustav Nyquist ($0.875m) / Justin Abdelkader ($1.300m) / Patrick Eaves ($1.200m)
Drew Miller ($0.838m) / Cory Emmerton ($0.533m) / Jan Mursak ($0.550m)

DEFENSEMEN
Ryan Suter ($7.000m) / Niklas Kronwall ($4.750m)
Jonathan Ericsson ($3.250m) / Ian White ($2.875m)
Kyle Quincey ($3.125m) / Brendan Smith ($0.875m)
Jakub Kindl ($0.883m)

GOALTENDERS
Jimmy Howard ($2.250m)
Martin Biron ($1.125m)
------
CAPGEEK.COM TOTALS (follow @capgeek on Twitter)
(these totals are compiled without the bonus cushion)
SALARY CAP: $70,300,000; CAP PAYROLL: $66,167,045; BONUSES: $37,500
CAP SPACE (24-man roster): $4,132,955

Tuollainen nippu on toivottavasti kasassa heinäkuun puolella. Sitten voi alkaa miettiä vielä sitä pakiston viilaamista treideillä. Palkkakattoon jäisi reilusti tilaa, kun ei vielä tiedä mikä se mahdollinen uuden CBA:n cap-pudotus voisi olla. Ja jäähän se tila myös mahdollisesti sinne 2013 kesälle.
 
Viimeksi muokattu:

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Hyökkäyksen top-kutosesta mielestäni Hudler pois ja tilalle maalintekovoimaa ja/tai kokoa (ala Kingsin Carter). En myös pitäisi Clearyn lähtöä mitenkään pahana, jos tilalle saadaan edellämainittuja ominaisuuksia.

Mikäli Hudler kaupataan joukkueesta, en kyllä jää häntä itkemään millään muotoa. Kyllähän hän joukkueessa maaleja teki, mutta tavallaan kuvaavaa sitten on se, että Hudler oli joukkueen maalipörssin kärkinimiä. Kertooko tämä jotain itse joukkueesta jotain?

Vaikka olenkin suhtautunut aika skeptisesti Seminiin, niin ymmärtääkseni hän pelasi hyvät MM-kisat Datsyukin rinnalla, joten kenties Semin olisi sopiva palanen joukkueeseen tuomaan sitä maalintekovoimaa tai ainakin Hudleria paremman nallipyssyn. Ja kenties Datsyuk olisi Seminille "oppi-isä" ja tämän myötä Seminkin pelaisi entistä enemmän joukkueelle, ja turhat "diivailut" jäisivät vähemmälle.

Toki Seminin ohella joukkueen hyökkäys kaipaa muutakin vahvistamista, kokoa ja voimaa - sellainen Doan-tyyppinen pelaaja sopisi minun joukkueeseeni kuin nyrkki silmään!

Asettaisin vaatimukseksi seuraavalle kaudelle hyökkäykseen yhden sniperin ja yhden voimahyökkääjän. Tuskin rahaa useampaan palikkaan riittää kun puolustukseen on hankittava yksi Lidströmin korvaaja.

vlad.
 

tuuriman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Bayern, Berliinin joukkueet , Saksa
En ole Hiitelän juttua lukenut, mutta paljon siinä on ilmeisesti mutkia oiottu, jos Kingsiä väittää vain kurinalaiseksi duunarijengiksi. Jos Phoenix, Rangers tai Capitals olisi voittanut, olisi tuollaista ehkä voinut pudotuspelien perusteella väittää, mutta Kingsillä oli kuitenkin tilastojen valossa runkosarjan neljänneksi paras corsi-arvo, millä mitataan myös pelinhallintaa ja samalla kiekkokontrollia. Kings siis laukoi säännöllisesti enemmän kuin vastustaja, siitä on vaikea kierrellä ja väittää, etteikö kyseessä olisi tuolloin hyökkäävää peliä. Sama jatkui pudotuspeleissä. Vedot pleijareissa 30,6 vs. vastustajan 27 per peli, omat missatut laukaukset/blokit 14,6/13,6.

Ja mitä pelejä katsoi, niin näkihän sen omin silmin. Kings haki aktiivisesti hyviä maalipaikkoja korkean karvauksen voimin, mutta oli jäätävän hyvä rakentamaan hyökkäyksiä vaikka omista hitailla lähdöillä. Ei sellainen onnistu yleensä perseroiskuja tarjoavalta duunarijengiltä.

Joo, eihän se Kings nyt mikään puhdasverinen duunarijengi olekaan, mutta selvästi vähemmän kiekkokontrollipeliä pelaava kuin nuo Hawks, Wings ja Pens.
Muistuttaa kuitenkin Bruinsia siinä mielessä, että on fyysinen, isokokoinen,tunnollisesti puolustava ja luukulla on kuumaakin kuumempi maalivahti.

Muutenkin kun miettii konferenssifinaaleissa pelanneita joukkueita (Rangers, Devils, Kings, 'Yotes), niin kyllä mielestäni keskimääräistä puolustavampia jengejä ovat.
Heti ensimmäisellä kierroksella putosi paljon juuri kiekkokontrollipeliin nojaavia ns. taitojoukkueita esim. Canucks, Wings, Pens, Sharks ja Hawks..

Tämä, plus maalimäärien putoaminen (ja lisääntynyt laukausten blokkaaminen) puoltavat kyllä mielestäni näkemystä puolustavamman kiekon aikakauden reinkarnaatiosta.
Lisäksi tuossa kahvakiekon karsimisessa on mielestäni lipsuttu vuosi vuodelta enemmän.
Heti työsulun jälkeen noita kiekottoman estämisiä vihellettiin huomattavasti hanakammin, kuin esim. päättyneellä kaudella. Toki tuo pohjautuu lähinnä omiin huomioihin.

Työsulkua edeltäneen "dead puck eran" paluu ei kyllä kuulu meikäläisen toivomuslistalle..
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Sittemmin Cup on mennyt Bostonille (vastassa kiekkokontrollipeliä pelaava taitojoukkue VAN) ja Kingsille, molemmat isokokoisia, kurinalaisesti puolustavia duunarijengejä.

Ensinnä on sanottava, että tuollainen lokerointi on typeryydessään jotain käsittämätöntä.

Toiseksi Bruins on myös kiekkokontrollijoukkue, on ollut Julienin aikana kausi kauden jälkeen enemmän. Se että Canucks oli sitä "ainoastaan " ja että se oli siinä Bruinsia parempi, ei mielestäni oikeuta sanomaan Bruinsista päinvastaista.

Hiitelän kriteereillä NHL:ssä ei ollut viime kaudella kuin kaksi kiekkokontrollijoukkuetta. Kolmanneksi paras oli sitten jo jotain muuta.
 

tuuriman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Bayern, Berliinin joukkueet , Saksa
Kyllä, ainakin osittain. Siellä on nyt ne pre-draft palaverit pidetty ja päätökset joukkueen tulevaisuuden suunnasta tehty. Mitäänhän ei tiedetä mitä organisaation viisaat päät ovat päättäneet, mutta se Devellanon vihjaama "we need to get bigger and tougher to play against" on toivottavasti asia, jota tullaan korjaamaan.

Olisipa ollut istuskella chillata kärpäsenä katossa tuolla.
Samaa mieltä kyllä sinun, vladin ja Devellanon kanssa tuosta bigger&tougher-filosofiasta.

Toivottavasti samaa mieltä on myös Ken Holland.


Paremmasta kakkosmaalivahdin hankinnasta on myös puhuttu, tosin Joey MacDonaldin selkävaivoihin vedoten. Muutenkin tähän voisi panostaa, jotta Howard pysyisi freshinä läpi runkosarjan. Mies tuntuu tykkäävän pelata paljon ja parhaimmat esityksensä on tehnyt juuri pitkissä peliputkissa ja ollut vaikeuksissa lähinnä taukojen jälkeen. Mutta, niin ne loukkaantumisetkin vaan tulee sen ylipeluutuksen takia. Ehdottomasti tärkeintä on pitää mies terveenä ja jakaa kuormaa, kärsikööt sitten taso vaikka hieman. Pleijareissa mies joka tapauksessa starttaa kaikki pelit.

Biron on kyllä hyvä vaihtoehto, mutta epäilen että pysyy Rangersissa.
Miten olisi Scott Clemmensen tai Johan Hedberg?


FORWARDS
Valtteri Filppula ($3.000m) / Henrik Zetterberg ($6.083m) / Johan Franzen ($3.955m)
Todd Bertuzzi ($2.075m) / Pavel Datsyuk ($6.700m) / Alexander Semin ($6.000m)
Danny Cleary ($2.800m) / Darren Helm ($2.125m) / David Moss ($2.000m)
Gustav Nyquist ($0.875m) / Justin Abdelkader ($1.300m) / Patrick Eaves ($1.200m)
Drew Miller ($0.838m) / Cory Emmerton ($0.533m) / Jan Mursak ($0.550m)

DEFENSEMEN
Ryan Suter ($7.000m) / Niklas Kronwall ($4.750m)
Jonathan Ericsson ($3.250m) / Ian White ($2.875m)
Kyle Quincey ($3.125m) / Brendan Smith ($0.875m)
Jakub Kindl ($0.883m)

GOALTENDERS
Jimmy Howard ($2.250m)
Martin Biron ($1.125m)
------
CAPGEEK.COM TOTALS (follow @capgeek on Twitter)
(these totals are compiled without the bonus cushion)
SALARY CAP: $70,300,000; CAP PAYROLL: $66,167,045; BONUSES: $37,500
CAP SPACE (24-man roster): $4,132,955

Tuollainen nippu on toivottavasti kasassa heinäkuun puolella. Sitten voi alkaa miettiä vielä sitä pakiston viilaamista treideillä. Palkkakattoon jäisi reilusti tilaa, kun ei vielä tiedä mikä se mahdollinen uuden CBA:n cap-pudotus voisi olla. Ja jäähän se tila myös mahdollisesti sinne 2013 kesälle.

Tuo olisi kyllä ihan kuin lottovoitto. Jäisi tosiaan vielä "pelivaraa" capiinkin.
Moss olisi kyllä jotenkin niin Holland-tyyppinen hankinta kuin olla ja voi.

Toki vladin mainitsema Doankin olisi mitä mainioin vaihtoehto, mutta pidän erittäin epätodennäköisenä että lähtee Kojooteista.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Biron on kyllä hyvä vaihtoehto, mutta epäilen että pysyy Rangersissa.
Miten olisi Scott Clemmensen tai Johan Hedberg?

Hedberg voisi olla ok. Voisi tuoda jotain Brodeurin oppeja mukanaan Howardille. :)

Toki vladin mainitsema Doankin olisi mitä mainioin vaihtoehto, mutta pidän erittäin epätodennäköisenä että lähtee Kojooteista.

Shane Doanin siirtyminen tuli silloin joskus spekuloitua puhtaasti sillä, että Coyotes siirtyy Kepekkiin, jonne Doan ei missään nimessä tule muuttamaan. Jos aavikolla ensi kaudella kiekkoa pelataan, niin siellä myös on 100% varmuudella Shane Doan.

EDIT:

Niin Helmin jatkostakin voisi mainita jotain. Hinta meni lopulta yli kahden millin, kun ajattelin että joku 1,8 milliä (palkan tuplaaminen) olisi voinut olla sopiva lyhyemmällä sopparilla. Mutta kun tuo on peräti neljän vuoden soppari, niin 2.1 millin caphit on aika kohillaan.

Saas nähdä tippuuko tällä viikolla myös Abdelkaderin jatko n. 1,3 millin hintaan (toivottavasti).
 
Viimeksi muokattu:

tuuriman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Bayern, Berliinin joukkueet , Saksa
Ensinnä on sanottava, että tuollainen lokerointi on typeryydessään jotain käsittämätöntä.

Toiseksi Bruins on myös kiekkokontrollijoukkue, on ollut Julienin aikana kausi kauden jälkeen enemmän. Se että Canucks oli sitä "ainoastaan " ja että se oli siinä Bruinsia parempi, ei mielestäni oikeuta sanomaan Bruinsista päinvastaista.

Hiitelän kriteereillä NHL:ssä ei ollut viime kaudella kuin kaksi kiekkokontrollijoukkuetta. Kolmanneksi paras oli sitten jo jotain muuta.

Tottahan tuo on, anteeksi absolutismini.
Tarkoitin tuolla "kiekkokontrollijoukkueella" juurikin, että Canucks oli mielestäni kiekkokontrollipelissä pelissä jonkun verran Bruinsia parempi ja toisaalta taas, Bruins oli fyysisempi, puolusti tiiviimmin ja Thomas>>Luongo.
En tarkoittanut sillä sitä, että Canucks pelasi pelkästään kiekkokontrollipeliä ja Bruins pelkästään "duunarikiekkoa".

En todellakaan tarkoita noilla termeillä ehdottomuuksia, koska sellaisia ei urheilussa ole.

Käytin liikaa mainitsemani artikkelin sanoja kirjoittaessani tuota.
 

Andrew

Jäsen
Hedberg voisi olla ok. Voisi tuoda jotain Brodeurin oppeja mukanaan Howardille. :)

Hedberg voisi olla monessa mielessä hyvä, koska Howard ei tarvitse enää mitään kirijää, vaan kaverin joka voi hypätä kaukaloon silloin tällöin tuuraamaan ja antamaan lepovuoron.

Conklinista on aika ajanut ohi... antoi liikaa tasoitusta vastustajalle mutta "The Moose" on säilyttänyt vielä tasonsa.
 

TaoTao

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Joo, eihän se Kings nyt mikään puhdasverinen duunarijengi olekaan, mutta selvästi vähemmän kiekkokontrollipeliä pelaava kuin nuo Hawks, Wings ja Pens.
Muistuttaa kuitenkin Bruinsia siinä mielessä, että on fyysinen, isokokoinen,tunnollisesti puolustava ja luukulla on kuumaakin kuumempi maalivahti.

Mikä nyt on vähemmän ja vähemmän, tuo on täysin mutu-pohjaista arviotasi. Ei se jääkiekko ole kiekkokontrollinkaan osalta mikään näyttävyyskilpailu, vaan tulokset ja tilastot ratkaisevat.

Muutenkin kun miettii konferenssifinaaleissa pelanneita joukkueita (Rangers, Devils, Kings, 'Yotes), niin kyllä mielestäni keskimääräistä puolustavampia jengejä ovat.
Heti ensimmäisellä kierroksella putosi paljon juuri kiekkokontrollipeliin nojaavia ns. taitojoukkueita esim. Canucks, Wings, Pens, Sharks ja Hawks..

Ns. taitojoukkueet Canucks ja Sharks hävisivät kuitenkin possessionissa Kingsille ja Bluesille kumpainenkin. Jälkimmäinen oli muuten runkosarjassa paras possession-jengi, ja myös vähiten maaleja päästänyt joukkue. Että kyllä se kiekonhallitsija vaan aika kuningas on vielä, turha mitään "kuolleita kiekkoja" on pelätä.

Konferenssifinaalijengeistä Rangers ja Phoenix olivat puolustavia, ensimmäinen vähemmän, mutta teki blokkailusta taidetta. Jälkimmäinen taas teki taidetta siitä, että pystyi antamaan vastustajalle jopa 15 kutia enemmän, mutta hoiteli pelejä melkein päätyyn asti.

Toki jokainen ottakoon fantasiajengeihinsä menestyjistä mallia miten tahtoo, mutten usko että se on mikään oikotie onneen että aletaan apinoida esimerkiksi tämän kauden mestarin puolustajakuusikon tyyppejä, roolituksia ja kätisyyksiä. Enemmän merkitsee se, miten ne pelasivat kuin että kuka siellä pelasi. Väitän, että esimerkiksi muutaman pudotuspelijengin pakisto oli jopa parempi kuin Kingsillä, jos ihan yksilö vs. yksilö vertaillaan. Mutta se viisikon kokonaisuus ratkaisee, jos vaikka puolet valmentajista saa ensi kaudeksi joukkueensa avaamaan peliä paineen alla kuin Kings teki, niin se voi luoda hyvin mielenkiintoisia asioita jääkiekon kehitykselle. Detroitkaan ei pääse yhtään mihinkään sillä, että alkaa nykykokoonpanoon haalimaan pelaajia tuolla "iso ja right, kuin Matt Greene" -periaatteella.
 

tuuriman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Bayern, Berliinin joukkueet , Saksa
Mikä nyt on vähemmän ja vähemmän, tuo on täysin mutu-pohjaista arviotasi.

Vähemmän oli väärä sanavalinta.
Vähemmän kiekkonpitämiseen nojautuva mielestäni parempi.

Kingsillä esim. on avuja voittaa pelejä, vaikka posessioni olisi vastustajalla enemmän kun esim. Canucksilla samassa tilanteessa.
Moni joukkue oli pleijareissa helteessä esim. Kingsin loistavan karvauspelin vuoksi.

Ns. taitojoukkueet Canucks ja Sharks hävisivät kuitenkin possessionissa Kingsille ja Bluesille kumpainenkin. Jälkimmäinen oli muuten runkosarjassa paras possession-jengi, ja myös vähiten maaleja päästänyt joukkue. Että kyllä se kiekonhallitsija vaan aika kuningas on vielä, turha mitään "kuolleita kiekkoja" on pelätä.

Tämähän juuri vahvistaa hyvin sen, että Sharks ja Canucks ovat kiekkokontrolliin nojaavia joukkueita. Kun vastustaja piti kiekkoa enemmän, ottivat turpaan.

Monet joukkueet pystyvät mielestäni pelaamaan hyvää kiekkokontrollipeliä ja voittamaan vastustajan pitämällä kiekkoa enemmän, mutta myös voittamaan vastustajan vaikka hallitsisi kiekkoa vähemmän (esim. Blues, Kings).
Edellämainitut joukkueet eivät ole niin riippuvaisia kiekkokontrollipelistä kuin esim. Sharks tai Canucks.
Näin asian näkisin.


Toki jokainen ottakoon fantasiajengeihinsä menestyjistä mallia miten tahtoo, mutten usko että se on mikään oikotie onneen että aletaan apinoida esimerkiksi tämän kauden mestarin puolustajakuusikon tyyppejä, roolituksia ja kätisyyksiä. Enemmän merkitsee se, miten ne pelasivat kuin että kuka siellä pelasi. Väitän, että esimerkiksi muutaman pudotuspelijengin pakisto oli jopa parempi kuin Kingsillä, jos ihan yksilö vs. yksilö vertaillaan. Mutta se viisikon kokonaisuus ratkaisee, jos vaikka puolet valmentajista saa ensi kaudeksi joukkueensa avaamaan peliä paineen alla kuin Kings teki, niin se voi luoda hyvin mielenkiintoisia asioita jääkiekon kehitykselle. Detroitkaan ei pääse yhtään mihinkään sillä, että alkaa nykykokoonpanoon haalimaan pelaajia tuolla "iso ja right, kuin Matt Greene" -periaatteella.

Lähinnä tässä ollaan sitä kovuutta ja kokoa kaipailtu Wingseihin ja kun pari viimeistä Cupia on satuttu voittamaan isokokoisilla, fyysisillä joukkueilla (eri mieltä?), joten tuskin nuo ominaisuudet pahastakaan ovat.

Ja kyllähän silläkin on väliä ketä siellä pelaa, että pystytään toteuttamaan joukkueen pelityyliä haluamallaan tavalla.
Ennemmin sinne hankitaan joukkueen pelisapluunaan sopivia pelaajia, kuin aletaan muokkaamaan koko joukkueen tyyliä jonkun rosterin pienen epäkohdan takia.
Tuohon Kingsin tapaan avata peliä paineen allakin pitää olla sellaiset pakit/pakkiparit, jotka siihen kykenevät optimaalisesti, tai sitten tuo tapa on luotu materiaalin mukaan.

Yhtä kaikki, Kingsin puolustuksen roolitus nimenomaan oli mielestäni huipputasoa.
 
Viimeksi muokattu:

TaoTao

Jäsen
Suosikkijoukkue
St. Louis Blues
Kingsillä esim. on avuja voittaa pelejä, vaikka posessioni olisi vastustajalla enemmän kun esim. Canucksilla samassa tilanteessa.
Moni joukkue oli pleijareissa helteessä esim. Kingsin loistavan karvauspelin vuoksi.

Oli oli, mutta näen tuon onnistuneen karvauksen kiekkokontrollina tai ainakin suoraan välillisesti sen lopputuloksena. Kun omasta päästä lähdetään kontrolloidusti pakki->pakki->sentteri->laituri->täyteen vauhtiin laiturille, niin jokainen hyökkääjä ajaa vauhdilla kohti päätyä, siitä kun pistää dump and chase, niin kiekkokontrolli säilyy karvauksen seurauksena lähes automaationa. Tätä Kings toteutti kerta toisensa jälkeen, koska omista lähtö toimi niin mainiosti lähes tilanteessa kuin tilanteessa. Ja kun karvaus toimii kuin rasvattu, ei vastustaja saa niitä kontrolloituja hyökkäyksiä, huonosti lähteneet hyökkäykset törmäävät keskialueeseen tai viimeistään hyökkäyspäähän, kun ei niistä saa aikaan onnistuneita karvaustilanteitakaan. Pyörä pyörii, pelin flow pysyy Kingsin käsissä. Vähän tällaista muna-kana -ajattelua, mutta näin minä sen näen. Parhaankin kiekkokontrollijengin on myös saatava se kiekko itselleen kohtuu vaivattomasti.

Pienessä kaukalossa näen tuon syklin ehkä tärkeimpänä osana pelin hallintaa, kiekkokontrollissa pitäisi tähdätä aina siihen maalipaikan luontiin, mikä toki eurooppalaisessa keskialueen pyörimisessä ja "jätön, jätön jättö" -ajattelussa joskus unohtuu. Tyyli ajaa tuloksen edelle.

Vaikka Wingsissä on pari ketjua, jotka tuovat kiekkoa lähes miten päin tahansa hyökkäysalueelle, niin väitän että karvaus kuuluu kahden alemman ketjun lisäksi myös heillä kiekonhallinnan työkalupakkiin.

Lähinnä tässä ollaan sitä kovuutta ja kokoa kaipailtu Wingseihin ja kun pari viimeistä Cupia on satuttu voittamaan isokokoisilla, fyysisillä joukkueilla (eri mieltä?), joten tuskin nuo ominaisuudet pahastakaan ovat.

***naps naps***

Tuohon Kingsin tapaan avata peliä paineen allakin pitää olla sellaiset pakit/pakkiparit, jotka siihen kykenevät optimaalisesti, tai sitten tuo tapa on luotu materiaalin mukaan.

Yhtä kaikki, Kingsin puolustuksen roolitus nimenomaan oli mielestäni huipputasoa.

Toki toki, kovuus ei ole koskaan huono asia. Kings oli kova joukkue, ehkä jopa fyysisin, mutta se patti ei ollut merkittävissä määrin puolustuksessa esimerkiksi jos vertaa Bostonin vastaavaan, vaan kovuus tuli paljolti kokonaisuudesta. Kun peli toimi, niin etenkin äsken selittämälläni karvauksella haettiin sitä mehua irti vastustajasta.

Väitän, että tapa on luotu materiaalin mukaan ja niin hyvin, että ketä tahansa materiaalissa sitä voi toteuttaa. Kingsin pakisto kun oli viime kaudella ja kauden alussa lähes samanlainen, poislukien Jack Johnsonin lähtö, eikä mitään tällaista ahaa -elämystä ollut silloin nähtävissä. Ja se tuskin teki joukkueesta mestaria, että hyvä kiekollinen kahden suunnan pakki ulostetaan. Tapa ja se, että pelaajat uskoivat ja iskostivat sen, ratkaisi. Bluesin peliin on helppo verrata koska ero näki niin konkreettisesti. Väitän ettei Blues-pakisto juuri kalpene yksilöiden vertailussa Kingsistä. Mutta kentällä tilanne oli täysin eri, ihan syystä. Siinä missä Kings-pakilla oli kolme mahdollisuutta (sentteri, laituri, pakki) avata kiekko paineen alla omista, oli Bluesilla yksi ja sekin saman puolen laituri paikallaan ja vartioituna. Siinä kohdin on ihan sama miten roolitukset ovat, kun ainoa mahdollisuus on perseroiskaisu pleksiin.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Toki vladin mainitsema Doankin olisi mitä mainioin vaihtoehto, mutta pidän erittäin epätodennäköisenä että lähtee Kojooteista.

Doan olisi tietty ihanteellinen pelaaja mutta kuten Henkka totesi, kaikki riippuu siitä lähteekö Coyotes Phoenixista vai ei ja jollei lähde niin tuskin Doankaan lähtee.

Kokonaisuudessa tarkoitin yleisesti pelaajatyyppiä jollainen Doan on, eli kuka tahansa röyhkeä, fyysinen ja isokokoinen pelaaja joka pystyy mättämään sopivassa määrin maalejakin sopii minun palettiini kuin nyrkki silmään!

vlad.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Oli oli, mutta näen tuon onnistuneen karvauksen kiekkokontrollina tai ainakin suoraan välillisesti sen lopputuloksena. Kun omasta päästä lähdetään kontrolloidusti pakki->pakki->sentteri->laituri->täyteen vauhtiin laiturille, niin jokainen hyökkääjä ajaa vauhdilla kohti päätyä, siitä kun pistää dump and chase, niin kiekkokontrolli säilyy karvauksen seurauksena lähes automaationa. Tätä Kings toteutti kerta toisensa jälkeen, koska omista lähtö toimi niin mainiosti lähes tilanteessa kuin tilanteessa. Ja kun karvaus toimii kuin rasvattu, ei vastustaja saa niitä kontrolloituja hyökkäyksiä, huonosti lähteneet hyökkäykset törmäävät keskialueeseen tai viimeistään hyökkäyspäähän, kun ei niistä saa aikaan onnistuneita karvaustilanteitakaan. Pyörä pyörii, pelin flow pysyy Kingsin käsissä. Vähän tällaista muna-kana -ajattelua, mutta näin minä sen näen. Parhaankin kiekkokontrollijengin on myös saatava se kiekko itselleen kohtuu vaivattomasti.

Pienessä kaukalossa näen tuon syklin ehkä tärkeimpänä osana pelin hallintaa, kiekkokontrollissa pitäisi tähdätä aina siihen maalipaikan luontiin, mikä toki eurooppalaisessa keskialueen pyörimisessä ja "jätön, jätön jättö" -ajattelussa joskus unohtuu. Tyyli ajaa tuloksen edelle.

Vaikka Wingsissä on pari ketjua, jotka tuovat kiekkoa lähes miten päin tahansa hyökkäysalueelle, niin väitän että karvaus kuuluu kahden alemman ketjun lisäksi myös heillä kiekonhallinnan työkalupakkiin.

Toki toki, kovuus ei ole koskaan huono asia. Kings oli kova joukkue, ehkä jopa fyysisin, mutta se patti ei ollut merkittävissä määrin puolustuksessa esimerkiksi jos vertaa Bostonin vastaavaan, vaan kovuus tuli paljolti kokonaisuudesta. Kun peli toimi, niin etenkin äsken selittämälläni karvauksella haettiin sitä mehua irti vastustajasta.

Väitän, että tapa on luotu materiaalin mukaan ja niin hyvin, että ketä tahansa materiaalissa sitä voi toteuttaa. Kingsin pakisto kun oli viime kaudella ja kauden alussa lähes samanlainen, poislukien Jack Johnsonin lähtö, eikä mitään tällaista ahaa -elämystä ollut silloin nähtävissä. Ja se tuskin teki joukkueesta mestaria, että hyvä kiekollinen kahden suunnan pakki ulostetaan. Tapa ja se, että pelaajat uskoivat ja iskostivat sen, ratkaisi. Bluesin peliin on helppo verrata koska ero näki niin konkreettisesti. Väitän ettei Blues-pakisto juuri kalpene yksilöiden vertailussa Kingsistä. Mutta kentällä tilanne oli täysin eri, ihan syystä. Siinä missä Kings-pakilla oli kolme mahdollisuutta (sentteri, laituri, pakki) avata kiekko paineen alla omista, oli Bluesilla yksi ja sekin saman puolen laituri paikallaan ja vartioituna. Siinä kohdin on ihan sama miten roolitukset ovat, kun ainoa mahdollisuus on perseroiskaisu pleksiin.

Noinhan se aikalailla oli. Se Kingsin omista pois tulemisen helppous oli kaiken A ja O. Kaksi ylivoimaisesti parhaiten karvaavaa joukkuetta viime kaudella oli Blues ja Kings. Mutta oli sitten aika yllättävääkin nähdä, että Blues oli täysin aseeton Kingsin vastaavan, mutta piirun verran paremmin toimivan systeemin edessä. Blues ei koskaan ehtinyt karvaamaan kunnolla Kingsiin verrattuna, kun Kingsin pakit ja viisikko liikutti niin loistavasti aina kiekon karvauksen alta pois.

Detroitissa ongelma on juuri tuo, että omista ei päästä ajoissa pois. Tässä vaikuttaa ne kätisyydetkin ja ongelman pitäisi vain pahentua ensi kauden joukkueessa, jos niitä vasemman puolen pakkeja aletaan entisestään opettaa pelaamaan väärällä puolella, mihin ovat aiemmin tottuneet. Kun se rightin pakki menee hakemaan kiekkoa oikeasta nurkasta, niin se saa sen tehtyä juuri ne ratkaisevat 0,5 sekuntia nopeammin, ennen kuin on karvaaja kimpussa ja syöttää pakkiparilleen tai sentterille kiekon pois ja todennäköisyys päästä pois alueelta turvallisesti kasvaa.


EDIT:

Darren Helmin hieman monimutkaisemmista tilastoista paistaa yksi juttu aika mukavasti läpi:

Penalties drawn/taken per ice-time in NHL:

1. Darren Helm DET, drawn 2.1 - taken 0.4 = 1.7
2. Jeff Skinner CAR, drawn 2.5 - taken 0.8 = 1.7
3. Dustin Brown LAK, drawn 2.2 - taken 0.9 = 1.3
4. Rick Nash CBJ, drawn 1.9 - taken 0.6 = 1.3
5. Tommy Wingels SJS, taken 1.6 - taken 0.3 = 1.3

Miehellä on siis NHL:n paras suhdeluku siinä, kuinka paljon hän hankkii jäähyjä vastustajille ja kuinka paljon itse ottaa niitä, yhdessä Jeff Skinnerin kanssa.

Tuosta tekee todella hyödyllisen aseen Red Wingsille se, että kun kolmosketjulainen hankkii ne jäähyt, niin ykkösylivoima pääsee aina levänneenä tulemaan ylivoimalle, toisin kuin esim Skinnerin, Nashin tai Brownin tapauksessa. Tai sitten joutuu aloittamaan kakkosylivoimalla.
 
Viimeksi muokattu:

tuuriman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Bayern, Berliinin joukkueet , Saksa
Toki toki, kovuus ei ole koskaan huono asia. Kings oli kova joukkue, ehkä jopa fyysisin, mutta se patti ei ollut merkittävissä määrin puolustuksessa esimerkiksi jos vertaa Bostonin vastaavaan, vaan kovuus tuli paljolti kokonaisuudesta. Kun peli toimi, niin etenkin äsken selittämälläni karvauksella haettiin sitä mehua irti vastustajasta.

Väitän, että tapa on luotu materiaalin mukaan ja niin hyvin, että ketä tahansa materiaalissa sitä voi toteuttaa. Kingsin pakisto kun oli viime kaudella ja kauden alussa lähes samanlainen, poislukien Jack Johnsonin lähtö, eikä mitään tällaista ahaa -elämystä ollut silloin nähtävissä. Ja se tuskin teki joukkueesta mestaria, että hyvä kiekollinen kahden suunnan pakki ulostetaan. Tapa ja se, että pelaajat uskoivat ja iskostivat sen, ratkaisi. Bluesin peliin on helppo verrata koska ero näki niin konkreettisesti. Väitän ettei Blues-pakisto juuri kalpene yksilöiden vertailussa Kingsistä. Mutta kentällä tilanne oli täysin eri, ihan syystä. Siinä missä Kings-pakilla oli kolme mahdollisuutta (sentteri, laituri, pakki) avata kiekko paineen alla omista, oli Bluesilla yksi ja sekin saman puolen laituri paikallaan ja vartioituna. Siinä kohdin on ihan sama miten roolitukset ovat, kun ainoa mahdollisuus on perseroiskaisu pleksiin.

Hyviä pointteja kyllä.

Itse en Kingsin pelejä runkosarjassa hirveästi nähnyt, joten en voi kommentoida siitä miten tuota avauspeliä toteuttivat ennen Johnsonin ja Murrayn lähtöä.

Btw, Johnson<>Carter-kauppa muuten oli Kingsiltä hemmetin hyvä veto.
Voynovin kehityksen myötä Johnson ei ollut enää välttämättömyys ja Carter pelasi hyvät pudotuspelit heikosti sujuneen runkosarjan jälkeen.
Kingsillä oli aika pahoja maalinteko-ongelmia runkosarjassa ja Carter oli hyvänä maalintekijänä juuri sitä mitä kaivattiin (scoring depth), eikä edes jouduttu luopumaan mistään korvaamattomasta.


Detroitissa ongelma on juuri tuo, että omista ei päästä ajoissa pois. Tässä vaikuttaa ne kätisyydetkin ja ongelman pitäisi vain pahentua ensi kauden joukkueessa, jos niitä vasemman puolen pakkeja aletaan entisestään opettaa pelaamaan väärällä puolella, mihin ovat aiemmin tottuneet. Kun se rightin pakki menee hakemaan kiekkoa oikeasta nurkasta, niin se saa sen tehtyä juuri ne ratkaisevat 0,5 sekuntia nopeammin, ennen kuin on karvaaja kimpussa ja syöttää pakkiparilleen tai sentterille kiekon pois ja todennäköisyys päästä pois alueelta turvallisesti kasvaa.

Nimenomaan.
Varsinkin pleijareissa turhautti katsella noita hyökkäykseenlähtöjä.

Wingsillä oli pleijareissa myös isoja ongelmia kiekon vastustajan alueelle viemisessä.
Monesti kun Nashville otti sentterin (Z tai Dats) pihteihinsä, kiekkoa lähdettiin tuomaan alueelle laiturin toimesta.
Noissa tilanteissa ei Bertuzzin, Hudsin ja kumppanien jalkanopeus tuntunut riittävän, vaan kiekko dumpattiin päätyyn, josta Rinne tai Nasujen toinen pakki siihen lähes aina ensimmäisenä pääsivät.
Vaihtoehtoisesti sitten yritettiin niitä toivotaan, toivotaan-syöttöjä, joista ei tullut kun vaarallisia vastahyökkäyksiä.

Tuo pakkien roolitus tulee kyllä olemaan jonkinasteinen kysymysmerkki ensi kaudella.
UFA-poolissa taitaa kovin rightin pakki olla hasardi-Wideman, jota en kyllä punasiipiin halua mistään hinnasta.
 

#_6

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK '83, '98, '11 - Red Wings '97, '98, '02, '08
Pieni, mutta sitäkin turhauttavampi päivitys Darren McCartyn elämästä. Jääkiekkoilijanahan Mac oli mitä parhainta seurattavaa, mutta Darren McCarty, ihminen, on nykyään melkoinen vitsi. Huonoja valintoja on ilmeisesti taas tehnyt viime vuosina. Kaveri on 40-vuotias ja joutuu anelemaan oikeudelta apua yrittäessään pitää itsensä kaidalla polulla ja pahoja vaikutteita antavat kaverinsa loitolla. Ja herra on kuuden lapsen isä vieläpä. Olisiko jo korkea aika aikuistua?

Detroit Newsin uutinen aiheesta.

Kaipa universumin jokaisella nicklaslidströmillä on darrenmccarty-vastakappaleensa.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Pieni, mutta sitäkin turhauttavampi päivitys Darren McCartyn elämästä. Jääkiekkoilijanahan Mac oli mitä parhainta seurattavaa, mutta Darren McCarty, ihminen, on nykyään melkoinen vitsi. Huonoja valintoja on ilmeisesti taas tehnyt viime vuosina. Kaveri on 40-vuotias ja joutuu anelemaan oikeudelta apua yrittäessään pitää itsensä kaidalla polulla ja pahoja vaikutteita antavat kaverinsa loitolla. Ja herra on kuuden lapsen isä vieläpä. Olisiko jo korkea aika aikuistua?

Detroit Newsin uutinen aiheesta.

Kaipa universumin jokaisella nicklaslidströmillä on darrenmccarty-vastakappaleensa.

En nyt ihan tuolleen kyllä tuosta uutista ymmärtänyt. Että McCarty olisi tässä jotenkin täysi "vitsi". Siinähän vain haettiin lähestymiskieltoa joillekin McCartya ja hänen entistä vaimoaan häiritseville sekopäänaisille. Häirintä oli jatkunut kaksi vuotta ja nyt tuli mitta täyteen.
 

Aunt Wang

Jäsen
Suosikkijoukkue
Brommapojkarna, John Eichel
Pieni, mutta sitäkin turhauttavampi päivitys Darren McCartyn elämästä. Jääkiekkoilijanahan Mac oli mitä parhainta seurattavaa, mutta Darren McCarty, ihminen, on nykyään melkoinen vitsi.

Detroit Newsin uutinen


Tuossa vaan todetaan että McCartyn entiset kaverit ovat vittuilleet vähän liian paljon siitä, ettei Mac halua elää elämää johon kuuluu huumeita, huoria ja tolkuton määrä alkoholia. Kaksi vuotta hän kesti näitä toistuvia solvauksia kunnes tuli tappouhkaus ja asia vietiin korkeammalle taholle.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Jos nyt Red Wingsiin sitä tappelukovuutta tänä kesänä hankitaan, niin hyviä vaihtoehtoja ei hirveästi ole. Fakta kuitenkin on se, että jos joku tappeluniilo hankitaan, niin sen pitää myös osata pelata jääkiekkoa.

Kävin eilen läpi hockeyfights.comista läpi nuo ukot, jotka tappelivat enemmän kuin Abdelkader, eli vähintään 7 kertaa viime kauden aikana. Tässä lista:

Brandon Prust, NYR - 20 fights, (UFA)
Shawn Thornton, BOS - 20 fights, (signed to 2014)
Derek Dosett, CBJ - 19 fights, (signed to 2015)
Jared Boll, CBJ - 18 fights, (RFA)
Zenon Konopka, OTT - 18 fights, (UFA)
Cody McLeod, COL - 17 fights, (signed to 2015)
Matt Martin, NYI - 15 fights, (RFA)
Zac Rinaldo, PHI - 15 fights, (signed to 2013)
Brad Staubitz, MTL - 15 fights (UFA)

Tim Jackman, CGY - 14 fights (signed to 2014)
Ryan Reaves, STL - 13 fights (signed to 2014)
Michael Rupp, NYR - 13 fights (signed to 2014)
Krys Barch, FLO - 12 fights (UFA)
Stu Bickel, NYR - 12 fights (UFA)

Matt Hendricks, WSH - 11 fights (signed to 2013)
Jamal Mayers, CHI - 11 fights (signed to 2013)
George Parros, ANA - 11 fights (UFA)

Chris Thorburn, WPG - 11 figths (signed to 2014)
Mike Brown, TOR, 10 fights (signed to 2014)
Gregory Campbell, BOS - 10 fights (signed to 2015)
Kyle Clifford, LAK - 10 fights (signed to 2013)
Chris Neil, OTT - 10 fights (signed to 2013)
Wayne Simmonds, PHI - 10 fights (signed to 2013)
Eric Boulton, NJD - 9 fights (signed to 2013)
Ryane Clowe, SJS - 9 fights (signed to 2013)
BJ Crombeen, STL - 9 fights (signed to 2013)
Jake Dowell, DAL - 9 fights (UFA)
Cam Janssen, NJD - 9 fights (UFA)
Arron Asham, PIT - 8 fights (UFA)

Matt Beleskey, ANA - 8 fights (signed to 2013)
Brandon Bollig, CHI - 8 fights (signed to 2014)
Sheldon Brookbank, ANA - 8 fights (UFA)

Deryk Engelland, PIT - 8 fights (signed to 2014)
Darcy Hordichuk, EDM - 8 fights (UFA)

Cody McCormick, BUF - 8 fights (signed to 2014)
Zack Smith, OTT - 8 fights (signed to 2013)
Dale Weise, VAN - 8 fights (RFA)
Paul Bissonnette, PHX - 7 fights (Signed to 2014)
David Clarkson, NJD - 7 fights (signed to 2013)
Colin Fraser, LAK - 7 fights (UFA)
Tanner Glass, WPG - 7 fights (UFA)
Michael Haley, NYI - 7 fights (UFA)
Matt Kassian, MIN - 7 fights (UFA)

Maxim Lapierre, VAN - 7 fights (signed to 2013)
Tom Sestito, PHI - 7 fights (RFA)
Ryan White, MTL - 7 fights (RFA)

Siinä ne. Katseet voisi kiinnittaa pelkästään UFA-pelaajiin, koska sopimukselliset ja RFAt tuskin ovat saatavilla.

Kun tutkin tilastoja, niin jäljelle jäi vain viisi miestä, joilla on tappeluhalukkuuden lisäksi myös pelillistä hyötyä. Tai sanotaan näin, että ei ole ainakaan mikään riippakivi joukkueelle, jota ei uskaltaisi peluuttaa ketä tahansa vastaan. Ja ne ovat:

Brandon Prust
Zenon Konopka
Arron Asham
Colin Fraser
Tanner Glass

Ainoastaan näiltä UFA-jampoilta löytyy riittäviä pelillisiä kykyjä olla hyvä alempien ketjujen energiapelaaja ja samalla myös enforcer.

Asham myös epäilyttää jo hieman hiipuvana kaverina, Pittsburgh ei viime kaudella enää päästänyt miestä alivoimalle sekunniksikaan. Periaatteessa alaketjun energiapelaajan pitäisi kyllä alivoimassa olla osallisena. Muut neljä pelasivat alivoimaa joukkueissaan.

Konopka on kiinnostava ja miehen aloitusprosentti on todella kova, mutta muuten mies taitaa olla silti puolustuksellisesti vajavainen. Lisäksi Zenon ottaa todella paljon turhia kahden minuutin jäähyjä näihin muihin miehiin verrattuna, joten ei kiitos lisää alivoimaa kuitenkaan, vaikka loistava tappelija onkin.

Colin Fraser, Tanner Glass ja Brandon Prust ovat nuorimmat näistä kavereista 27-28 vuotiaita ja senkin suhteen parhaat kandidaatit. Fraser voitti jo toisen Stanley Cupinsa kolmen vuoden sisään Kingsissä, pitäisikö tässä kyseenalaistaa miehen nälkä, vai onko kyseessä vain voittajatyyppi, joka kiertää voittamassa kannuja joukkueesta toiseen? Nelossentteriksi hyvä, mutta toisaalta on huono aloittaja (n. 45% tienoilla kieppunut pari edelliskautta), joten ei ehkä sittenkään niin hyvä. Jos sentteri hankitaan, niin sen pitää tuoda lisää aloitusvoimaa, eikä vähentää sitä.

Koitin katsoa kaiken maailman alivoimajääaika-, kiekonriisto-, taklaus-, blokkaus- ja pistetilastoja suhteutettuna peliaikaan, ja parhaaksi kaksikoksi tappelevaksi energiapelaajaksi jäi jäljelle periaatteessa yhtäläiset Prust ja Glass. Kun pelillisissä asioissa miehet menevät tämän "pudotuspelin" jälkeen suht tasoihin, niin tässä vaiheessa palataan aloituskohtaan, eli Prustin 20 tappelua Glassin 7 vastaan ratkaisee kiinnostavuuskisan hänen hyväkseen. Brandon Prust olisi siis mielestäni paras ehdokas, jonka Red Wings voi kesän vapailta markkinoilta hankkia tuomaan lisää kovuutta rosteriin, ilman että se aiheuttaa muita pelillisiä ongelmia.

Prustin jatko NY Rangersissa on epäselvä ja mies on taatusti kysytty kesän UFA-markkinoilla. Palkkapyynnon on spekuloitu huitelevan jopa 2 miljoonan tienoilla. Hänen pelilliset tilastonsa ovat aika lailla yhtäläiset, mitä Justin Abdelkaderilla, mutta tuo tolkuton tappeluhalukkuus, sopiva ilkeys ym. tekisi Wingsistä sopivan verran, Jimmy Devellanon toivoman, inhottavamman joukkueen pelata vastaan. Prust on kotoisin Londonista, Ontariosta ja Detroit on sitä lähimpänä oleva NHL-kaupunki (Buffalon ja Toronton ohella). Noista joukkueista kuitenkin nyrkki-petet jo löytyy.

Joku sanoi hyvin HF Boardsilla käynnissä olevassa Prust-keskustelussa, että Darren Helmissä meillä on jo "Draper" ja Abdelkaderissa "Maltby". Vain Brandon Prust, eli "McCarty" puuttuu.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös