Kahden pelin jälkeen alkaa jo nuo erikoistilannejaotkin olla selvillä.
Ykkösylivoimassa pelaa:
Datsyuk - Zetterberg - Holmström/Cleary
White - Lidström
Lidström-Rafalskilla oli yleensä tapana pelata alkutilanteessa Lidas vasemmalla ja Rafalski oikealla ja sitten vaihtaa paikkoja pöyrityksen alkaessa. Nyt tämä eroaa sillä, että White on rightina jo heti alusta lähtien vasemmalla puolella. Tasakenttätilanteessa ovat toki normaalisti leftin Lidas vasemmalla ja righti oikealla.
Holmström huilasi Colorado pelin ja Dan Cleary oli hänen tilallaan maskimiehenä. Kun Holmström oli kokoonpanossa, Cleary ei päässyt ylivoimaan ollenkaan.
Kakkosylivoima:
Hudler - Filppula - Franzén
Kronwall - Kindl
Kindl näyttäisi olevan ylivoiman neljäs puolustaja. Tosin rooli on hyvin pieni, White ja Kronwall jakaa jääaikansa ylivoimassa aika lähelle 50/50, mutta Lidströmin ja Kindlin välillä jako on suurinpiirtein 75/25. Ja näinhän se pitää ollakin. Paras pelaa eniten. Hyvä silti että junnu pääsee kuvioihin edes vähän sisään. Hyökkien jääaika jakaantuu suurinpiirtein 67/33 ykkösyv/kakkosyv.
Tärkein pointti tässä Kindlin kohdalla on kuitenkin se, että Ericssonia ei ole yv:ssä nähty kuin 6 sekuntia oman pään aloituksessa. Johnny-boylle ei siis ole näillä näkymin varattu minkäänlaista roolia ylivoimassa.
Hyökkääjistä Todd Bertuzzi on ollut ainoa, joka on saanut noita jämäsekunteja ylivoimassa Top6 + Clearyn ulkopuolelta. Hän on siis vain tuon "grind-linen" pelaaja, jota käytetään yv:ssä joissakin poikkeustapauksissa. Helm ja Abdelkader eivät näe yv-aikaa senkään vertaa.
***
Alivoimalla miehiä on käytetty varsin luovasti, mutta pakkien peluutus on selkeä. Ykköspari Kronwall-Stuart pelaa noin 2/3 osaa av:sta ja Lidström-Ericsson noin 1/3. White ja Kindl eivät pelaa sekuntiakaan alivoimaa.
Hyökkääjät ovat kiertäneet rajummin, ainoastaan tuossa avausmatsissa oli oli Eavesin puuttumisen takia selvät parit: Helm-Abdelkader ja Miller-Emmerton. Eavesin tultua Colorado-matsiin mukaan, häntä ylipeluutettiin selkeästi edellisen matsin huilivuoronsa takia. Parit vaihtelivat rajusti, mutta Helm-Eaves-Miller-Abdelkader-Emmerton saivat edelleen eniten av-aikaa. Paveliakin käytettiin 30 sekan verran aloituksissa.
Peluutushierarkia lienee suurinpiirtein tämä:
Helm-Eaves 50%
Miller-Abdelkader 40%
Datsyuk-Emmerton 10%
Kronwall-Stuart 67%
Lidström-Ericsson 33%
Ehkä tuo selkeä roolijako puolustavaksi puolustavaksi on hakattu sille nyt takaraivoon ja se näkyy lievänä asennepiikkinä. OLE FYYSINEN, PRKLE!
Ykkösylivoimassa pelaa:
Datsyuk - Zetterberg - Holmström/Cleary
White - Lidström
Lidström-Rafalskilla oli yleensä tapana pelata alkutilanteessa Lidas vasemmalla ja Rafalski oikealla ja sitten vaihtaa paikkoja pöyrityksen alkaessa. Nyt tämä eroaa sillä, että White on rightina jo heti alusta lähtien vasemmalla puolella. Tasakenttätilanteessa ovat toki normaalisti leftin Lidas vasemmalla ja righti oikealla.
Holmström huilasi Colorado pelin ja Dan Cleary oli hänen tilallaan maskimiehenä. Kun Holmström oli kokoonpanossa, Cleary ei päässyt ylivoimaan ollenkaan.
Kakkosylivoima:
Hudler - Filppula - Franzén
Kronwall - Kindl
Kindl näyttäisi olevan ylivoiman neljäs puolustaja. Tosin rooli on hyvin pieni, White ja Kronwall jakaa jääaikansa ylivoimassa aika lähelle 50/50, mutta Lidströmin ja Kindlin välillä jako on suurinpiirtein 75/25. Ja näinhän se pitää ollakin. Paras pelaa eniten. Hyvä silti että junnu pääsee kuvioihin edes vähän sisään. Hyökkien jääaika jakaantuu suurinpiirtein 67/33 ykkösyv/kakkosyv.
Tärkein pointti tässä Kindlin kohdalla on kuitenkin se, että Ericssonia ei ole yv:ssä nähty kuin 6 sekuntia oman pään aloituksessa. Johnny-boylle ei siis ole näillä näkymin varattu minkäänlaista roolia ylivoimassa.
Hyökkääjistä Todd Bertuzzi on ollut ainoa, joka on saanut noita jämäsekunteja ylivoimassa Top6 + Clearyn ulkopuolelta. Hän on siis vain tuon "grind-linen" pelaaja, jota käytetään yv:ssä joissakin poikkeustapauksissa. Helm ja Abdelkader eivät näe yv-aikaa senkään vertaa.
***
Alivoimalla miehiä on käytetty varsin luovasti, mutta pakkien peluutus on selkeä. Ykköspari Kronwall-Stuart pelaa noin 2/3 osaa av:sta ja Lidström-Ericsson noin 1/3. White ja Kindl eivät pelaa sekuntiakaan alivoimaa.
Hyökkääjät ovat kiertäneet rajummin, ainoastaan tuossa avausmatsissa oli oli Eavesin puuttumisen takia selvät parit: Helm-Abdelkader ja Miller-Emmerton. Eavesin tultua Colorado-matsiin mukaan, häntä ylipeluutettiin selkeästi edellisen matsin huilivuoronsa takia. Parit vaihtelivat rajusti, mutta Helm-Eaves-Miller-Abdelkader-Emmerton saivat edelleen eniten av-aikaa. Paveliakin käytettiin 30 sekan verran aloituksissa.
Peluutushierarkia lienee suurinpiirtein tämä:
Helm-Eaves 50%
Miller-Abdelkader 40%
Datsyuk-Emmerton 10%
Kronwall-Stuart 67%
Lidström-Ericsson 33%
Onko Ericssonissa havaittavissa vähän ilkeämpiä piirteitä kuin aiemmilla kausilla? Ei nyt mitään ihmeellistä, mutta ajoittain pistää silmää ehkä hivenen parempi fyysisyys kuin aiemmin. Olisi kyllä tervetullut ominaisuus, kunhan pysytään boxista pois..
Ehkä tuo selkeä roolijako puolustavaksi puolustavaksi on hakattu sille nyt takaraivoon ja se näkyy lievänä asennepiikkinä. OLE FYYSINEN, PRKLE!
Viimeksi muokattu: