Luin muualta erään teorian, joka tuntuu järkeenkäyvältä. Mistä johtuu tämän kauden vaisu pelaaminen ja selkärangan puute? Vuoden 2011 puolella etenkin All Star -tauon jälkeen viimeisetkin asenteen rippeet ovat kadonneet. Puolustaminen kiinnostaa lähinnä alempien ketjujen raatajia. Pelipaidan häpäisemistä tämä on, aivan kuin nimekkäimmät pelaajat olisivat saavuttaneet nykyisen asemansa tällaisen surffailun avulla. Vastaus tähän vyyhtiin on yksi asia, yksi nimi.
Steve Yzerman. Ennen Yzermanin (ja omistaja Mike Ilitchin) tuloa Red Wings oli samassa tilanteessa kuin Edmonton tänä päivänä. Huonoimmin johdettu organisaatio ja suorastaan yleinen naurunaihe liigassa. Yzerman oli se johtava pelaaja, joka sai muutoksen aikaan. Omistaja Ilitchin mandaatilla muutos lähti käyntiin, mutta Yzermaniin kaikki henkilöityi.
Kun numero 19 lopetti vuonna 2006, hän ei ilmoittanut päätöstään heti kun Oilers pudotti Detroitin jatkosta ensimmäisellä kierroksella 4-0. Vaan vähin äänin vasta heinäkuussa, kun valmistautuminen uuteen kauteen oli jo käynnistynyt. Yzerman pysyi olennaisena osana organisaatiota ja vaikutti edelleen kabineteissa. Niinpä joukkueen asenne säilyi ja mestaruuskin tuli.
Mestaruuden jälkeen nosti päätään löysäily, kun pyritään saavuttamaan sama tulos mahdollisimman vähällä työnteolla. Sama ilmiö näkyi kauden 09-10 alussa. Loukkaantumisten aiheuttaman ahdingon jälkeen joukkue ryhdistäytyi ja pelasi juuri näihin aikoihin kauden parasta peliään. Tällä kaudella löysäilystä on kehkeytynyt suoranainen epidemia, paljon voimakkaammin kuin viime kaudella. Siitä antaa osviittaa Henkan mainitsema kotiotteluidenn järkyttävän heikko saldo lännen top-10 -joukkueita vastaan. Viimeksi lokakuussa voitettiin Anaheim, sen jälkeen tappioita - lisäajalla tai ilman.
Yzerman oli organisaatiossa 23 vuotta. Ei voi väheksyä sitä vaikutusta, mikä kaikkien aikojen kapteenilla oli Red Wingsiin. Yzerman oli aina organisaation eniten töitä tekevä pelaaja. Yhdellä polvella pelatessaan ja jopa 41-vuotiaana surkuhupaisassa vuoden 2006 tappiosarjassa Oilersia vastaan Yzerman oli joukkueen paras pelaaja. On väistämätöntä, että tällaisen henkilön poistuminen Tampan leiriin jättää jälkeensä tyhjiön. Nicklas Lidström ja Henrik Zetterberg ovat loistavia pelaajia, mutta johtajuudessa eivät nykyisten esimerkkien valossa pysty muuttamaan laivan suuntaa.
Mikä on muiden tuomio, voiko tämä asia olla näin yksinkertainen? Yzermanin aikana menestyttiin. Kun hän siirtyi kesällä Tampaan, korttitalo alkoi huojumaan.
Steve Yzerman. Ennen Yzermanin (ja omistaja Mike Ilitchin) tuloa Red Wings oli samassa tilanteessa kuin Edmonton tänä päivänä. Huonoimmin johdettu organisaatio ja suorastaan yleinen naurunaihe liigassa. Yzerman oli se johtava pelaaja, joka sai muutoksen aikaan. Omistaja Ilitchin mandaatilla muutos lähti käyntiin, mutta Yzermaniin kaikki henkilöityi.
Kun numero 19 lopetti vuonna 2006, hän ei ilmoittanut päätöstään heti kun Oilers pudotti Detroitin jatkosta ensimmäisellä kierroksella 4-0. Vaan vähin äänin vasta heinäkuussa, kun valmistautuminen uuteen kauteen oli jo käynnistynyt. Yzerman pysyi olennaisena osana organisaatiota ja vaikutti edelleen kabineteissa. Niinpä joukkueen asenne säilyi ja mestaruuskin tuli.
Mestaruuden jälkeen nosti päätään löysäily, kun pyritään saavuttamaan sama tulos mahdollisimman vähällä työnteolla. Sama ilmiö näkyi kauden 09-10 alussa. Loukkaantumisten aiheuttaman ahdingon jälkeen joukkue ryhdistäytyi ja pelasi juuri näihin aikoihin kauden parasta peliään. Tällä kaudella löysäilystä on kehkeytynyt suoranainen epidemia, paljon voimakkaammin kuin viime kaudella. Siitä antaa osviittaa Henkan mainitsema kotiotteluidenn järkyttävän heikko saldo lännen top-10 -joukkueita vastaan. Viimeksi lokakuussa voitettiin Anaheim, sen jälkeen tappioita - lisäajalla tai ilman.
Yzerman oli organisaatiossa 23 vuotta. Ei voi väheksyä sitä vaikutusta, mikä kaikkien aikojen kapteenilla oli Red Wingsiin. Yzerman oli aina organisaation eniten töitä tekevä pelaaja. Yhdellä polvella pelatessaan ja jopa 41-vuotiaana surkuhupaisassa vuoden 2006 tappiosarjassa Oilersia vastaan Yzerman oli joukkueen paras pelaaja. On väistämätöntä, että tällaisen henkilön poistuminen Tampan leiriin jättää jälkeensä tyhjiön. Nicklas Lidström ja Henrik Zetterberg ovat loistavia pelaajia, mutta johtajuudessa eivät nykyisten esimerkkien valossa pysty muuttamaan laivan suuntaa.
Mikä on muiden tuomio, voiko tämä asia olla näin yksinkertainen? Yzermanin aikana menestyttiin. Kun hän siirtyi kesällä Tampaan, korttitalo alkoi huojumaan.