Detroit Red Wings 2007-08

  • 244 723
  • 1 029

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Detroit on siinäkin mielessä hyvä paikka, että kahden ensimmäisen kentän ulkopuolellakin on tilaa taitopelaajille. Toki Leinon pitää kehittyä huomattavasti totutellessaan NHL:n tempoon, esimerkiksi tämän kauden maajoukkuepelit jo näyttivät, että miehen kiemurat eivät vielä toimineet kovemmassa tempossa.
 

Lampinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja Jere Lassilan joukkueet
Yllättävää tekstiä Hollandilta.

"Hänellä on taitoa ja hyvät kädet. Hänen tavoitteensa on pelata NHL:ssä. Jos hän ei mahdu joukkueeseen, lähetämme hänet takaisin SM-liigaan"

Eli jos tosta pystyy oikein tulkitsemaan, niin Leino ei missään nimessä pelaa AHL:ässä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Onkohan tuo fakta? uutisessa nimittäin puhuttiin kahden suunnan sopimuksesta. AHL olisi toisaalta juuri sitä mitä Leino kaipaisi. Isoin ongelma miehellä kun on tuolla asennepuolella. Toisaalta tuo ongelma (en anna kiekkoa muille kuin osaa itse parhaiten) ei välttämättä siellä korjaantuisi, sillä siinä liigassa hän varmasti osaisikin parhaiten. Ja edelleen, jos mies ei sinne suostu "vapaaehtoisesti" lähtemään (mikä jo sekin on sinänsä todiste tuosta asenneongelmasta), niin eihän häntä sinne saa "pakotettua" kuin yhdensuuntaisella sopimuksella, jossa nyt ei olisi järkeä kenenkään kannalta.
 

Bosco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Pittsburgh

MacInnis

Jäsen
Suosikkijoukkue
NUFC, Kärpät, Shefki Kuqi
Tuo ei sulje pois sitä vaihtoehtoa, että Leino lähetettäisiin farmiin.

Aivan totta, tuo ei sulje farmia pois. Tässä on tosiaan vähän samanlainen tapaus kuin viime syksyllä, kun Grigorenko yritti murtautua Detroitin kokoonpanoon. Toivotaan että Leinolla riittää kärsivällisyyttä yrittää pelipaikkaa NHL:stä, vaikka hän joutuisikin alkukaudesta farmiin.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL

Hyvä juttu.

Pitkä matka on kuljettu siitä hetkestä, kun Wings miehen varasi ja pääsin näkemään kaverin ihan livenä Vaasassa pelatussa Nordic Trophy -matsissa Tappara - Djurgården. Silloin Larsson aloitti maalissa, päästi 4 maalia 16 laukauksesta ja pääsi vaihtoon.

Nyt mies on sitten Elitserienin paras maalivahti.

Larssonilla on hyvä paikka aloittaa Grand Rapidsin ykkösenä, kun Howard nousee ylös Hasekin paikalle Osgoodin kakkoseksi.
 

Dominator39

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings kaudesta 1992-1993
Axelssonista on pieni käsitys siitä että minkälainen pelaajatyyppi on kyseessä mutta heittäkääs pieni kuvaus tuosta Pyettistä.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Axelssonista on pieni käsitys siitä että minkälainen pelaajatyyppi on kyseessä mutta heittäkääs pieni kuvaus tuosta Pyettistä.

Pyett on jotain semmosta Petteri Nummelinin kaliiberia. Helvetin taitava kiekollinen mikkihiiri.
 

JP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Axelssonista on pieni käsitys siitä että minkälainen pelaajatyyppi on kyseessä mutta heittäkääs pieni kuvaus tuosta Pyettistä.

Logan Pyett on kiekollinen puolustaja, nykykokoonpanosta Brian Rafalski on hyvä vertailukohde, tosin Pyett on hieman pitempi. Aika näyttää, miten korkealle Pyettin rahkeet riittävät. Lähtökohdat menestykselle ovat olemassa. Esimerkiksi Derek Meechiin verrattuna Pyett on ollut omalla WHL-urallaan täysin eri planeetalla, jos kiekollisia saavutuksia pohditaan. Jo 16-vuotiaana Pyett pystyi samanlaisiin tehoihin, kuin mihin Meech pystyi vasta 17-vuotiaana. Seuraavalla kaudella 17-vuotiaana Pyett teki niin kovat tehot (71 10+35=45), että niihin Meech ei yltänyt edes viimeisellä juniorikaudellaan 19-vuotiaana. Ja tuolla viimeisellä kaudellaan Derek Meech pelasi sentään Dion Phaneufin pakkiparina.

Siinä missä Logan Pyett tulee olemaan kiekkoa kuskaava ylivoiman pyörittäjä, Derek Meech on enemmän Jason Woolleyn kaltainen sijoittumiseen luottava peruspuolustaja. Vertailemalla pelaajien saavutuksia junioritasolla, voimme yrittää saada kuvan siitä, miten korkealle eri pelaajat saattavat nousta. Pyett on kuitenkin tehnyt WHL-tasolla todella kovia pistemääriä ja on ollut kaudesta toiseen liigan parhaiden puolustajien joukossa. Hänen tasaisuudestaan kertoo se, että WHL:n pudotuspeleissä hän on jokaisena vuotena säilyttänyt likipitäen piste-per-peli -tahdin. Jo 17-vuotiaana hän oli pudotuspeleissä oman joukkueensa sisäisen pistepörssin jaetulla ykkössijalla (6 1+6=7).

Brian Rafalski ei ole mahdoton vertailukohde Pyettille, koska Rafalskilla meni pidempään, ennenkuin hän löysi lopullisen tasonsa. Pelatessaan Wisconsinin yliopistossa, hän ei ollut niin ylivertainen, että NHL-joukkueet olisivat jonottaneet hänen ovellaan. Vasta neljän Euroopassa vietetyn kauden jälkeen NHL-jengin huomio heräsi. Siinä mielessä Logan Pyett on kehittynyt todella nopeassa tahdissa ja jo nuorempana. On mielenkiintoista nähdä, miten hänen siirtymänsä AHL-kehiin sujuu.

Tällä kaudella siirtymä oli erittäin vaikea vuoden 2005 ykköskierroksen varaukselle, puolustaja Jakub Kindlille. Kindl sijoittui koko AHL:n tehotilaston viimeiseksi lukemalla -34. Hänelle myös ensimmäinen Pohjois-Amerikan kausi tuotti vaikeuksia, kun hän siirtyi OHL-junioriliigaan kaudeksi 2004-05. Joka tapauksessa nyt näyttää siltä, että Grand Rapids Griffins on saamassa merkittävää lisävoimaa näiden sainausten myötä.
 
Viimeksi muokattu:

Punasiipi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Loistokirjoitus JP! Itselläni ei ole mitään hajua Detroitin tulevaisuuden lupauksista ja tämä oli tervetullutta tekstiä. Onko sinulla vastaavaa tietoa Ryan Oulahesta ja Evan McGrathista, kaverit kun EHM-pelissä ovat ainakin Grand Rapidsin parhaimmistoa...onko myös oikeasti näin?
 

JP

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Loistokirjoitus JP! Itselläni ei ole mitään hajua Detroitin tulevaisuuden lupauksista ja tämä oli tervetullutta tekstiä. Onko sinulla vastaavaa tietoa Ryan Oulahesta ja Evan McGrathista, kaverit kun EHM-pelissä ovat ainakin Grand Rapidsin parhaimmistoa...onko myös oikeasti näin?

Evan McGrathin meno AHL:ssä on ollut perin nihkeää. Syynä tähän saattaa olla se, että McGrath on luonteeltaan lähes yksinomaan hyökkäysvoittoinen pelaaja. Pelatessaan OHL:ssä hän taisi keskittyä liikaa vain pisteiden tekemiseen, sen sijaan että olisi painottanut puolustuspelaamistaan. AHL:ssä taival onkin ollut kivinen, sillä jokaiselta pelaajalta edellytetään puolustamista.

McGrathin alku toiseen ammattilaiskauteensa oli vaikea, mutta kauden viimeisellä kolmanneksella hän paransi selvästi pelaamistaan. Lopputuloksena oli tämännäköinen pistesaldo: 78 18+17=35. Hänen mahdollisuutensa yltää NHL:ään Detroitissa lienevät aika heikot, mikäli hän ensi kaudella ei pysty noin piste-per-peli -tahtiin AHL:ssä. McGrath luultavasti kilvoittelee samasta pelipaikasta Jiri Hudlerin kanssa. NHL-tasolla nelosketjun pelaajia, jotka pystyvät tekemään tulosta vain ylivoimalla sekä tasakentällisin vastustajan kolmos- ja nelosketjuja vastaan, taitoeron turvin.

Ongelma vaan on siinä, että McGrath ei ole esittänyt AHL:ssä ihmeitä kiekollisessa roolissa. Hänen kiekolliset taitonsa eivät riitä kahteen ensimmäiseen ketjuun NHL:ssä. Ja kahteen alempaan ketjuun hän ei ole riittävän hyvä puolustamaan. Toki Detroit on äärimmäisen kärsivällinen organisaatio. He eivät heti anna periksi nuorten pelaajien kohdalla. Esimerkiksi Tomas Kopecky pelasi AHL:ssä todella vaisusti, kunnes vasta neljännellä kaudellaan ylsi kovaan pistetahtiin. Joten McGrathilläkin on vielä toivoa.

Ryan Oulahen taas edustaa samaa pelaajatyyppiä kuin Matt Ellis, jonka Los Angeles poimi viime kaudella waiver-listalta. Pelaaja, joka puurtaa säälimättömällä vimmalla puolustuspäässä. NHL-tasolla näiden energiapelaajien tulisi kuitenkin omata joitain muitakin ominaisuuksia kuin pelkkä ankara työnteko puolustussuuntaan. Vinha luistelu, jota voi hyödyntää karvauksessa. Kyky jakaa lujia taklauksia ja tapella tarpeen tullen. Dallas Drake ja Aaron Downey ovat esimerkkejä näistä rooleista.

Matt Ellisillä ei ollut tarjota riittävästi aseita Red Wingsin käyttöön, joten hänelle ei ollut riittävästi käyttöä kokoonpanossa. Grand Rapidsin kapteenina aiempina kausina toimineella Ellisillä oli kuitenkin uskomattoman kova motivaatio ja työmoraali. Niiden turvin hän eteni harjoitusleirin varaamattomasta try-out -pelaajasta lopulta NHL:ään asti. Hän aloitti Griffinsissä pienessä roolissa, mutta kohosi ajan myötä heidän tärkeimpien kiekollisten pelaajien joukkoon. Esimerkillään johtaneen Ellisin poissaolo lienee yksi vaikuttanut tekijä, kun Grand Rapids sijoittui 29 joukkueen liigassa sijalle 25.

Pelaajana Ryan Oulahen on hyvin samankaltainen kuin Ellis, mutta Oulahen ei ole toistaiseksi kyennyt ottamaan yhtä isoa kiekollista roolia. Mikäli asiat jatkuvat samaan malliin, tämä tullee olemaan esteenä Oulahenin NHL-aikeille Red Wings-nutussa. Erinomaisesti nuoria pelaajia varaavalla joukkueella kuten Detroitilla on paljon tarjontaa pelaajista, jotka ovat huomattavasti Oulahenia taitavampia. Hän on silti tärkeä pelaaja Grand Rapidsille, sillä hän pelaa illasta toiseen vastustajan parhaimpia voimia vastaan.
 
Viimeksi muokattu:

Wing

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Jim Devellano kertoili tuossa tv-haastattelussa, että Red Wings on aloittanut suunnitelmat uuden rakentamiseksi jonnekin päin Detroitia. Devellano heitti mututuntumalla, että 5-7 vuoden päästä Red Wingsin pitäisi pelata uudessa hallissa.

Ei ole mikään suuri yllätys, että Joe Louisista ollaan pikku hiljaa luopumassa. Halli on liigan vanhimpia (valmistunut 1979) eikä se myöskään ole mitenkään erityisen hieno. Joe on kuitenkin kiistatta legendaarinen halli, joka monesti nostetaan esiin kun pelaajilta ympäri liigaa kysytään missä on hienointa pelata. Ehkäpä aika alkaa kuitenkin väistämättä ajaa Joenkin ohi.

Yksi toive uuden hallin kohdalle on: toivottavasti sen nimeä ei kaupallisteta. Kuulostaa hirveältä kun lähes kaikki hallit ovat nykyään nimetty jonkun lentoyhtiön, limonadin tai muun vastaavan hömpötyksen mukaan. Ennen oli asiat paremmin: Maple Leaf Garden, Boston Garden, Chicago Stadium...
 

Dominator39

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings kaudesta 1992-1993
Devellano heitti mututuntumalla, että 5-7 vuoden päästä Red Wingsin pitäisi pelata uudessa hallissa.


Yksi toive uuden hallin kohdalle on: toivottavasti sen nimeä ei kaupallisteta


Johan tätä on jo odotettukin meinaan uutta hallia! Jossakin olin jo lukevinani että sopivan paikan löytäminen Detroitissa olisi suhteellisen haastava projekti mutta tiedä sitten häntä.

Nimestä sen verran että jokainen Detroit fani varmasti toivoisi että nimeksi tulisi esim Steve Yzerman place or arena mutta nykyaikaisessa kaupallisessa bisnestoiminnassa vain nimi esim General Motors Arena on lähempänä totuutta. Mutta mitä näistä nimistä nyt jauhaa kun kohta alkaa Finaali nro 2 eli GAME ON!
 

J.Hotti

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK Detroit Red Wings FC Barcelona
Nimestä sen verran että jokainen Detroit fani varmasti toivoisi että nimeksi tulisi esim Steve Yzerman place or arena mutta nykyaikaisessa kaupallisessa bisnestoiminnassa vain nimi esim General Motors Arena on lähempänä totuutta.

Yzerman's Place / Palace olisi kyllä enemmän kuin loistava nimi. Mutta koska seuran omistaa Mike Ilitch, eiköhän siitä tule Little Caesars Pizza Arena ; )
 

ipaz

Jäsen
Toista finaaliottelua katsellessa tulee hyvin selkeästi esille Detroitin pelaajien välinen kemia. Kiekko ja miehet liikkuvat jatkuvasti oikeaan paikkaan ja ovat tehneet liigan parhaista nuorista hyökkääjistä täysin aseettomia. Mutta mitä toisaalta voi olettaa kun Wingsin runkopelaajat ovat pelanneet jo vuosikausia yhdessä:

Lidström 1991-
Draper 1993-
McCarty 1993-2004, 2008-
Maltby 1996-
Holmström 1996-
Chelios 1999-
Datsyuk 2001-
Zetterberg 2002-

Viisi kaveria jotka ovat istuneet samassa kopissa jo reilusti yli 10 vuotta ja kahdeksan pelaajaan, joilla on vähintään kuusi kautta yhdessä. Eihän tuollaista ole millään muulla NHL-joukkueella. Lisäksi joukkueesta löytyy pari "omaa poikaa" eli seudulta kotoisin oleva Rafalski sekä Michiganin yliopistossa pelannut ja Wingsin varaus Dallas Drake. Sitoutuminen organisaatioon tuntuu olevan melkoisen hyvin kunnossa. Ken Holland on velho.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Toista finaaliottelua katsellessa tulee hyvin selkeästi esille Detroitin pelaajien välinen kemia. Kiekko ja miehet liikkuvat jatkuvasti oikeaan paikkaan ja ovat tehneet liigan parhaista nuorista hyökkääjistä täysin aseettomia. Mutta mitä toisaalta voi olettaa kun Wingsin runkopelaajat ovat pelanneet jo vuosikausia yhdessä:

Lidström 1991-
Draper 1993-
McCarty 1993-2004, 2008-
Maltby 1996-
Holmström 1996-
Chelios 1999-
Datsyuk 2001-
Zetterberg 2002-

Viisi kaveria jotka ovat istuneet samassa kopissa jo reilusti yli 10 vuotta ja kahdeksan pelaajaan, joilla on vähintään kuusi kautta yhdessä. Eihän tuollaista ole millään muulla NHL-joukkueella. Lisäksi joukkueesta löytyy pari "omaa poikaa" eli seudulta kotoisin oleva Rafalski sekä Michiganin yliopistossa pelannut ja Wingsin varaus Dallas Drake. Sitoutuminen organisaatioon tuntuu olevan melkoisen hyvin kunnossa. Ken Holland on velho.

Sitoutuminen nimenomaan. Löysit täysin oikean pointin. Noiden pitkään organisaatiossa olleiden kavereiden lisäksi loput pelaajat ovat käytännössä omia varauksia, jotka on kasvattu myös organisaatioon sisään. He eivät edes tunne muita organisaatioita, kuin Red Wingsin ja ovat kenties vielä sitoutuneempia.

Ainoastaan muutama palanen, kuten Dan Cleary, Mikael Samuelsson, Andreas Lilja ja Brad Stuart on tuotu muualta täydentämään paketin. Eikä se prospektitulva taida olla tyrehtymässä moneen vuoteen, nyt kun oikea menestyksen tie on löydetty, taitaa tarjonta lähinnä kiihtyä. Esim Darren Helm kasvaa neloskentän keskellä korkoa tulevia vuosia varten.
 

Chip Whitley

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canucks & B.C. | Langly & Posehn
Kuten on jo pari viime kautta huomattu JP hallitsee nämä Prospecti ja farmijannut.

Ja kuten on jo jonkun aikaa huomattu, Dominator39 hallitsee erinomaisesti nämä spämmi-onelinerit oli ketju sitten mikä tahansa, heh.

Onhan Detroit tällä hetkellä ylivoimainen joukkue, on se vaan pakko myöntää. Jo viime kaudella Cup oli lähellä, ainoastaan hurmiossa taistellut Ducks kovalla pelaajamateriaalilla varustettuna oli tiellä ja lopulta sarjan itselleen tiukasti käänsi (tuo sarja oli pompuista kiinni, sen verran tasaista vääntöä). Kun kesällä Wings lisäsi vielä Rafalskin jo valmiiksi taitavaan pakistoon, ennakkosuosikkia ei pahemmin tarvinnut etsiä.

Red Wings on tällä hetkellä ylivoimainen joukkue. Kaikille jääkiekkoa enemmän seuraaville tuota ei tarvitse lähteä sen enempää avaamaan. Kaikki joukkueen "alakategoriat" joita vaan olemassa on, Wings niillä loistaa. Suurimpana tekijänä tähän voisi pitää valmennusta, ja ennen kaikkea seurajohtoa joka toimittaa valmennukselle oikeat pelaajat, ja tietenkin ennen sitä, valitsee oikeat valmentajat.

Täällä Canucks-päässä odotetaan Lidströmin uran loppua. Koko Detroitin systeemi pohjautuu tuohon mieheen, ja odotankin mielenkiinnolla mitä Holland tekee kun liigan paras pelaaja lopettaa uransa. Tuohon tosin menee vielä monta vuotta, mutta kuitenkin.
 

Dominator39

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings kaudesta 1992-1993
Ja kuten on jo jonkun aikaa huomattu, Dominator39 hallitsee erinomaisesti nämä spämmi-onelinerit oli ketju sitten mikä tahansa, heh.

Täällä Canucks-päässä odotetaan Lidströmin uran loppua. Koko Detroitin systeemi pohjautuu tuohon mieheen, ja odotankin mielenkiinnolla mitä Holland tekee kun liigan paras pelaaja lopettaa uransa. Tuohon tosin menee vielä monta vuotta, mutta kuitenkin.

Haha ;) Eikös Holland ole jo hieman kieliposkella sanonut että heti kun Lidas lopettaa niin samalla hänkin lopettaa. Mutta onhan siellä sitte tulossa Hollandille toivottavasti ihan ok korvaaja nimittäin eräs Steve Y. Sitten joskus 10 vuoden päästä!

Lidaksen korvaajaksi ovat muutamat jenkki Detroitfanit foorumeillaan jo ehdottaneet Kronwallia. Mutta puhutaan kuitenkiin niin erilaisista pelaajista keskenään vaikka etunimi lähes sama onkin. Sillä esim. Kronwall ei ole vielä kertaakaan urallaan tottunut pelaamaan tuollaisia 30 min tai yli otteluita.

Minkä Lidas taas pelaa melkein pelissä kuin pelissä. Tosin ei enään tällä kaudella mutta kuitenkin. Toinen seikka on tämä loukkaantumishistoria. Ja se on Kronnyn tapauksessa varsin murheellinen. Ja puolestaa Lidas ennen tätä kautta ei juurikaan peleissä poissa ole ollut.

Lidas pelaa varmasti nykisen sopimuksensa loppuun (2v.) ja tekee tämän jälkeen vielä varmasti tuollaisen 1-2 vuoden kestoisen sopparin.

Kronwall ei koskaan tule korvaamaan Lidaksen aukkoa mutta kelpo 1 - 2 pakki hänestä kuitenkin saadaan. Varsinkin jos mies jatkaa kehittymistään tämän kauden näytöistä ja kroppa pysyy kasassa.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Bruce McLeod kertoo blogissaan Håkan Anderssonin tarinan. Huikeeta settiä Red Wings -faneille. Tälle miehelle joutuu skoolaamaan vielä useaan otteeseen.

http://redwingscorner.blogspot.com/

Andersson reels in Red Wings' big fish

The fish are there if you know where to look.
Find a spot where there's potential. Big fish. Small fish. Lots of fish means better chance for a good catch.
Then watch and wait. Work the pool you're in. Pretty soon, you'll be reeling them in and then dining with friends, talking about the ones you got, not the ones that got away.
At least it sounds that simple when you talk to Hakan Andersson.

Andersson is known today as the director of European scouting for the Detroit Red Wings. His fingerprints on the success of this franchise are unmistakable. Of the 31 players on the Red Wings' playoff roster, 14 are Europeans. Of those 14, only Nicklas Lidstrom wasn't scouted by Andersson, having come to the Red Wings just before Andersson was hired. Of the 20 Red Wings who dressed for Game 3 of the Stanley Cup final, 11 were Europeans, 10 scouted by Andersson.
He might be good at finding hockey players, but ask Andersson and that's not his true talent.
"I was a better fishing guide than scout," said Andersson, smiling at the one (career) that got away.

Before he came into the Red Wings organization in 1989 as a scout, Hakan Andersson was an international fishing guide, working for a Pittsburgh-based company, Frontiers.
Andersson started in Sweden, then started working as a guide for Frontiers in Norway. When the company expanded to Argentina, Andersson soon found himself in Rio Grande, on the southern tip of South America, Tierra del Fuego, guiding rich travelers through week-long fly fishing excursions.
"As a guide, you would take two clients out," said Andersson. "You would have different pools. I would teach them fly fishing, fishing tactics … use this fly, change to another fly, take the fish now. They had a farm house. The guides would live there, the guests. You'd have dinner together. It was a lot of fun."

Prices for such excursions today run up to $10,000 per week, according to Frontiers' web site. That meant that Andersson found himself as fishing guides to some prominent families of money, including the Rockerfellers. In an odd crossing of hockey paths, Andersson was guide to the late Seymour Knox, founder of the Buffalo Sabres.
Occasionally, Andersson will still fish with some of his former clients, but nowadays his fishing is just for fun and relaxation, not a career.

His hockey career slowly overtook his fishing life in the early 1990s.
The Red Wings hired Andersson in 1989 as a Swedish scout to replace Christer Rockstrom, who left for the New York Rangers, but recommended Andersson before he did.
Andersson was hired by the Red Wings over the phone, sight unseen. No interview. No handshake.

The first front-office person that Andersson met was current general manager Ken Holland in January, 1990, when Holland made a trip to Sweden as Detroit's director of amateur scouting.
Andersson calls Holland "the best scout I've ever met," saying that Holland "knows things about a player just seeing him once that it takes me three or four times to see."
It's a mutual admiration. Holland says this of the scout that brought Pavel Datsyuk, Tomas Holmstrom and Johan Franzen to the Red Wings: "Hakan certainly is one of the best in the business. You've just got to look at his track record. … Obviously Hakan has been an MVP behind the scenes for us."
After the Red Wings hired him, Andersson gave up guiding fishing excursions in Argentina. The February-March fishing season was a conflict with hockey.
But Andersson still did tours outside of Stockholm in the spring and in Norway from June-August while working for the Red Wings.
His two careers co-existed until the mid-90s when hockey began to take over. Hockey seasons in Europe run to the springtime. Then there's draft preparation and then the draft itself every June. There's no more time for Norwegian summer fishing.

In June of 1994, the Red Wings gave Hakan Andersson a draft pick, meaning they selected a player in the amateur draft that no one other than Andersson had scouted. That was a big step for a scout, not insisting that other more experienced eyes look at a player before investing in him.
It was only a 10th-round pick -- 257th overall -- but Andersson brought Tomas Holmstrom to the Red Wings with it. And that was the start of Andersson becoming the head of a scouting network in Europe that has reeled in such big fish as Henrik Zetterberg, Valtteri Filppula and Niklas Kronwall.

Zetterberg was found when Andersson went to a remote tournament in Finland to scout Swede Mattias Weinhandl. Datsyuk was found when Andersson was sent to look at Russian Dmitri Kalinin. Franzen was found in the lower levels of Swedish hockey by Andersson before even Swedish elite league teams had found him.
There are big catches in hockey talent pools. The Red Wings have the perfect guide in Andersson.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös