Leikkimättä ennustajaa miten käy seuraavassa pelissä tai kuka vie sarjan, niin joukkuetta kasatessa, siirtotakarajalla, runkosarjan lopulla ja playoffien aikana Oilers on tehnyt peliliikkeitä, joiden pitäisi näkyä juuri tässä vaiheessa kautta, kun pelaajilla alkaa olla keskimäärin +/- 100 peliä vyöllä.Energiaton ja hengetön esitys Dallasilta. Bensa aivan lopussa. Ja valitettavasti kauden tärkeimmällä hetkellä. Oilers menee helppoon voittoon, ellei DeBoer tarjoa pervitiiniä joukkueelleen. Ihmeeseen en usko näiden kahden pelin esityksen jälkeen.
Kokoonpanon alempien ketjujen täyttäminen rutinoituneilla ja kokeneilla pelaajilla (mm. Foegele, Jänmark, Ryan, Gagner, Perry, Brown, Erne, 2 mv Pickard jne.). Kaikkihan näistä ei ole pudotuspeleissä edes pelannut, mutta pointtina lähinnä se, että kokoonpanon syvyys on tällä hetkellä jotain sellaista mitä aiempina kausina ei Oilersilla ole ollut, eikä pudotuspelivastustajat ole pystyneet matchaamaan. Tämä mahdollistaa ihan pelaajien fyysiseen rasitukseen perustavan kierrätyksen pudotuspeleissä sekä tuo joukkueelle huomattavaa sietokykyä, vaikka joku loukkaantuisi. Ei pidä myöskään aliarvioida sitä, että viimeistään semifinaaleissa alkaa rasituksesta johtuen tempo hidastumaan, kaikenlainen kulma- ja maalineduspainiminen ottamaan enemmän roolia ja virheiden sekä vaistonvaraisen pelaamisen merkitys korostumaan. Tämä peli ei ole enää nuorten kikkapoikien peliä, vaan kokeneiden konkareiden.
Siirtotakarajalla Oilers haki vielä lisää rutiinia, kokemusta ja kovuutta kokoonpanoon Adam Henriquen ja Sam Carrickin myötä. Henrique on urallaan voittanut "liki kaiken", paitsi Stanley Cupin ja mukaan tulollaan varmisti sen, että Oilersilla on jatkossa myös aina riittävän laadukas kolmoskenttä, vaikka joku loukkaantuisi. Carrick taas on se pelaaja, joka tarvittaessa ajaa vaikka vastustajan maalivahdin, jos tämä tarvitaan voiton saavuttamiseksi. Carrick on oletettavasti myös se pelaaja, joka mahdollisessa Florida -sarjassa tulee Perryn ohella olemaan jatkuvasti niistämässä kärsää Floridan neloskejulta ja sopivan paikan tullen Tkachukilta. Carrickista on myös mainittava, että Ducksin farmissa mies oli useamman vuoden kapteeni ja varakapteeni ja parhaimmillaan AHL:ssa sellainen "pinna per peli" -mies, eli mistään goonista ei ole kyse.
Runkosarjan lopulla Oilers aika ronskisti huilautti omia ykköspelaajiaan ja tämä yhdistettynä siihen, että ensimmäisen kierroksen läpi Oilers meni suhteellisen kivuttomasti, toisin kuin Stars, joka paini ennen Oilers -sarjaa kaksi pitkää ja kuluttavaa sarjaa. Tämän seurauksena McDavidilla ja kumppaneilla pitäisi tankeissa olla enemmän jäljellä kuin Starsin kärjellä.
Näkisin, että iso osa tästä on GM Ken Hollandin ansiota ja kokemuksen tuomaa viisautta, sillä vastaavaa nähtiin myös Detroitissa Hollandin aikana. Detroitissa Hollandin aikaan annettiin myös tietynlaisille "hylkiöille" ja "menetetyille tapauksille" (mm. Bertuzzi) uusia mahdollisuuksia hyvällä hinta-laatu suhteella ja tätä kaavaa Holland on toistanut myös Oilersissa signaamalla mm. Evander Kanen, Corey Perryn ja Connor Brownin.