Toissa kausi on siinä mielessä vähän huono vertailukohta, kun McDavid tuli polvirikkonsa jäljiltä kauteen ja ei selkeästi ollut täydessä kunnossa ilman normaalia kesätreeniä.
McDavid kärsii vieläkin siitä enemmän varmaan kuin kukaan muu pelaaja, että sarjassa saa rikkoa aika paljon. Sellaista pientä hidastavaa rikettä saa tehdä paljon, mutta muutenkin tuo herra saa osaansa enemmän. Jos vaikka seuraa muutaman pelin ja sitten menee ihmettelemään tilastoja, ettei tuo ole eniten rikottujen (jäähyillä mitaten) pelaajien listalla lähelläkään kärkeä, alkaa ehkä miettiä jotain olevan pielessä. Ja tuntuu olevan, että koko ajan se paras puolustava kenttä yritetään saada McDavidia vastaan, jos ovat eri kentissä. Kyllä siitä apua saa, jos tehot ovat lähellä. Voisin sanoa, että 98/100 ottaa ensin McDavidin. Toinen Draisaitlin ottava on Ika Lehkonen ja toinen joku, joka haluaa trollata jatkoajassa.
En ole riittävän vanha, että olisin päässyt todistamaan Orrin, Gretzkyn tai Lemieux'n huippuvuosia, mutta vaikea kuvitella, että kukaan näistäkään olisi ollut yhtä silmiinpistävän hyvä kuin McDavid. McDavid kun lyö mottorit käyntiin keskialueella, niin näyttää, että pelaa eri sarjassa muiden kanssa.
Heh, tuo nykypäivän estäminen ei ole mitään verrattuna kymmenen vuotta taaksepäin. Silloin sai todellakin roikkua ja kahvata. McDavid on päässyt pelaamaan sääntöaikakaudella milloin estäminen ja roikkuminen on otettu tarkemmin pois kuin koskaan aikasemmin kun tarkastellaan pidemmällä ajanjaksolla tuomaritoimintaa.
Oli McDavidilla ainakin viime kaudella toiseksi eniten hankittuja jäähyjä. Edellä B. Tkatchuk jolla suuri osa jäähyistä tulee hankittua ja otettua tappeluilla sun muilla häröilyillä. Änärissä jokaista rikettä ei vihelletä vaan enemmän mennään kokonaisuuden mukaan (mikä mielestäni on ihan hyvä tapa). Eli luonnollisesti kun McDavidia rikotaan paljon, niin paljon jää viheltämättä, mutta paljon myös vihelletään. Eli en usko että tuota suhteessa saa kovin paljoa enempää rikkoaOn se todellakin vähentynyt, ei kysymystäkään, mutta se on vieläkin tasolla, missä just McDavidin kaltaiset pelaajat kärsii. Lisäksi hän tuntuu ainakin omaan silmään kärsivän siitä, ettei vihelletä yhtä helposti kuin muille, mikä ei sitten kuulu aikakauteen. Menee usein jotenkin kevyen näköisesti nurin, mutta sitten ne näyttää todella usein olevan selkeitä rikkeitä, jotka vaan nopeuden ja pehmeän liikkeen takia näyttää erilaisilta. Toki tämä subjektiivinen katsomiseen perustuva enemmän kuin muuta.
En ollut minäkään edes syntynyt vielä Gretzkyn kultavuosien aikaan. Ne muistijäljet mitä on 90-luvulla hänen pelaamisestaan jääneet ovat sellaisia, että Gretzky oli mestari pysäyttämään koko pelin. Sillä tarkoitan sitä, että kun hän parkkeerasi maalin taakse kiekon kanssa, niin kaikki muut pelaajat kentällä pysähtyivät odottamaan, mitä väinö tekee. Tuohon aikaanhan maalit olivat vielä selvästi enemmän irti laidoista ja sinne pystyi laittamaan "toimiston" pystyyn.En ole riittävän vanha, että olisin päässyt todistamaan Orrin, Gretzkyn tai Lemieux'n huippuvuosia, mutta vaikea kuvitella, että kukaan näistäkään olisi ollut yhtä silmiinpistävän hyvä kuin McDavid. McDavid kun lyö mottorit käyntiin keskialueella, niin näyttää, että pelaa eri sarjassa muiden kanssa.
En ole riittävän vanha, että olisin päässyt todistamaan Orrin, Gretzkyn tai Lemieux'n huippuvuosia, mutta vaikea kuvitella, että kukaan näistäkään olisi ollut yhtä silmiinpistävän hyvä kuin McDavid. McDavid kun lyö mottorit käyntiin keskialueella, niin näyttää, että pelaa eri sarjassa muiden kanssa.
McDavid ja Draisaitl johtaa NHLää usean viime vuoden ajalta myös hyökkääjien tasakentin päästetyissä maaleissa.
Onkos nämä jonkin sortin ennätyksiä.
Melko karua, jos näin! Ehkä tuo noiden peli keskittyy enemmän omiin pisteisiin kuin joukkuemenestykseen. Sama homma valmennuksen suunnalta kun lyövät kahta jätkää sisään jatkuvalla syötöllä ja puskee nopeasti nämä samaan kejtuunkin.
Orria ei ole perusteltua ottaa keskusteluun kun kaikkien aikojen parhaista puhutaan.
Ai, omaan silmään Orr on lähes aina näissä keskusteluissa mukana. Tai oikeastaan aina kun puhutaan generation playereista/talenteista.
Ai, omaan silmään Orr on lähes aina näissä keskusteluissa mukana. Tai oikeastaan aina kun puhutaan generation playereista/talenteista.
En ole riittävän vanha, että olisin päässyt todistamaan Orrin, Gretzkyn tai Lemieux'n huippuvuosia, mutta vaikea kuvitella, että kukaan näistäkään olisi ollut yhtä silmiinpistävän hyvä kuin McDavid. McDavid kun lyö mottorit käyntiin keskialueella, niin näyttää, että pelaa eri sarjassa muiden kanssa.
Gretzky pelasi ihan eri lajia kuin muut. Näytti vielä kolmevitosenakin siltä, että olisi saanut ainoana lukea koko pelin käsikirjoituksen ennakkoon. Vielä huikeammaksi Gretzkyn teki täydellinen epäfyysisyys.
No, se historiasta. P-ameriikassa muistetaan myös voittajat. Joten tämäkin keskustelu voi näyttää erilaiselta 10 vuoden kuluttua jos McDavid täräyttää sen 3-4 cupia ja pistetahti jatkuu samanlaisena.
Näköjään kolmen edellisen kauden ajalta McDavid ykkönen ja Draisaitl kolmonen. Sitten siinä on Patrick Kane toisena ja Scheifele nelosena. Ovat myös neljä hyökkääjää jotka pelaavat tasakentällisin eniten per peli että ei tuo sinällään ihme ole jos maalejakin menee omiin paljon. Samojen herrojen ollessa jäällä on myös tehty eniten maaleja (tai no Scheifele 7. listalla). Jos siis otetaan tarkasteluväliksi 2018-19 ja 2020-21 kaudet.McDavid ja Draisaitl johtaa NHLää usean viime vuoden ajalta myös hyökkääjien tasakentin päästetyissä maaleissa.
Onkos nämä jonkin sortin ennätyksiä.
Jep mutta aiheetta. Se on sitä menneiden aikojen sankareiden glorifointia. Oli varmasti paras paikallaolijoista, mutta kun se paikka on koulun liikuntasali niin ei paljon lämmitä. Generation player Orr myös epäilemättä oli.
Tätä mainitaan usein ja varmasti siinä on osuutensa totuutta, mutta väittäisin että tuohonkin aikaan oli roppakaupalla jätkiä, joita ei turpaanvetokisa olisi pelottanut. Niitä vaan ei voinut laittaa Wäinön kanssa samaan aikaan kentälle, kun joka taklausta kohti tulee kaksi maalia. Wäinö kun oli ihan jees lätkässä. Eli ns. taidon tuoma etu.Wäinössä toki se, etteihän sitä nyt kukaan uskaltanut edes taklata. Ei nyt Connoria kukaan vedä levyiksi tuolla, mutta silti.
Kaikkien aikojen parhaasta keskusteltaessa puhutaan usein juuri ylivoimaisuudesta (tasosta verrattuna muihin saman ajan urheilijoihin) ja saavutusten määrästä. Ei niinkään absoluuttisesta tasosta, joka tietysti tuppaa kohoamaan edistyksen edistyessä.
Täten esim. Paavo Nurmi on edelleen hyvä ehdokas kaikkien aikojen parhaaksi kestävytsjuoksijaksi. Vaikka aikakoneella nykyaikaan siirretty Nurmi varvattaisiin uudelleen ja uudelleen nykypäivän huippujen toimesta.
Kaikkien aikojen parhaasta keskusteltaessa puhutaan usein juuri ylivoimaisuudesta (tasosta verrattuna muihin saman ajan urheilijoihin) ja saavutusten määrästä. Ei niinkään absoluuttisesta tasosta, joka tietysti tuppaa kohoamaan edistyksen edistyessä.
Ymmärrän tämän ajatusmallin kyllä mutta juurikin jääkiekon kohdalla se ei mielestäni päde lajin ehkä verrattain niukan historian mutta ennen kaikkea sen vuoksi että koko peli on välineineen ja sääntöineen muuttunut niin radikaalisti että kyseessä on melkeinpä kaksi eri lajia. Sen lisäksi Orrin aikakaudella NHLssä ei pelannut edes maailman parhaat pelaajat vaan kyseessä oli p-amerikkalaisten oma liiga. Ehkä parhaat pelaajat Orrin aikakaudella olikin neukkuja.