Rick Nashin ylisuuret saappaat
Tervehdin teitä arvon palstaveljet. Hienoa että tämäkin viestiketju on pidetty elossa tiettyjen nimimerkkien toimesta. Itse olen ollut kovin kiireinen viime ajat ja koko NHL-startti on jäänyt hieman pimentoon. Nyt aamuisen pohdinnan jälkeen on taas aika hieman avata omia ajatuksia Rotsien alkukaudesta, rosterista ja ennenkaikkea ajasta jälkeen Rick Nashin.
Koko alkukesän vellonut huhumylly Nashin kauppaamisesta realisoitui siis viimein Rangersin kanssa ja vaikkakin en ole täysin tyytyväinen saamaan vastikkeeseen, on näettävä asiaa pitemmälle tulevaisuuteen ja pitkässä juoksussa saattoi Rotsit jäädä jopa hieman voitolle kaupassa, riippuen toki suuresti siitä miten mm. toinen ykköskierroksen varaus käytetään ja kaupassa siirtyneet pelaajat saadaa pidettyä joukkueessa, joka tulee vielä konttamaan pari kautta.
Kaupassa siirtyneet pelaajat ovat tasoltaan hyvää NHL-tasoa, Dubinsky sekä Anisimov toi kaivattua leveyttä ja hyökkäyspään taitoa sentteriosastolle. Kummastakaan tuskin tulee koskaan ykköskentän sentteriä NHL:ään, mutta erittäin pätevät kaverit täyttämään 2/3 kentän sentterintontit. Toivotaan että Ryjo kypsyy aikaa myöten ykköspyssyksi. Ehkä kuitenkin parasta antia kaupassa oli Tim Erixon, joka tehnee debyyttinsä ensi yönä Bluesia vastaan.
Erixon tuo lisää hyökkäysvoimaa jo todella vakuuttavan Rotsipuolustukseen. Erixon on jalkanopea, molempiin suuntiin hyvin pelaava puolustaja, jolta voi tulevaisuudessa odottaa mitä tahansa. Lyhyen historian aikana on tämän hetkinen puolustuskuusikko on muutenkin vailla vertaansa. Tuohon pakistoon kun saisi sellaisen viimeisen päälle Stay-At-Home tyylisen ratkaisun, hipoisi pakisto minun silmissäni liki täydellisyyttä. David Savardista saattaa tulla sellainen. Adrian Aucoin oli ihan ok veteraani-signaus, mutta jotenkin itseäni arveluttaa miten nestorin jalka enää liikkuu. Te, jotka olette pelejä enemmänkin kuin koosteiden verran nähneet, voisitte hieman valaista miten on AA pysynyt vauhdissa. Raporttien mukaan AA on toistaiseksi sivussa.Wiz,JJ,Tjutin ja Nikitin kantaa kyllä kortensa kekoon, siitä ei ole epäilystä. Pakisto on siis kunnossa tynkäkaudelle, sekä myös pitkälle tulevaisuuteen, kiitos viime vuosien varauksien (Moore,Savard,Murphy).
Maalivahtitilanne on kieltämättä melko mielenkiintoinen ja myös omalla tavallaan herkullinen. Meillä on todella nuori maalivahti-tandem, joista molemmat ovat omalla tavallaan saaneet maistaa nuorella iällä NHL-glooria, joskin Bobi hieman pienemmässä mittakaavassa. Raportoinnit Masonin painonpudotuksesta kuulostaa hyvältä, mutta jotenkin olen luovuttamassa hänen kohdallaan. Calder-kausi oli upea, mutta kyllä enemmän ollaan kallistumassa Carreyn kaltaiseen uraan. Toivon hartaasti että olen väärässä. Ehkä Bobrovskin signaus oli hyvä wake up call myös Masselle, sillä nyt hänen pelipaikkansa on oikeasti kilpailutettuna. Bobilla taitaa olla enemmän startteja tällä kaudella? Joka tapauksessa maalinsuulla on tilanne se, että meillä on 1A ja 1B kassarit.
Sitten pääsemmekin hyökkäyksen pariin. Kieltämättä melko karulta näyttää depth chart täksi kaudeksi. Suurin vaje on selkeästi laituriosastolla ja siellä tarkalleen ottaen maalintekovoimassa. Rick Nash vei mukanaan +30 maalia ja se pitäisi korvata Rangers-kaupassa saaduilla avuilla. Folignon hankinta oli fiksu liike Howsonilta, potentiaalinen kaveri ja tulee tekemään täydellä kaudella 20+ maalia, mikäli roolitus ja peliaika antavat myöten. Anisimov, Umberger, Prospal sekä Brassard on kaverit, joihin hyökkäyspeli suuresti nojataan. Atkinson on vielä omissa silmissäni hieman raakile, mutta on totta että hänessä piilee sellainen diamond in a dirt-potentiaali ja tottakai toivon että se haave realistoituisi. Calvert on aivan liian epätasainen ollakseen NHL-tasolla 1-2 ketjun tai ylivoiman ratkaisupelaaja. RyJon täytyy vielä kypsyä hetki, ennenkuin hänestä sen suurempaa iloa saadaan. Ensi yönä saa mahdollisesti myöskin NHL-debyyttinsä suurta mielenkiintoa herättänyt ainakin P-amerikan faneilla Jonathan Audy-Marchessault, kutsutaan häntä nimen haastellisuuden vuoksi JAM:ksi. Tämä 22-vuotias ranskankanadalainen on uransa puolesta noususuhdanteessa ja alkukausi on mennyt mallikkaasti AHL-seurassa yli piste per peli-keskiarvolla. Tästä mahdollisesti yllätyskortti Rotsi-hyökkäykseen ja tälle kaudelle ja tilauksessa onkin onnistumisia heti ensimmäisiin peleihin isossa liigassa.
No nyt tuli taas sen verran tarinoitua, että eiköhän pahimmat höyryt ole päästetty. Päätän pohdintani tuttuun lausahdukseen: Carry the flag!