En tiedä pidättekö minua aivan kahelina, mutta CBJ olisi mielestäni yksi parhaita paikkoja Barkoville.
Niin, kyllähän se paras paikka olisi joukkue, jossa on avainpelaajat jo valmiina ja suurikin talentti saisi rauhassa sovitella tähtipelaajan saappaita jalkaan. Mutta NHL:ssä tuota ei pääsee tapahtumaan kuin ani harvoin, ellei joku häntäpään joukkue sitten treidaa ykköspickiään ala Toronto kärkipään nipulle.
Muutoin toki samaa mieltä. Columbuksessa fanien ja median paineet ovat ihan toista luokkaa kuin suurilla kiekkomarkkinoilla, joissa top-3-varauksen odotetaan heti usein epärealistisesti olevan valmis lähes piste/peli-pelaaja. Siinä mielessä Ohio olisi ideaalinen kasvuympäristö. Sanoihan Nashkin aikoinaan, että sai rauhassa kävellä kaupungilla ja elää suht normaalia elämää vapaa-aikanaan, mikä oli yksi alueen plussista.
Kekäläisen palkkaamien muuten kovin suomalainen kiekkouutinen, joka ansaitsisi nyt ja jatkossa huomattavasti enemmän mediahuomiota kuin MG:n jokainen luistimenpiirto. Sääli vain, että MG ne otsikot taitaa jatkossakin viedä.
Sehän tässä huolestuttaa, annetaanko Kekäläiselle sitä riittävää aikaa joukkueen kurssin pysyvään muuttamiseen. Kun tuota runkoa katsoo, niin sen viitisen vuotta se taitaa ottaa ainakin. Sen kun lisää organisaation jo lähes koko olemassaolon jatkuneeseen korpivaellukseen, puhutaan lähes 20 vuodesta. Vaatii omistajalta pitkää pinnaa, mikä on ollut koetuksella jo vuosia muutenkin.
Jossain määrin CBJ saattaa saada apua NHL:n tulevista, jossain muodossa tapahtuvista divisioona- ja konfrenssimuutoksista. Sijainnistaan lännessä NHL kartalla seura on kärsinyt aina jo aikaerollisistakin syistä. Idässä (tai missä muodossa sitten muutokset tapahtuvatkaan) olisi lyhyellä tähtäimellä helpompi kääntää kurssi nopeastikin (vrt. Florida ja Tallon, vaikka saattaa jäädä yhden kauden ihmeeksi) sekä houkutella vapaita agentteja, kun matkustusmäärät laskisivat.
Ainakin itselle Columbuksen pelejä on tullut seurattua ylimoimaisesti vähiten viimeisten viiden kauden aikana, ja organisaatio on muutenkin leimaantunut värittömyyden, elottomuuden ja surkuhupaisuuden ruumiillistumaksi. Uskon, että aika monelle fanille kuva organisaatiosta on sama. Siinä on Kekäläisellä muuttamista.