Pieni otteluselostus
Ottelun ensimmäisessä erässä Sharkseilla oli hallitsevampi osapuoli, vaikka laukaukset olivat Avsien hyväksi. Noin viiden minuutin paikkeilla San Josella oli erinomainen jakso, jonka aikana vierasjoukkueella oli kaksi-kolme hyvää paikkaa saada avausmaali. Ensin Sharksien momentumin aikana Marleau veti komean coast-to-coastin, mutta ajautui lopulta hiukan pieneen kulmaan ja rystyveto oli aika voimaton. Roy sylki kiekon eteensä ja ripariin ehti ensimmäisenä Sharksien pelaaja (kuka?), jonka vedon Roy torjui. Noin kymmenen sekuntia myöhemmin Sharkseilla oli 2-1-hyökkäys, jossa Sturm heitti poikittaissyötön Selänteelle. Avalanchen onneksi de Vries sai mailaansa hiukan väliin, eikä Selänne onnistunut saamaan pomppivaan kiekkoon kunnon vetoa. Laukaus meni kuitenkin kohti maalia, mutta poikittain liukunut Roy torjui. Mielestäni nämä Royn torjunnat olivat ottelun voittotorjuntoja.
Avalanchen ensimmäistä maalia edelsi Selänteen paha virhe. De Vries heitti kiekon vasemmalta puolelta ristikulmaan, Keane ja Messier sähläsivät kolmen Sharkspelaajan kanssa oikeassa nurkassa / oman maalin takana. Lopulta puolustajien avuksi tullut Selänne sutaisi kiekon oman maalin eteen (!), jossa ylösnoussut Blake kiitti loistosyötöstä ja tälläsi kiekon maaliin.
Erän lopussa Stuart otti typerän jäähyn kiinnipitämisestä. Hän oli aikaisemmassa tilanteessa menettänyt mailansa ja kävi oman maalin takana käsin kiinni ohi luistelevan Sakicin olkapäähän / käteen, veti tämän nurin ja lähti siitä jäähyboxiin. Erää oli jäljellä viisi sekuntia, joten Stuartin olisi kannattanut vain pysyä siinä oman maalin kulmalla eikä lähteä ryntäilemään maalin taakse. Nuoren pakin onneksi Chris Drury kuittaisi tuon hölmöilyn ottamalla korkeasta mailasta jäähyn heti toisen erän alussa.
Erona ensimmäisen pelin avauserään oli ainakin se, että Roy teki avaintorjunnat ja Sharks ei saanut pakotettua Avs-pakkeja tekemään virheitä Royn maalin takana. Sellainen vaikutelma jäi että tässä pelissä Haiden karvaus ei käynyt kiinni yhtä ylhäältä kuin ekassa pelissä. Toisaalta Avs-hyökkääjät auttoivat omia puolustajiaan tässä pelissä paremmin kuin ensimmäisessä ottelussa. He eivät päästäneet Sharks-hyökkääjiä ajamaan pakkeihin kiinni vaan Skoula et co. saivat ratkaisevan sekunnin enemmän aikaa katsoa mihin syöttää.
Toisen erän alussa siis pelattiin neljällä neljää vastaan Stuartin ja Druryn istuessa jäähyllä. SJ:lla oli alku vaiheessa parikin hyvää paikkaa, mutta sitten liika hyökkäysinto kostautui. Hait saivat aikaiseksi 3-1-hyökkäyksen, sähläsivät kiekon kanssa -> kiekonmenetys, Footelta kiekko Blakelle, joka luistelee kiekon kanssa ylös eli nyt Avalanchella 3-1-hyökkäys (Blake kärjessä vasemmassa laidassa, Tanguay takaviistossa, Sakic kauempana oikeassa laidassa <-> Suter yksinäisenä pakkina). Rob antaa kiekon Tanguaylla, joka palauttaa kiekon takaisin Blakelle (kätisyydet sopivat mainiosti) ja lopulta Robert Blake jr. pistää pienestä kulmasta kiekon ohi Nabokovin. Sharksien selkäranka nitkahti pahemman kerran eikä joukkue tainnut tämän jälkeen enää uskoa voittoon.
Seitsemän minuuttia myöhemmin Forsberg teki vanhanaikaseilla 3-0 ja peli oli käytännössä ohi. Juuri ennen maalia Reinprecht oli päässyt jäähyltä, joka oli - näin jälkikäteen katsottuna - Sharksien viimeinen tilaisuus päästä vielä peliin mukaan. Mutta jäähyn aikana Avsit blokkasivat useita Sharks-laukauksia ja Roy huolehti lopuista vedoista.
Alkuun Sakicin yv-vedon (4-0) luultiin käyneen vain tolpassa, mutta videotarkistuksen jälkeen huomattiin että kiekko kilahti tolpan kautta maalissa olevaan kameraan ja kimposi siitä takaisin kentälle. Maalin sisällä olevat kamerat ilmeisen kestäviä, sillä sitä ei tarvinnut edes vaihtaa osuman jälkeen. Maalin selvittely vei ihmeen kauan aikaa, siis minuuttikaupalla, ja Sharks pelaajilla näytti olevan vaikeuksia päästä peliin mukaan tämän jälkeen. Tämä maalin jälkeen Colorado alkoi lepuuttaa tärkeimpiä miehiään (Blake, Forsberg, Sakic) ja kolmos-ja nelosketjut saivat "paljon" peliaikaa
Loput kolmenkymmentä minuuttia ei ollut intensiteetiltään pudotuspelikiekkoa. Lopulta denveriläiset kaunistelivat lukemat kahdeksaan kahteen; puolustaja de Vries teki taas maalin, Hejduk avasi maalisaldonsa tämän vuoden pudotuspeleissä, Kasparaitis antoi hienon syötön Eric Messierin maaliin, samoin Riku Hahl Hinoten maaliin.
Nabokov vaihdettiin vasta kahdeksan maalin jälkeen, mikä oli omituinen veto valmentaja Sutterilta. Pikku-Kiprun olisi voinut vaihtaa jo kolmanteen erään ja viimeistään aiheellisesti hylätyn Yellen maalin jälkeen. Se että de Vriesin veto kimposi Yellen korkeasta mailasta Hannanin kypärään kautta korkealle yläilmoihin ja siitä vielä Sharksien maaliin oli osoitus siitä Kazahstanissa eivät taivaamerkit olleet tänään oikein kohdallaan. Miksi nöyryyttää omaa ykkösmaalivahtiaan peluuttamalla häntä vielä ko. tilanteessa?
Sharksien kaksi maalia olivat kosmetiikka. Rathje veti Royn edessä olleeseen mailaviidakkoon ja maali merkittiin Marleaulle. Toisen maalin sohi Matteau siniviivavedon riparista.
Avalanche oli maalipaikossa terävämpi ja Roy oli Nabokovia selvästi parempi. Royn pelaaminen omalla tasollaan, Blaken paluu puolustukseen ja Avs-hyökkääjien puolustusasenteen paraneminen hyydyttivät Sharksien hyökkäyksen. Yellen kenttää peluutettiin paljon Riccin kenttää vastaan, mikä esti Sharksien ensimmäisen ottelun parasta kenttää dominoimasta peliä avausottelun malliin.
Avalanchen ratkaisijat: 1. Roy, 2. Blake, 3. kolmoskenttä (varsinkin Keane pelasi hyvän pelin). Kolmoset saivat hyökkääjistä eniten peliaikaa.
Muita onnistujia: de Vries, Kasparaitis, Hahlit
Pettymykset: Reinprecht on jumissa, samoin Drury
Sharkseista pistivät positiivisessa mielessä silmään Mike Ricci, Scott Hannan, Patrick Marleau, Niklas Sundström. Negaa saavat osakseen Teemu Selänne, Owen Nolan ja puolustajista aika lailla pihalla ollut Mike Rathje. De Vriesin maalia edeltäneessä tilanteessa Bryan Marchment haki turhaan taklausta ja aiheutti viidenteen maaliin johtaneen 2-1-tilanteen.