Vuoristorataa ja edistystä sairastuvalla.
Avalanchen sairastuvalla alkaa näyttää paremmalta, kun Adam Foote palasi kehiin jo viime viikonloppuna ja Ryan Wilson maanantain pelissä. Lisäksi Craig Anderson oli maanantain aamujäillä joukkueen kanssa, ensimmäistä kertaa loukkaantumisensa jälkeen. Hän oli koppaillut laukauksia ja on Daterin mukaan valmis kunnon treeneihin. Luultavasti nyt alkaa olla kohdillaan Avsin jatkuva "1-2 viikkoa" kunnes Andy on takaisin peleissä. Lisäksi Kyle Quincey on luistellut ensimmäistä kertaa aivotärskynsä jälkeen. Kyle Cumiskeyn aivotärähdys lienee pahempi, sillä hänen, kuten ei myöskään Muellerin tilanteesta ole mitään tietoa. David Koci on myös otettu pois IR-listalta ja olisi näin käytettävissä, jos vain mahtuisi kokoonpanoon. Tällä hetkellä nelosketju vain pelaa niin hyvin, ettei sitä kannata Kocilla rikkoa.
Footen ja Wilsonin paluun myötä Avalanche lähetti Cohenin ja Liffitonin farmiin.
Avalanchen trendi on tällä kaudella pelata vuoron perään hyvä ja huono peli. Härkäviikko alkoi hienolla voitolla Columbusista, seuraavaksi vaisulla esityksellä pataan Detroitilta ja voitto St.Louis Bluesista. Detroit-pelin vaisuuden osasyy oli tietysti joukkueiden erot energiatasoissa, kun Avs pelasi edellisenä iltana, Red Wingsin päästessä peliin "tuoreilla" jaloilla.
Kuten yleensä, huonon pelin jälkeen Avs tuli rytinällä seuraavaan peliin ja kotiareenalla 6-3 voitto Bluesista. Blues teki avausmaalin, mutta ensimmäisen erän viimeiset 15 minuuttia oli totaalista Avsin painostusta. Liles hääri pääarkkitehtinä tehoin 2+1. Toisessa erässä osat vähän kääntyi, mutta Avalanche vastasi kavennukseen kahdella nopealla maalilla. Kolmannessa erässä ei enää suurempaa jännitystä ollut. Kaiken muun tapahtuman ohella, Matt Duchene otti myllyn Bluesin Sobotkan kanssa, selviytyen hommasta ihan hienosti.
Jos menee perinteisen kaavan mukaisesti, keskiviikon peli Sharksia vastaan tulee olemaan Avsin osalta nihkeää. Sen jälkeen yksi huilipäivä ja sopiva "bounce back"-peli Rangersia vastaan. Härkäviikot päättää heti seuraavana päivänä oleva matsi Dallasia vastaan, johon vastustaja pääsee harmittavasti lepopäivän jälkeen.
Jonas Holos joutui katsomoon Wilsonin tieltä. Wilsonin paluu ei todellakaan ollut mikään onnistunut, hänen ollessa näkyvässä roolissa kaikissa Bluesin maaleissa. Osan voi laittaa sen piikkiin, että oli ensimmäinen peli loukkaantumisen jälkeen, mutta seuraavassa on tapahduttava parannusta. Shattenkirk-Holos oli mielenkiintoinen pakkipari, joka pelasi muutaman pelin yhdessä. Nuoret miehet uskalsivat pitää kiekkoa omassa päässä ja paineen alla antaa pakki-pakki syöttöjä, avaten sitä kautta peliä roiskimisen sijaan. Muutenkin näiden kahden (varsinkin Shattyn) pelissä on ilo seurata, kuinka he antava peliä edistäviä syöttöjä hyökkääjille vauhtiin. Ei mitään cumiskeymaisia jatkuvia omasta päästä vastustajan siniviivalle ulottuvia kuljetuksia, jotka päättyvät paitsioon tai kiekon dumppaamiseen vastustajalle. Rookievirheitä tulee, mutta niistä on toistaiseksi selvitty melko vähällä.
Ryan O'Byrnelta on nyt kolme peliä nähty ja alkaa profiili hahmottua. Heti alkuun on sanottava, että mielestäni O'Byrne on pelannut hyvin. Hän on tuonut fyysisen elementin takaisin Avsin puolustuslinjoille. Taklannut kiitettävästi ja tarjoillut jokaisessa pelissä vähintään yhden kunnon pommin. Tässä myös piilee pieni vaara. Välillä hakee liian hanakasti taklausta omalla alueella, ajaen itsensä ulos tilanteesta. Ei katsele yhtään jos joukkuekavereita tökitään tai ajetaan liian lähelle omaa maalivahtia, vaan puuttuu tilanteeseen. Tasapaino on isolla miehellä välillä hakusessa, mutta liikkuminen kokoseikseen kohtuu hyvä. Kiekon kanssa on pelannut pääsääntöisesti hyvin, kunhan malttaa tehdä vain sen tarvittavan. Antaa helppo ensimmäinen syöttö tai siivota kiekko laitojen kautta pois. Viime pelissä oli lähellä tulla yksi kunnon kämmi, mutta tilanteesta selvittiin. Laukaus on painava, mutta menee usein ohi. Käyttää myös kokoaan hyväksi peittäen laukauksia. Sacco on antanut runsaasti vastuuta ja itseluottamuksen nousun näkee kaikesta tekemisestä. Pelannut suurimman osan ajasta Lilesin parina ja työnjako on ollut selkeä. JML pitää huolen kiekosta ja hyökkäämisestä, O'Byrne varmistaa ja hoitaa likaiset hommat. Kolmessa pelissä 0+1, +3, 15 taklausta ja 8 blokattua laukausta. Summa summarum, tähän asti ollut sitä mitä tarvittiin (ja haettiin) ja hoitanut oman osuutensa. Kunhan Quincey ja Cumiskey ovat takaisin, O'Byrne on kolmosparin pakki ja siihen näyttää ihan pätevältä.
Kanada ja Venäjä pelaavat vuosittaista Subway-sarjaansa U20 joukkueilla ja mukana on muutama Avsin varaus. Joey Hishon pelasi Team OHL:n paidassa molemmat pelit tehden ensimmäisessä yhden maalin ja toisessa voittomaalin rankkarikisassa. OHL:ssa Hishonilla on kasassa vakuuttavat 12+12 11:ta pelistä. Sarjan loput kaksi peliä Kanadaa edustaa WHL:stä kasattu joukkue, jossa pelaa Calvin Pickard, Stefan Elliot ja Tyson Barrie. Jokaiselle on luvassa yksi ottelu. Elliot ja Barrie ovat WHL:ssa piste per peli vauhdissa ja Barrie itse asiassa yli. Elliotin saldo 19GP, 7+12 ja Barrien 14GP, 4+12.