Joulunpyhät tullut Bodomia kuunneltua. Kyllä minä pystyn pokkana väittämään, että Hatebreeder-Follow The Reaper-HCDR kolmikko kestää vertailun minkä tahansa raskaamman orkesterin rinnalla. Sävellyksien puolesta FTR saattaa olla jopa kovin levy, mutta soundit levyllä on turhan kirkkaat, varsinkin kitarasoundi puskee liian kirkkaana läpi. HCDR taas soundien puolesta paras levy ja onhan levyllä todella hyviä biisejä ja agrea.
Tykkään myös Something Wildista, mutta onhan se vähän poukkoileva kokonaisuus, mikä ei ole ihme kun ottaa huomioon tekijöiden iän. Laiho on ollut 18-vuotias levyä tehdessä ja kyllähän tuo ikäisekseen on osannut vääntää aika kovia ralleja.
Are You Dead Yet? on ihan hyvä levy, joskaan ei vedä vertoja edeltäjilleen. Kuulostaa jenkkibändiltä jenkkisoundeineen, mutta kyllä tätä levyä viitsii kuunnella useamman kerran. Muutama killeri riffi (are you dead yet?, samoin tykkään tuosta if you want peace kappaleen lähes päättömästä ja nopeasta riffistä).
Sitten mennäänkin reilusti alamäkeä. Blooddrunk levyllä on muutama hyvä biisi, mutta kokonaisuutena aivan vitun tylsä levy. Jotenkin tulee fiilis, että on yritetty tehdä perkeleen rankka levy, mutta ei ole tiedetty että mihin suuntaan pitäisi biisejä viedä. Noh, bändi taisi itsekkin tämän tietää, sillä nimikkobiisi taisi olla ainoa jota esitettiin myohemmin keikoilla.
Relentless, Reckless Forever jatkaa Blooddrunkin linjalla, aika mitäänsanomaton levy. Kuulostaa liikaa amerikalta, eikä biisimateriaali ole erityisen vahvaa. Tässä vaiheessa oma uskoni bändiin oli jo mennyt, ajattelin että parhaat päivät on takana etc.
Halo Of Blood ja I Worship Chaos nostivat rimaa jonkun verran, muttei kauheasti. Hyviä yksittäisiä biisejä mutta muuten sellaista tasapaksua paahtamista. Niin ja saihan Latvala monoa tässä välissä.
Hexed olikin sitten todella kova levy. Oli oikein hämmentävä kokemus kuunnella levyä. Vähän sellainen mitäs vittua fiilis tuli, kun bändi raapaisee viidentoista vuoden jälkeen aidosti kovan levyn. Ja sitten bändi jääkin telakalle. Tai ainakin basisti, rumpali ja kiipparisti jää. Varmasti Laiho jatkaa jossain muodossa tätä touhua, mutta eihän se tietenkään sama asia ole.
Onneksi COB päätti tällä kokoonpanolla uransa varsin komeasti.