Mestaruusviiri nostettu, valoshow't pidetty ja kiekko on jäässä. Hockey is back!
Juhlallisuudet olivat taattua amerikkalaista laatua, kyllä ne sen osaa. Harmi ettei Stan Mikita päässyt paikalle muiden legendojen viereen, Bobby Hull näytti oikein eläväiseltä! Stan Bowman, Quenneville sekä Rocky Wirtz saivat United Centerin aivan sekaisin unohtamatta tietenkään buuauksia Gary Bettmanin suuntaan.
Vierasjoukkue tulikin sitten pilaamaan juhlat. Jo toisella minuutilla Oscar Lindberg teki uransa avausmaalin vastahyökkäyksestä, ihan näppärä maali koko Rangers-kolmikolta. Eivät jättäneet Crawfordille kyllä mahdollisuutta tuon maalin torjumiseen. Maalin jälkeen oli selvää minkälainen ottelu on tulossa: Chicago piti kiekkoa suurimman osan ajasta ja vieraat keskittyivät tarkkaan puolustamiseen sekä vastahyökkäyksiin, joka on varmasti tälläkin kaudella se suurin ase, kun katsoo kuinka nopeita kavereita siellä laidoilla vilisee.
Zuccarello boksiin ja saatiin vähän esimakua siitä minkälaista tulee olemaan Blackhawks-ylivoima kauden aikana. Ykkösylivoimassa olivat Toews, Kane, Shaw, Keith sekä Seabrook, jotka saivat ihan kivan näköistä pyöritystä aikaiseksi, mutta vedot jäivät vielä piippuun. Puolitoista minuuttia Quenneville antoi poikien pörrätä, kunnes Artemi Panarinin johdolla kakkosylivoima astui kentälle kera Teräväisen, Hossan, Anisimovin sekä Daleyn. 30 sekunnin aikana saivat luotua kolme loistavaa maalintekopaikkaa, enemmän tai vähemmän Panarinin sekä Teräväisen ansiosta. Löysivät toisiaan hienoilla poikittaissyötöillä sekä tämä koostumus vaikutti huomattavasti liikkuvammalta kokonaisuudelta kuin aikaisemmin. Maali jäi vain uupumaan.
Maali kuitenkin saatiin, kun tuomarit jättivät viheltämättä vierasjoukkueen pitkän kiekon, jonka Hjalmarsson käytti hyödykseen. Siinä taisi oikeastaan kaikki Rangersinkin pelaajat odottaa vihellystä, mutta joka tapauksessa Niklas avasi pitkällä avauksella Kanelle vasempaan laitaan, josta antoi pikkulätyn keskellä polkevalle Artemi Panarinille, joka näytti maalintekotaitoaan laittamalla kiekon vastustamattomasti ohi King Henrikin. Ei kait siinä kun sen ossaa.
Erän loppu olikin sitten kehno, kun ensin siirretyn rangaistuksen aikana Kevin Klein tälläsi komean one-timerin ohi Crawfordin ja pari minuuttia tämän jälkeen Daleylla kävi kyllä älyttömän huono säkä. Ensin viivaveto suoraan ensimmäiseen karvaajaan, jonka jälkeen Rangersille vastahyökkäys, laukaus ohi maalin, josta se pomppasi suoraan maalin eteen, josta Stepanilla oli helppo työ pistää vieraat jo 3-1 johtoon. Daley avitti maalia myös lisää blokkaamalla liikkuneen Crawfordin ulos kakkoskiekosta.
Toisessa erässä parasta antia oli Patrick Kanen sekä Artemi Panarinin yhteispeli, joka poiki lukuisia maalintekotilanteita. Ainoan maalin teki kuitenkin Teräväinen komeasta one-timerista, kun ensin Kapteeni sai potkittua kiekon Marian Hossalle, joka tarjosi slottiin aivan vapaana seisovalle suomalaisnuorukaiselle. Komea laukaus eikä tässäkään ollut Lundqvistilla mitään palaa.
Jo toisessa erässä asetelma vankistui entisestään kenttätapahtumien osalta eli Blackhawks hallitsi kiekkoa ja Rangers keskittyi enemmän iskemään vastaan. Kolmas erä oli myös samanlaista eikä tätä maailman seksikkäintä maalivahtia voi unohtaa taaskaan Vezina-spekuloinneista. Muutama huikea torjunta kolmannen erän aikana, joskin ottelun lopussa hänkään ei mahtanut mitään, kun Patrick Kane kävi patjan alta tökkäämässä kiekon maaliin 5vs4-ylivoimalla ilman maalivahtia. Harmi vain, että tuomarina toiminut Steve Kozari ei nähnyt kiekkoa ja vihelsi pilliin, koska ei nähnyt kiekkoa, vaikka selkeästi kiekko oli vielä pelattavissa. Tai no selkeästi ja selkeästi, mutta olisin itse kyllä hyväksynyt. Säännöt ovat kuitenkin sääntöjä. Kiri jäi tämän jälkeen vähän piippuun, Rangers tuli siis ja pilasi juhlat.
Ottelusta vielä sen verran, että olihan se huikean tasoista jääkiekkoa näin kauden avausmatsiksi. Tempo oli kova, pojilla tuntui olevan hyvä meininki ja selkeästi näkyi kotituolille asti taistelua molemmilta joukkueilta. Artemi Panarin oli suorastaan häikäisevän hyvä, vaikka muutama ymmärrettävä virhekin siellä sattui, mutta ne kyllä poistuu aikanaan. Patrick Kane oli myös herra ja hidalgo kiekon kanssa eikä kyllä näyttänyt yhtään siltä, että siellä ei oltu ennen training campia käyty ollenkaan jäillä koko kesänä.
Rundblad oli huono, Daley sekä van Riemsdyk jättivät toivomisen varaa, mutta heillä sitä potentiaalia kuitenkin on. Kyle Baun penkitettiin, saa nähdä mitä tulee tapahtumaan ennen seuraavaa ottelua. Bickell pelasi ihan vahvan toisen sekä kolmannen erän. Mitähän vielä pitäisi kirjoittaa, ei kai tässä. Kausi on avattu ja kyllä on hyvä fiilis, vaikka takkiin tulikin.
Eiköhän perjantaina voi ensimmäisen kerran huutaa "Hawks win!".
