Miltäs se Timosen peli on vaikuttanut, vähän tuli peliaikaa ainakin viime yön pelissä?
Patty kävi jäällä vetämässä pienet piirrot ennen treenejä ja nämä tämmöiset pikku jutut ovat palasia isossa kokonaisuudessa. Herran aikataulu paluulle ei ole muuttunut, vaan on edelleen noin yhdeksän viikon päässä.
Lico tuosta Hjalmarsonista kirjoitti tuonne Norris ketjuun, täytyy itsekkin vähän pelurista avautua. Nyky Chicagossa mielestäni Hjalmarsson on joukkueen tärkein puolustaja Keithin kanssa. Hyvät ominaisuudet luistelu, pelinluku, syötöt, kaksinkamppailut ja koko. Siksi on todellinen mysteeri miksi pelaaja jolla on kohtuu kova laukaus ei tee tuon enempää pisteitä. Yksi syy tietenkin on että häntä käytetään Shutdown puolustajana, mutta se ei kyllä selitä kaikkea. Eväitä kun minusta olisi lähes Pieterangelo tason suorittamiseen, myös hyökkäys pelaamisessa.
Oduya sitten taas ei minule iske yhtään. Hyvä luistelemaan, mutta kiekon kanssa välillä semmoinen hazardi, että en kyllä jää kaipaamaan jos tämä on miehen viimeinen kausi Blackhawksissa. Vaikkapa Jhons saattaa aivan hyvin ensi kaudella täyttää Oduyan saappaat.
EDIT: Johns on tosiaan yksi kolmesta Rockfordin puolustajasta, joiden uskon olevan lähellä rosteripaikkaa ensi kaudella. Lasken van Riemsdykin vielä IceHogsien pelaajaksi, sillä tuo loukkaantuminen oli sen verran vaikea, että vaikea arvioida pystyykö esittämään samanlaisia otteita ensi syksynä campilla ja olemalla parempi kuin Johns tai Pokka. Myös Paliotta tullee tekemään kaikkensa saadakseen paikkansa rosterista. Käsittääkseni Paliotta voitti collegessa Hockey Eastin parhaan puolustavan puolustajan palkinnon.
Michael Paliotta..
Kertovatko nuo kunto- ja fysiikkatestit kuitenkaan mitään palautumisesta? Kyllähän vanhatkin jaksavat jos ovat pitäneet itsensä kovassa kunnossa, mutta seuraavaan suoritukseen palautuminen ottaa enemmän aikaa kuin nuoremmilla. Voisiko ajatella niinkin, että jos vanhukset haluavat änärissä pelata, on heillä pakko olla kova kunto, että palaudutaan edes jonkin verran?
Joissa pienetkin asiat vaikuttavat suuresti sillä aivan huipulla, niin voisinpa olla melkein varma että esimerkiksi tiukan playoff sarjan edetessä joukkue saa etua, jolla Top9 hyökkäyksestä on 0-2 +32v pelaaja ja puolustuksessa samat 0-2.
Lisäksi vanhojen pelaajien kokemus saattaa kääntyä joukkuetta vastaan jossain vaiheessa, etenkin jos sitä on määrässään liikaa. Kokeneet kun helposti hallitsevat joukkueen ilmapiiriä, ja jos joukkueeseen tulee liian vahva niin sanottu kokeneiden sisäpiiri saattaa se tukahduttaa nuorempien asemaa joukkueessa.
Tuo lähestyy omasta mielestä jo niin paljon RAHI- ja MUTU-menetelmiä, että vähän on pakko kommentoida. Jos nyt mietitään vaikka viime vuoden mestareita niin en usko, että kukaan olisi vaihtanut esim Justin Williamsia (25 pojoa), Marian Gaborikia (22 p) tai Jarret Stollia ihan vain sen takia nuorempaan, että ovat ylittäneet 32 vuotta. Itseasiassa Kingseissä neljästä parhaasta playoffien pistemiehestä kaksi oli yli 32 vuotiaita.
Enemmän tuossa omasta mielestä merkitsee se pelaajan taso sekä joukkueen dynamiikka. Joku pelaaja voi olla jo 30 vuotiaana uransa ehtoo puolella (tyyliin Mike Richards), mutta toinen taas vasta paranee kuin viini (esim Martin St. Louis). Esimerkkinä tuo St. Louis on aika hyvä, kun taisi pelata tehollisesti (maalit, ppg) parhaat playoffit vasta 35 vuotiaana. Tuskin joukkue tuolloin paljoa aatteli, että "oispa kiva korvata tuo Martin jollain 25 vuotiaalla jampalla, jolla luistin kulkisi".