Krugerista tuli mieleen organisaation nousevat voimat ja ettei
Kyle "Keijo"
Beachin ura AHL-tasolla ole lähtenyt toivottavalla tavalla lentoon. Toisaalta on vaikea arvioida nuorten pelaajien todellista tasoa, kun Rockford on AHL-mittapuulla keskitasoa surkeampi joukkue. Aikoinaan
Trent Yawney ja häntä seurannut
Mike Haviland tekivät hyvää työtä nuorten pelaajien kehittämisessä Norfolkissa ja Rockfordissa, mutta
Bill Petersin kyvyistä koulia nuorista lupauksista pelaajia NHL:een on yhä hämärän peitossa. Ilmeisesti ainakaan Beachiin Peters ei ole kyennyt puhaltamaan energiaa ja Beachin tositoimissa nähneet kertovat kuinka kesän 2008 ykkösvaraus näyttää jäällä lähinnä haluttomalta surffaajalta. Beachin historian tuntien voi tietenkin olla niin, ettei kukaan saa tähän kaveriin otetta ja Tallonin ottama riski 11. varausvuorolla ei kannattanut. Jo pelkästään palkkakaton takia Beachiä tuskin nähdään Chicagon kokoonpanossa ensi kaudellakaan, ellei Keijo tule about uskoon ja vietä kesää treenaten sekä fyysisiä että henkisiä ominaisuuksiaan 24/7. Kykyjä kyllä olisi, mutta onko haluja kehittyä tai henkistä kapasiteettiä ylipäätään nousta toivotulle tasolle. Pahaa pelkään, että hän ei tule koskaan olemaan top 6-hyökkääjä NHL:ssä.
Ilmeisesti pahan aivotärähdyksen takia loppukauden sivussa oleva
Jeremy Morin onkin todennäköisesti se pelaaja, joka ottaa Beachille suunnitellun roolin mahdollisesti jo ensi kaudella. Vuoden nuorempi laituri vaikuttaa tällä hetkellä monin verroin kypsemmältä tapaukselta kuin Beach ja tästä on saatu lupaavia näytteitä jo tällä kaudella. Toivotaan, että mies kuntoutuu vammoistaan täydellisesti ja jatkaa siitä mihin tällä kaudella jäi.
Hayesin veljekset, Jimmy ja Kevin, edustavat laadukkaan Boston Collegen yliopistojoukkuetta. Jimmy Hayes on isokokoinen oikealaita, joka todennäköisesti tulee saamaan sopimuksen Chicagoon ensi kesänä. Jimmy on tällä hetkellä Hockey Eastin neljänneksi paras maalintekijä 21 maalillaan. Tällaiselle isolle, vahvalle ja taitavalle pelaajalle olisi käyttöä tulevaisuudessa Chicagossakin. Pikkuveli Kevin on pelannut tämän kauden pääasiassa Bostonin joukkueen nelosketjussa ja opetellut lähinnä puolustuspelaamisen saloja. Haastattelujen ja kommenttien perusteella asenne on pojalla kunnossa. Kevinin tilastot ovat hyvin vaatimattomat, mutta tulokkaana yliopistosarjojen yhdessä kovimmista joukkueista rooli on ollut siis lähinnä puolustava. K.Hayes kolkuttelee Blackhawksin rosterin ovia tosissaan ehkä aikaisintaan vuoden kuluttua. Ketju Hayes-Toews-Hayes ainakin kuulostaa hyvältä!
Tällä hetkellä lupaavimmat laitavasurit organisaation tulevaisuutta ajatellen ovat siis Beach, K.Hayes ja Morin, unohtamatta viime kesän Chicagon kakkosvarausta
Ludvig Rensfeldtiä (verratu Franzeniin). Joukon vanhimman eli Kyle Beachin tiimalasissa alkaa hiekka pahasti valua loppuun, mikäli tuittupään asenne ja työmoraali ei parane. Ensi kesän harjoitusleiri näyttää pitkälle Beachin tulevaisuuden Chicagon organisaatiossa, ellei Bowman ole ehtinyt kaupata häntä jo ennen syyskuuta.
Nuorissa puolustajalupauksissamme kaikki (kolme) merkittävimpää nimeä ovat jo joko Blackhawksin tai Rockfordin riveissä. Lalonde, Leddy ja Olsen muodostavat pyhän kolminaisuuden takalinjojen toivoina. Täysin vaille huomiotani on jäänyt viime kesän varaus
Stephen Johns, jota käsittelevään juttuun törmäsin Hfboardsin kautta. Kovaotteinen pakki on hankkinut mainetta tulokaskaudellaan yliopistosarjoissa taklauksillaan ja ominaisuuksiltaan olisi juuri sitä mitä lääkäri määrää. 6-3 ja 215 mittoihin yltävä "pysy kotona" -pakki on kerännyt tulokkaskaudellaan Notre Damen joukkueessa 96 minuuttia 41 ottelussa. No onhan tuo näyttänyt kerran maalinkin tehneen ja 11 syöttöpistettä on tilastoitu hockeydb:n mukaan. Täytyypi seurata jatkossa tarkemmin tätä viime kesän toisen kierroksen varausta. Tässä tämä hfboardsilta napattu juttu:
Johns brings physicality
***
Ja ensi yönä jälleen vuorossa kauden tärkein peli. Voitto ankoista antaisi hieman tilaa hengittää viivan yläpuolella ja tappio taas varsinaisella peliajalla kiristäisi nahkaa ikävästi. Corey Crawfordilla on muuten mahdollisuus saavuttaa ensi yönä kauden 30. voitto. Blackhawksissa tähän ei ole Jocelyn Thibaultin lisäksi yltänyt kukaan muu viimeiseen 15 vuoteen. Toivottavasti Crawfordin menestys jatkossa on T-bo´n uraa hohdokkaampi.