Mikäs tuossa Carolinan ylivoimassa eniten mättää?
Maalinteko. Sitä samaa se on ollut jo useamman vuoden. Ylivoiman vastuumies penkin takana, eli Jeff Daniels, on varmasti ihan mukava heppu, mutta toivoin kyllä, että tilalle olisi viime kesänä tullut joku toinen. Carolinan ylivoima on liian usein ollut playoffeissa huonoa tai erittäin huonoa.
Alkukauden yv-tehot olivat oikeastaan seurausta Necasin ja Gostisbeheren kuumasta jaksosta. Ei tämä nyt sen huonompaan ole kääntynyt tuon kaupan jälkeen. Tämän vuoden puolella ylivoiman saldona kun on kamala 2/46 (4,4%). Tai no jos oikein halutaan pilkkua viilata, niin on se toki huonompaa %-lukeman perusteella, koska nyt 6 ottelua (yv-aikaa 21:39) ja lukema on 0/12. Rantasen ja Hallin toki toivottiin kääntävän tuon kelkan parempaan suuntaan, mutta vielä se ei ole näkynyt maalisarakkeessa. 6 ottelua on vielä tietysti aika pienehkö otoskoko.
Sanon seuraavaksi jotain sellaista, mikä ei varmasti ole tällä palstalla suotavaa... Sebastian Ahon pitää pystyä paljon parempaan. Alkukaudesta naureskeltiin vielä, että onkohan kuherruskuukausi jäänyt päälle, mutta nyt alkaa jo huolestuttamaan. Aho pelaaminen ei ole edellisten kausien tasolla. Eikä todellakaan sillä tasolla, millä ykkössentterin pitää pystyä toimittamaan illasta toiseen. Eikä sitä syyllistä kannata alkaa etsimään ketjukavereista. Tämä ei liity mitenkään lainattuun tekstiin, mutta arvelen, ettei kukaan ole oikeasti tarpeeksi hyvä Ahon ja Rantasen kanssa. Menee samaan kategoriaan kuin parin vuoden takaiset ihmettelyt miksi raakile Seth Jarvis pelaa vieläkin Jesse Puljujärven paikalla, vaikka sokeatkin huomaavat kuinka paljon parempi pelaaja Pulju on. Eikä siinä, meistä jokainen seuraa Carolinaa (tai Carolinan suomalaisia) erilaiset lasit päässä. Onneksi sentään eiliseen otteluun kentälliset oli laitettu uusiksi ja esim. Jackson Blake oli siirretty pois ykkösestä, niin päästään haukkumaan muitakin paskoja pelaajia pilaamassa Ahon ja Rantasen pelaamista.
Seth Jarvis (vaikkei olekaan Puljun tasoinen) on kyllä eräänlainen valmentajan ihannepelaaja, todellinen jokapaikanhöylä. Ja eiköhän se valinta Kanadan joukkueeseen tullut myös tuohon liittyen. Jarvis voidaan laittaa oikeastaan mihin tahansa kenttään, eikä sillä ole niin suurta merkitystä pisteisiin. Ahon kentällisessä on toki yleensä taitavimmat kaverit, mutta toisaalta Jarvisin vastuulle jää myös paljon enemmän puolustusvelvoitteet. Kuten Seth itsekin totesi, niin Staalin ja Martinookin kanssa pelatessa pääsee paljon vapaammin pelaamaan hyökkäyssuuntaan. Jarvis voisi kuitenkin olla tuon puolustusvastuullisuuden takia jatkossakin se sopivin palanen ykköseen. Ainakin nyt niin pitkäksi aikaa, kunnes Aho ja Rantanen pääsevät sille tasolle mistä unelmoidaan.
Tämä Utah-ottelun jälkeen alkava maaottelutauko tulee todella hyvään paikkaan Carolinalle. Ainakaan mikään hyvä putki ei tule katkeamaan. Neljä pelaaja jatkaa toki pelaamistaan maajoukkuepaita päällä, mutta muut pääsevät lataamaan akkujaan hetkeksi pois jääkiekosta.