Miks myö aena vuan kuavuttaan?
Hurrikaanien synnynsijoilla syyskausi on ollut varsin turbulenttinen, mikä lienee lähinnä lupaavaa ennusmerkki kevätkesän myrskyämiseen. Vastoinkäymiset tunnetusti katkaisevat tai kasvattavat, ja vieläkin tunnetummin nämä jermut eivät ole saapuneet paikalle häviämään ja märisemään! Nytpä ilma on vielä raikkaan virkistävää hengitettäväksi, kun joulun alla pidettiin pimeyden keskellä kriisipalavereita, itketettiin Satakunnan sympaattisinta veikkosta ja lopulta Kuningasnäädän johdolla levälleen tussahtaneista langanpätkistä kudottiin taas kasaan eteenpäin vauhdikkaasti vyöryvä pallo.
Perinteiseen tyyliin hurrikaaninuttujen maalilla on ollut draamaa ja säpinää riittämiin. Kuutsi on nyt onneksi alkanut löytämään tasaisuutta ja itsevarmuutta hasekmaiseen akrobatiaansa. Anakondakin tuosta joulun käsittelystä ja kaikkiaan vaikeasta syksystä varmasti toipuu vielä hyvälle perustasolleen. Fredistä en ole nyt lukenut hetkeen, mutta ilmeisesti hoito ja tervehtyminen etenevät hänellä ja paluu siintää jo keväässä. Jotenka jouluisista huhuista huolimatta näillä oletettavasti mennään kohti pleijareita.
Liigan kovin pakisto oli todella alavireinen syksyn ja oikeastaan vain Quasi on ollut tasaisen hyvä suoriutuja. Pete Burnsin alkukausi oli jopa pelottavan kankea, mutta planetaaristen käännekohtien myötä mörökölli on onneksi herännyt ja suorastaan syttynyt ärjymään vihulaisille, punalampulle sekä kannustavasti myös omille. Jaakobbi teki syksyn aikana muutaman virheen, tuhahteli erittäin pettyneenä sekä vihaisena peilikuvalleen ja suorittaa nyt loppukauden katumusharjoituksia kanniskellen korkoja hartioillaan. Pertti taas sai savottansa valmiiksi, Jallu on jatkanut siitä mihin keväällä jäi ja Orkku parantelee menoaan kuin sika juoksuaan, joten voi kai todeta kuusikon viimein löytäneen tatsin voittavaan kiekkoon. Tony D on siten vapautunut katsomomieheksi ja nyt on hyvin aikaa suorittaa koronatoimien perkausta. Perästä kuuluu! Voi tosin olla, että heppu julkaisee raporttinsa jossain muualla ja tilalle hankitaan siirtotakarajalla joku paremmin puolustuksen taitava reservimies.
Hyökkäys oli isoin kysymysmerkki ennen kauden alkua ja on sitä kyllä edelleenkin. Sebun ja Svetsin hirmuvire on nyt kannatellut joukkuetta, mutta tuokin oletettavan valitettavasti tasoittuu vielä. Jotenka tehoja pitäisi saada nykyistä enemmän Turbolta, Jebulta, Mikeltä ja Robbon astraaliselle kiertoradalle singahtaneelta Maralta. Jonnekin sinne ketjurumbaan ja lakastuvien lehtien kekoon katosi tuon konkkaronkan kiva syysvire. Rehellisesti todettuna,Teukalta en edes osaa enää odottaa mitään järin ihmeellistä vaan vuodet ja pelin evoluutio vaikuttavat tiputtaneen hänet kärryiltä. Mies kyllä hiihtelee suurin piirtein siellä missä oletettavasti on sovittukin, mutta jotenkin järjestään potkun jäljessä ja tilanteisiin arkaillen hipsutellen. Kaksinkamppailukykyä kun ei siis ole eikä syöttötaitoa ehdi/pääse oikein käyttämään, niin melko tyhjänpäiväinen kokonaisuus tuosta muodostuu. Nytkään liigan kuumimpien veljien kanssa peli ei kyllä ole natsannut meikäläisestä ollenkaan, vaan tehoduo vaahtoaa hurjina ja Teketsu haahuilee missä nyt haahuileekin. Kuuluisi siis ravistelun jälkeen korkeintaan neloseen ja mieluiten kokonaan muualle, mutta lokakuun hulabaloossa toimiston pöydältä hävisi yksi kausikortti maailmanluokan laduille. Uskotaan silti asioiden taipumukseen jotenkin lutviutua. Staalit tekevät Staalien juttuja, Stefu on ollut syksyn viime kauttakin tehokkaammassa vauhdissa, Jake on myös alkanut pikkuhiljaa napsuttelemaan sekä Sedu on aiempaa liukkaampi ja vahvempi, joten hyvillä urilla hyökkäyskin pääsääntöisesti on. Pono kävi nyt myös näyttäytymässä pari peliä räväkästi, joten leveyttä ainakin löytyy kevääksi, mutta ehkä tuo hyökkäys yhtä laatulohea silti kaipaisi. Miehistö on kuitenkin palannut ruotuun huutaen vannomaan uskollisuutta johtajalleen sekä Wade ja Dude ovat kulisseissa hissukseen kiiloitelleet siirtokanuunaa.
Kaikkiaan kevätsuuntima on siis lupaava. Kunhan molariosastolle löytyy tasaisuutta, niin konfrenssin kärkipaikka on sopiva välitavoite jälkimmäiselle puoliskolle. Jos maailman tuulet vielä huiskauttaisivat hyökkäyksen optimaaliseen muotoonsa, niin tässähän voisi lähteä ainakin vilkaisemaan että missä kunnossa mestaruusjuna tönöttää siellä suolla, minne se miehissä ja murheissa töräytettiin syssyllä. Kun tahto ja harmonia kohtaavat, niin kaikki kyllä järjestyy!