Jazerman19 kirjoitti:
On se. Itse kun katsoin viime kaudella sekä JYPin, Tapparan, Tepsin ja Kärppien matseja Canal+, niin voin sanoa, että Ässät eroittautuivat selvästi näistä edellämainituista joukkueista, sillä että ne pelit joissa Ässät pelasivat olivat viihdyttävää katsottavaa. Taklaukset, hanskaukset, suoraviivainen pelityyli oli suurin syy, miksi Ässien pelejä jaksoi katsoa. Muiden pelit HIFK:ta ja Saipaa lukuunottamatta olivat mielestäni huomattavasti tylsempiä. Ketä kiinostaa katsoa esim. TPS:n tai JYPin hmv-lätkää, joissa ei tapahdu mitään.
En tainnut nähdä viime kaudella televisiosta S/M-liigaa kuin finaalit. Ei varsinaisesti ollutkaan ikävä eikä mitään vierotusoireita, Isomäessä tuli kuitenkin vierailtua pitkälti toistakymmentä kertaa. Maikkarilla matsit tuli sunnuntaisin, monasti peliputken päätteeksi henkinen ja fyysinen tunnelataus oli mitä oli. Ja omalla kohallani täytyy tunnustaa, että tollanen perus-peli, missä ei ole oma suosikki mukana, on suhteellisen keskinkertasta viihdettä.
Ei silti, ei mitään varsinaista lätkän yliannostustakaan ole tullut, ainakaan dramaattista sellaista. Maalit ja hienot yksilösuoritukset ovat aina mielekästä seurattavaa, runkosarjassa vaan tunnetaso ei pysy jatkuvasti yhtä korkealle, kuin esmes spektaakkelimaisissa playoff-sarjoissa (paras seitsemästä -sarjat ovat lyhyen lähihistoriansa aikana osoittautuneet ainoaksi oikeaksi ratkasta paremmuus, niin urheilullisesti kuin tunnetasollakin). Niinpä sitä osaa arvostaa helmiä, joita runkosarja sillon tällön tarjoaa. Ja poikkeuksetta helmi sisältää korkean tunnetason, paljon kaksinkamppailuja - sekä sen kuuluisan fyysisen elementin. Myönnän, arvostan viimeksi mainitun melko korkealle. Tunteet pinnassa, pullistelua, torikokouksia...kummasti vaan perus-runkosarjamatsi näyttääkin heti paremmalta. Ei silti, ihan vauhdikas coast-to-coast iloittelu on sekin mainiota seurattavaa, tiedä sitten miten käy kun on nää salibandy -säännöt alkukaudesta.