Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Ei sinänsä liity aivan itsessään Thayer Tutt Trophyyn 1988 muuta kuin kovin vähänlaisesti, mutta aikanaan 1980-luvun lopulla ja yleensä yllättävänkin isolta osin muutenkin kiekkohistoriaansa Itä-Saksalla eli DDR:llä oli historiansa aikana peliasuna muihin Itäblokin värivaihtoehtoihin nähden poikkeava sininen ja valkoinen väri.

Vuosina 1986-1988 DDR:n pelipaitaan kuului sinisen ja valkoisen lisäksi tietenkin melko pienellä otettu DDR:n kansallinen valtiotunnus, nimikirjaimet DDR sinisellä ja lisäksi vaaleanpunaisesta purppuraan vaihdellut värikiila joka näkyi vaihtelevasti hyvin pienenä tai parhaimmillaan vajaat puoli peliasua peittävänä enimmäkseen alemmalla vyötärölinjalla. Noina vuosina ja lisäksi vuosina 1989-1990 DDR:n pelipaidoissa olivat sinisiä ja pieniä punaisia raitoja hihoissa toisinaan.

Sittemmin DDR:n aivan historian viimeiset pelipaidat vuosina 1989-1990 olivat puhtaampia, pelkästään valkean sinisiä tai sinisen valkeita ja melkein kuin Suomen pelipaidat olisivat vain olleet ilman Leijonaa käytössä. DDR:n pelipaidoissa oli tietenkin myös Tacklan ja vuoden 1990 viimeisessä paidassa Allianzin sponsorilogot mahdollisten turnauksen tunnusmerkkien ohessa kuitenkin ilman aiempaa vaaleanpunaisesta purppuraan vaihdellutta värikiilaa. Vaihtoehtoinen DDR:n peliasu oli muun muassa vuoden 1989 B-sarjan MM-Kisojen Heja Norge!-laulun yhteydessä ollut, enemmän Länsi-Saksan peliasuja muistuttanut savunharmaa tai hiilenharmaan valkea peliasu tietenkin DDR:n kansallisella valtiotunnuksella varustettuna.

DDR:n pelipaidoissa oli toki punaistakin sen historian varrella, mutta selvästi muita Itäblokin maita vähemmän. Lähinnä vuoden 1968 Olympiakriteeripeleissä ja MM-kisojen yhteydessä todella satunnaisesti. Viimeisen kerran vuoden 1985 MM-kisoissa A-sarjassa DDR:llä oli puvuissaan punaistakin valkean ja sinisenkin sijaan. Keltaistakin väriä oli yleensä vähemmän Länsi-Saksaan verrattuna.

Erikoisuutena tietysti Thayer Tutt Trophyn 1988 merkkilätkä oli sinisen-valkean ja oranssin värin yhdistelmä kun Alankomaissa pelattiinkin. Länsi-Saksallakin näin ohimennen lausuttuna oli hyvin montakin erikoista pelipaitaa historiansa varrella ennen Yhdistynyttä Saksan aikakautta.

Ainakin 1980-luvun nk. Lainelippu-Saksan värit hienosti aaltoilevana pitkin punaisen-kullankeltaisen-mustan ja valkean värisävyä olivat käytössä peliasuissa ja lisäksi oli myös perinteisiä hiilenharmaita tai savunharmaita värejä käytössä ja erikoisimmillaan purppuranvioletin värisiäkin peliasuja silloin kun Länsi-Saksa pelasi B-sarjan MM-kisoja jolloin käytössä joinakin vuosina esimerkiksi oli vain purppuranvioletti pelipaita Eis Adlerilla eli Jääkotka-kilvellä lätkäistynä ja koristeena oli mustanvalkeita hiharaitoja yleensä valkealla pelaajanimellä ja mahdollisilla sponsorilogoilla varustettuna.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Laitan tähän seuraavaksi Bulgarian maajoukkueen vuodelta 1988 päivitettynä päävalmentajallaan ennen kuin vuonna 1989 Nikolai Iankov tuli Bulgarian päävalmentajaksi eli Georgi Strashimirovila:

Maalivahdit: Konstantin Konsta Mihailov ja Ivailo Asenov

Puolustajat: Dimcho Tzonkov, Ivo Stanchev, Christo Benchev, Ventzislav Venev, Stamen Ganchev ja Stefan Georgiev

Hyökkääjät: Boris Mihailov, Stoian Batchvarov, Kiril Hodulov, Alexander Alex Boechov, Pavel Georgiev, Alexander Georgiev, Kiril Buchkov, Valentin Dimov, Tsenko Simov, Yanko Yankov, Ruslan Khristov, Petar Khristov, Georgi Bangeev, Zlatko Zinoviev ja Atanas Todorov

Päävalmentaja: Georgi Strashimirov
 

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
30 vuotta on siis kulunut siitä, kun Leijonat nappasi ensimmäisen mitalinsa aikuisten sarjassa. Tätä vuoden 1988 olympiahopeaa on muisteltu jonkin verran myös eri medioissa, täysin ansaistusti, joten voidaan muistella hetkisen täälläkin.

Hieno joukkue oli ja viisaasti koottu. Tuoreimmassa Urheilulehdessä Pentti Matikainen mm. kertoo, että edellisen syksyn Canada Cupin sekoiluista oli otettu opiksi. Canada Cupissahan joukkueen johto tunaroi täydellisesti, kun mm. joukkueen varusteet hävisivät matkalla, treenejä jouduttiin vetämään keskellä yötä, kun harjoitusvuoroja ei onnistuttu varaamaan. Joukkueen johtajana oli muuten muuan Kalervo Kummola.

Eli tätä taustaa vasten Leijonien valmennus-ja joukkueenjohto oli varautunut Calgaryn olympiakisoihin huolellisesti. Myös pelaajat ovat sanoneet, että kaikki muuttui ammattimaiseen suuntaan, kun Matikainen ja Jortikka tulivat ruoriin.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
AGPO Thayer Tutt Trophysta 1988 oli siitä puhuttaessa hieno turnaus kuten myös sitä edeltäneet Thayer Tutt Trophyt vuosina 1980 ja 1984.

AGPO Thayer Tutt Trophy 1988 oli nimenomaan tulevaa MM-kisojen Loppuottelun ja Pronssiottelun palaamista varten IIHF:n sääntöihin niiden koekenttäkin!

Niistä jäi melko vähän jossiteltavaa.

Sitä kuitenkin jäi vuosista 1980 ja 1984 puhuttaessa ja ne käydään läpi tärkeimpien asioiden osalta:

Thayer Tutt Trophy 1980: Mikäli tässä turnauksessa olisi pelattu vuoden 1988 Thayer Tutt Trophyn säännöin ennen kaikkea Loppuottelun ja Pronssiottelun sisältävänä niin Jugoslavia ja Sveitsi olisivat kohdanneet Loppuottelussa tietenkin lohkovoittajina Alkusarjasta puhuttaessa ja Itävalta ja Itä-Saksa olisivat kohdanneet Pronssiottelussa tietenkin lohkokakkosina Alkusarjasta puhuttaessa.

Toteutuneessa historiassa Jugoslavia ja Sveitsi pelasivat Thayer Tutt Trophyn 1980 Mitalisarjassa tasapelin joten sellaisella tuloksella Loppuottelussa olisi saatettu pelata jatkoaika tai muussa tapauksessa olisi saatettu pelata vielä Loppuottelun Uusintaottelu kun Sveitsi ja Jugoslavia pelasivat omassa pelissään 3-3 tasapelin.

Kaikkiaan pistekin Itä-Saksalta toteutuneessa historiassa Sveitsiä vastaan olisi tarkoittanut myös mahdollisesti Loppuottelun ja Pronssiottelun pysyessä teoreettisesti mukana säännöissä rajoitettuna ennen vuotta 1954 olleen ja vuosina 1945-1953 voimassa olleen säännön mukaan Loppuottelun pelaamista Sveitsin ja Itä-Saksan kesken.

Thayer Tutt Trophy 1984: Tässä turnauksessa pelattiin muista Thayer Tutt Trophyista poiketen vain ja ainoastaan Yksinkertaisella Sarjajärjestelmällä mikä sinänsä oli poikkeus ja jätti jossittelun varaa periaatteessa paljonkin toisin kuin mitä vaikka Alkusarja ja Mitalisarja vuoden 1980 malliin tai Alkusarja, Sijoitusottelut, Pronssiottelu ja Loppuottelu olisivat jättäneet.

Toteutuneessa historiassa pistekin Sveitsiltä lisää olisi oikeuttanut Loppuotteluun Itä-Saksaa vastaan, mutta toisaalta toteutuneessa historiassa Sveitsi hävisi Itä-Saksalle maalein 1-5 oman ottelunsa kun Itä-Saksa tunnetusti voitti tuon vuoden Thayer Tutt Trophyn pelaten kuitenkin Yhteisten Talviolympialaisten ja MM-kisojen 1984 Virallisen Karsijan Ijs-Oranjen eli Hollannin kanssa 2-2 tasapelin.

Lisäksi jossittelun arvoisesti Tricolori Hochei eli Romania ja Hollanti päättyivät tietenkin tasapeliin turnauksen jälkeen toteutuneesti jolloin Pronssiottelu vielä kerran Tricolori Hochein ja Ijs-Oranjen kanssa olisi ollut enemmänkin kuin miellyttävä asia täydellisen paremmuuden ratkaisemiseksi. Etenkin kun hampaankoloon oli jäänyt Ijs-Leeuwilta paljonkin niukan 5-6 tappion muodossa Tricolori Hocheille jolloin näyttöhaluja olisi riittänyt.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Crvena Zvezda na Hokej Ledu vuosimallia 1988 tulee seuraavaksi päivitettynä Varapäävalmentajallaan ja Apulaispäävalmentajallaan.

He tietenkin olivat tuttuja nimiä ja omilla tahoillaan ainakin näillä näkymin viimeistä kertaa asemissaan ellei Zelezar-jääkiekkolehden tai jonkin muun merkittävän tietolähteen kautta muuta tule ilmi heidän Jugoslavian valmennuspuolen edustamisestaan:

Crvena Zvezda na Hokej Ledu 1988

Maalivahdit: Cveto Pretnar, Dominik Domine Lomovsek ja Zvonimir Zvone Bolta (Darko Dare Prusnik oli turnauksessa mukana leimaamattomana reservipelaajana ja aiemmin olen yrittänyt tarkoittaa juurikin Boltaa tai sitten puhunut vain yleisestä Prusnikin pelaajatasosta ja ottelupäivästä sen ajan osalta. Pahoittelut näistä asioista kun ne ovat tuolloin väärin menneet.)

Puolustajat: Marjan Kozar, Bojan Kelih, Drago Mlinarec, Murajica Pajic, Dejan Burnik, Andrej Vidmar ja Boris Pajic

Hyökkääjät: Toni Tislar, Dusan Lepsa, Tomaz Lepsa, Tomaz Pavlin, Tomaz Bratina, Igor Beribak, Marjan Gorenc, Andrej Razinger, Edo Hafner, Zvone Zvonko Suvak, Matjaz Kopitar, Ozren Almer ja Mustafa Besic

Päävalmentaja: Urheiluintendentti K. Momcilo

Varapäävalmentaja: Dusan Ilic

Apulaispäävalmentaja: Ciril Klinar
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Tricolori Hochein eli Romanian vuoden 1988 korjattu kokoonpano tulee seuraavaksi tässä täydennettynä myös Päävalmentajallaan sinä vuonna.

Pelaajista puhuttaessa aiemmin mainitusti Danut Popovicin tilalla pelasikin hänen veljensä Iulian Popovici ja Antaleja ei lopulta ollutkaan kuin yksi eli Csaba Antal sinä vuonna Tricolori Hocheissa.

Muutama kokonaan alun perin alustavassa kokoonpanossa ollut pelaaja jäi pois jolloin sitten todellisuudessa heidän tilallaan turnauksessa pelasi sitten muita pelaajia.

Näiden lisäksi aiemmin löytyi vielä yksi uusi maalivahtikin mukaan kokoonpanoon ja Gheorghe Justinian jäi lopulta olemaan yllättäen maajoukkueessa vain reservipelaajana loukkaannuttuaan turnauksen avauspäivänä muutoin ennen Romanian ensimmäistä pelaamaa ottelua.

Jolloin Tricolori Hochein joukkue tavallaan ratkaisi muutenkin oman ongelmansa sopivista pelaajista kuten Antalin veljeksistä ja minkä takia Tricolori Hochei oli tavallaan niin täysi, mutta silti jotenkin vajavainen ensimmäisellä Doru Tureanun jälkeisellä kiekkoilun aikakaudella.

Päävalmentajaa Tricolori Hocheille ei ollut taaskaan helppo löytää kiitos kansainvälisen kiinnostumattomuuden.

Tämän jälkeen enää vain Pohjois-Korean Päävalmentaja puuttuu joukosta ja muutoin ovatkin löytyneet kaikki joukkueet valmennukseltaankin.

Tricolori Hochei vuodelta 1988 näytti tältä kun sen Päävalmentaja teki tilaa vuodeksi 1989 seuraajalleen kun hän ei kyennyt hyväksymään vapaaehtoista joukkueen putoamista MM-kisojen D-sarjaan sille vuodelle:

Tricolori Hochei 1988

Maalivahdit: Gheorghe Hutan, Valerian Netedu, Jan Stanciu ja Csaba Barta

Puolustajat: Mihail Lucian Popescu, Christian Daia, Laszlo Horvath, Sandor Gall, Attila Nagy, Daniel Herlea ja Iulian Popovici

Hyökkääjät: Istvan Gereb, Paul Burada, Marius Gliga, Alexandru Halauca, Eras Erno, Zoltan Csiki, Alexe Nelu, Andrei Petrus Nudu, Laszlo Solyom, Arpad Sofron, Csaba Antal ja Vasile Hutanu

Antrenor Principal: Ioan Gheorghiu
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy