Mitäs sitä tulikaan sanottua..
Parempaa huomista voi ihastella tänään Columbuksessa.
No ei ihan, Columbus vei tuon pelin 5-0. Se oli keskinkertainen esitys kaikilta osa-alueilta, paitsi ylivoimalta, joka oli tässä pelissä tasolla säälittävä. Se oli kolmas peli neljään päivään ja myös jälkimmäinen back-to-back peleistä, jotka ovat säännöllisesti menneet vihkoon. Mutta täytyy sanoa, että Columbus oli pelottavan hyvä tuossa ottelussa. Erittäin yllätysvalmis joukkue pleijareihin.
Sen jälkeisistä kolmesta pelistä saatiin sitten parempia tuloksia. Kaksi voittoa ja yksi tappio, sekin sarjajohtajalle. Tärkeämpi tilasto on kuitenkin päästettyjen maalien määrä, vain viisi. Tämähän oli se pääprinsiippi menestystä haettaessa, päästetään mahdollisimman vähän maaleja.
Puolustus on todellakin petrannut runsaasti ja nyt näyttää jopa hyvältä. Regehr ei ollut omalla tasollaan maaliskuussa ja tappioita tuli jatkuvasti, mutta kolmessa viime pelissä Regehr on ollut taas oma itsensä. Taas nähtiin, että Regehr näyttää esimerkkiä muille ja Regehrin esityksestä riippuu miten hyvin muu puolustus pelaa. Regehr meni sitten loukkaamaan itseään Dallasin vastaan ekan erän lopussa, ei tosin vakavasti, kun hän kykeni vielä muutaman vaihdon vetämään.
Tänään nähdään miten muut pärjäävät ilman tätä tärkeintä kenttäpelaajaa. Tämän kauden saldo ilman Robynia: 2 peliä, 2 tappiota. Aucoin on ollut hyvä, mutta todella riippuvainen Regehristä. Dallas-pelistä päätellen ikävä tulee nopeasti. Tuo riippuvuussuhde on sen verran vahva ettei aiemmilta vuosilta tuttua Regehr-Leopold -paria ole vielä edes kokeiltu.
Starsia vastaan isoimmat plussat jaetaan Phaneufille ja Vandermeerille. Dionilta vahva peli molempiin suuntiin, ensimmäisiä kertoja kauden aikana, kun se onnistui. Tai tuli sieltä yksi virhe, kun Ott pääsi puolittaiseen läpiajoon. Siis vain yksi virhe, atta boy Dion!! Vandermeeriltä varmaa pelaamista, poikkeuksellisen teräviä avaussyöttöjä ja jopa hyökkäysten tukemista. Oma valintani aliarvostetuimmaksi Flamesiksi olisi juuri Jim Vandermeer.
Pelitapa on nyt kuosissa. Tai itse asiassa se on ollut koko ajan. Sitä ei vain toteutettu oikein. Varsinkin hyökkääjät tekevät nyt paremmalla asenteella töitä puolustussuuntaan ja tekevät puolustajien tehtävän helpommaksi. Varsinkin Conroyn johtama ketju laitureinaan Glencross ja Moss näyttää esimerkkiä loistavalla kahden suunnan pelillään. Jokinenkin pelaa nykyään järkevämmin eikä aina juokse kiekon perässä. Stevenin aiemmin esilletuoma rentous on taas löytynyt.
Suurimmaksi ongelmaksi on nousemassa ylivoima. Erikoistilannekoutsi Rich Preston ei ole tälläkään kaudella saanut ylivoimaa kuntoon. Jokisen tulon myötä talenttia pitäisi olla riittävästi kahteenkin yv-kentälliseen, mutta ei. Meneillään on 19 ylivoiman putki ilman maalia. Tällä hetkellä yv:ssä ei näytä olevan mitään järkeä, jos kiekko satutaan saamaan alueelle niin kukaan ei tunnu tietävän rooliaan. Cammalleri johtaa liigaa yv-maaleissa, mutta Jokisen tulon jälkeen Cammalleri siirrettiin omalta paikaltaan oikealta laidaltaan pois. Iginlan poikkikentän syöttö ja Cammyn one-timer oli ollut niin tehokas yhdistelmä. Nyt ykkös-yv:ssä (Iginla+arvalla 4 muuta) kaikki seisoskelevat missä sattuu ja tarjoilevat hitaita syöttöjä toisilleen.
Keenan sanoi muutama päivä sitten ettei ylivoimaa harjoitella kuin harvoin. Siis mitä? Edellisessä viidessä pelissä nolla ylivoimaalia ja ylivoimaa ei harjoitella? Ehkei kaikki olekaan Prestonin syytä.
Preston oli muuten omalla pelaajaurallaan loistava puolustava hyökkääjä ja hänen ansiotaan on toimiva alivoima.
Ei tuo ylivoiman tehottomuus mene tietenkään pelkästään koutsien piikkiin. Ykköstykeillä Iginlalla, Jokisella ja Cammallerilla on ollut vaikeaa viime aikoina. Näiden muodostama ketju pelasi loistavasti sen Philly-pelin. Sen pelin jälkeen on pelattu 13 kertaa ja yli puolissa tämä ketju on ollut kasassa. Tuloksena kolme maalia.
6.3 Carolinaa vastaan: Iginla (ei syöttäjää)
- Olli ja Cammy olivat juuri menossa vaihtoon, mutta saivat kuitekin plussat.
14.3 Torontoa vastaan: Jokinen (Aucoin, Cammalleri)
- Glencross pelasi Cammyn paikalla ykkösessä. Tässä tapauksessa maalivahti oli vedetty maalilta ja Cammy hyppäsi kuudentena miehenä kentälle.
20.3 St.Lousia vastaan: Cammalleri (Jokinen, Iginla)
- Ylivoimamaali
Cammalleri 13 viime peliä 2+6, joista
superketjussa 1+1
Jokinen 13 viime peliä 6+5, joista
superketjussa 1+1
Iginla 13 viime peliä 5+5, joista
superketjussa 1+1
Yli sata minuutti peliaikaa yhdessä ja hyötynä yksi maali tasakentällisin ja siinäkään Ollilla tai Cammylla ei ollut osaa eikä arpaa! Eikös tämän pitänyt olla NHL:n paras ketju? Otetaan pistepörssin top-kympistä yksi Iginla, lisätään maalipörssin top-kympistä yksi italiaano, höystetään kurpitsalla ja saadaan pannukakku. Tämän pannukakun voi haudata lopullisesti.
Eikä tämä NHL:n tämän hetken kuumin tutkaparikaan juuri nyt toimi. Jokinen sukeltaa 8 pelin maalittomassa putkessa ja on ollut aika non-factor. Iginla on taasen pääsemässä taas vauhtiin ja on kahden pelin maaliputkessa, jota edelsi kuuden pelin kuiva aika.
Itse siirtäisin Cammallerin takaisin Iginlan vierelle ja keskelle Langkow tai Conroy. Aivan kuten Aucoin on Regehristä niin Cammalleri on riippuvainen Iginlasta. Jos Cammy testailee kesän markkinat niin tulevassa osoitteessa on parasta olla hyvän tason pelintekijä. Muuten saattaa tulla kuuden miljoonan dollarin (per vuosi) hutiostos.
**
Lopetetaan anti-canucks-kannattaminen. Luottamus omiin on taas palannut. Tänään voitetaan kolmella rookie-pakilla ja 10 hyökkääjällä! Jos McElhinney olisi maalissa niin kyseessä olisi todellinen
The Big Steal.
Let's Go Flames!