Calgary Flames 2006-07

  • 43 991
  • 192

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
TKH kirjoitti:
Elintärkeä voitto Calgarylle. Harmi että tuo Phaneufin maali merkittiin lopulta Yelle:lle. Ei taida Phaneuf päästä siihen 20 maaliin. Hamrlikille kauden tärkein maali, ja hyvä peli muutenkin 1+1.

Calgaryllä tosiaan on tänä vuonna pidemmät pudotuspelikamppailut kuin muilla, ja loppujen suhteellisen mukavasti ovat voittoja napsineetkin. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon se, että hyvänkin playoff-nipun on ikävä pelata jännäkakka housussa illasta toiseen. Toki nyt kerta kerralta enemmän on Colorado se osapuoli, jonka on pakko voittaa.

Jos itään vertaa, niin Calgaryn ja Coloradon viiden pisteen ero on suorastaan juhlallinen.
 

TKH

Jäsen
Vaihteeksi Calgaryllä on nyt kolmen ottelun voittoputkipäällä. Mielenkiintoista on, että samalla Igyllä on kauden pahin maaliton putki päällä, 5 ottelua ilman maalia. Syöttöpisteitä se tosin tuona aikana on napsinut mukavasti, 0+5. Huselius teki Chicagoa vastaan maalin, mutta silti sen piste- maalitahti on maaliskuussa hiukan hiipunut mahtavista tammikuun ja helmikuun luvuista. Huseliuksen viimeisin maali oli kuitenkin vasta kolmas viimeisestä 12:sta ottelusta. Kaikkein eniten Calgaryn TOP 4 hyökkääjistä on kuitenkin hiipunut Langkow. Langkow on tosin tehnyt viimeisessä 12 ottelussa maalin enemmän kuin Huselius (eli 4), mutta samalta ajalta sillä on vain 2 syöttöpistettä. Maaliskuun 11 ottelussa Iggy on kerännyt 4+9 (0), Tanguay 4+8 (-3), Huselius 3+9 (+6) ja Langkow 4+2 (+2). Conroy on pelannut maaliskuussa vain 7 ottelua ja tehnyt niissä 4+3 (+3).

Amontella on meneillää 12 ottelun pisteetön putki ja 15 ottelun maaliton putki. Richiellä vastaavat luvut ovat 13 ottelua kummassakin ja Nilsonilla vastaavat luvut ovat 10 ja 11 ottelua.

Positiivisella puolella on taas esimerkiksi Yelle, jolla on 2+1 viimeisestä neljästä ottelusta.
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Sen verran on vielä todettava, että erittäin mielelläni näkisin Kipperin uudestaan finaaleissa, jotenkin homma jäi Calgaryltä edellisellä kerralla kesken. Ei Tampa aivan ylivoimainen kaiketi ollut.

Kipperille pitkää kevättä kaukaloissa, playoff-kevään pituushan ei ole enää vuosiin vaikuttanut maajoukkueen maalivahtivalintoihin...
 

Worrell

Jäsen
Suosikkijoukkue
RIP Coyotes 1996-2024
peruspata kirjoitti:
Sen verran on vielä todettava, että erittäin mielelläni näkisin Kipperin uudestaan finaaleissa, jotenkin homma jäi Calgaryltä edellisellä kerralla kesken. Ei Tampa aivan ylivoimainen kaiketi ollut.

Samaa mieltä. Kipperille kyllä mielellään menestystä toivoisi. Edellisissä finaaleissa Tampa ei kovin ylivoimanen ollut ja viime vuonna tosiaan homma kaatui Anaheimia vastaan.

Eiköhän Calgary mene tänä keväänä pitkälle, eväät siihen on olemassa. Ei näin äkkiseltä tule mieleen muita kuin Anaheim ja Nashville joita vastaan Flamesin matka voisi katketa. Oli miten oli, tulee Flames tällä miehistöllä olemaan ihan helkkarin kova poffeissa. :)
 
Kipperin käynti strippiklubilla on ilmeisesti tuonut ihan uutta nostetta kevääseen ja nyt kulkee taas peli, kuten koko joukkueella. Tiedä sitten millaisen suosion tämä treenimuoto vielä saavuttaakaan NHL:ssä.
 

Anfortas

Jäsen
Worrell kirjoitti:
Eiköhän Calgary mene tänä keväänä pitkälle, eväät siihen on olemassa. Ei näin äkkiseltä tule mieleen muita kuin Anaheim ja Nashville joita vastaan Flamesin matka voisi katketa. Oli miten oli, tulee Flames tällä miehistöllä olemaan ihan helkkarin kova poffeissa. :)
Vaikka sanotaan, ettei runkosarjan peleillä ole playoffeissa merkitystä niin mielestäni Calgaryn menestystä vieraspeleissä ei voida unohtaa. Calgary on konferenssinsa surkein vierasjoukkue ja koska kotietua ei playoffeihin tullut - jos playoffeihin edes pääsevät - niin ennustan kylmää ja lyhyttä ensimmäistä kierrosta. Siis pikaista kesäloman alkua. Detroit, Anaheim ja Nashville jäi vieraissa voittamatta.

Vielä on viisi vieraspeliä aikaa kääntää kelkka.
 

TML

Jäsen
Mängimies kirjoitti:
Kipperin käynti strippiklubilla on ilmeisesti tuonut ihan uutta nostetta kevääseen ja nyt kulkee taas peli, kuten koko joukkueella. Tiedä sitten millaisen suosion tämä treenimuoto vielä saavuttaakaan NHL:ssä.
Puhumattakaan henkosista Phaneufin kanssa. Pasi Nurmisen viitoittamalla tiellä jatkaen.
 

TKH

Jäsen
Anfortas kirjoitti:
Vaikka sanotaan, ettei runkosarjan peleillä ole playoffeissa merkitystä niin mielestäni Calgaryn menestystä vieraspeleissä ei voida unohtaa. Calgary on konferenssinsa surkein vierasjoukkue ja koska kotietua ei playoffeihin tullut - jos playoffeihin edes pääsevät - niin ennustan kylmää ja lyhyttä ensimmäistä kierrosta. Siis pikaista kesäloman alkua. Detroit, Anaheim ja Nashville jäi vieraissa voittamatta.

Vielä on viisi vieraspeliä aikaa kääntää kelkka.

Jep, niin on. On kuitenkin muistettava, että play-off pelit on kuitenkin ihan eri pelit ja kelkka saattaa kääntyä täysin yllättäen tai yllättävällä tavalla. Kuka olisi osannut arvata, että Flames finaalivuotenaan tekee NHL:n ennätyksen eniten kotipelejä hävinneenä joukkueena tai, että se jakaa sinä vuonna NHL:n ennätyksen eniten vieraspelejä voittaneena joukkueena? Tuolloinhan se homma kaatui yllättäen kotipelien häviämiseen, vieraspeleissä meni loistavasti. Mutta onhan se luonnollisesti huolestuttavaa nykyjoukkueella, ettei ne saa revittyä voittoja vieraissa, tiukoissa sarjoissa se kotietu kun on merkittävä, ja Calgaryhan aloittaa aina vieraissa. Calgaryn loput vierasottelut toimivat hyvänä mittarina niiden vieraskunnosta. Voitot Minnesotasta, Vancouverista ja Coloradosta vieraista antaisivat niille roimasti lisää itseluottamusta. Ja se on yksi mitä ne vieraspeleihin tarvitsisivat.

Niin, ja ei noin pessimistinen tai negatiivinen saa olla. Homma näyttää edelleen ihan hyvältä, vaikka tietyt uhkakuvat ovatkin olleet olemassa jo jonkin aikaa.
 

TKH

Jäsen
Loistava neljäs voitto putkeen ja toinen peräkkäinen vieraissa. Kipper pelasi unelmapelin, torjui Minnesotan hallitsemassa pelissä kaikki 38 laukausta ja lisäksi myös Demitran ja Rolstonin yritykset rankkareissa. Kipper on kokenut aivan valtaman muutoksen rankkareissa. En nyt jaksa asiaa kaivaa, mutta tämä taisi olla jo sen kolmas peräkkäinen "nollasaavutus" rankkareissa. Myös hyökkääjät ovat onnistuneet rankkareissa viime aikoina aivan eri tavalla, nytkin sekä tanguay että Iginla tekivät rankkareista maalit.

Nollapeli oli Kipperin 7:s tällä kaudella ja 21. Calgaryn paidassa. Zyuzinillä on ilmeisesti joku vähän pitempiaikainen vamma, mutta Calgary ei ole siitä tarkemmin kertonut. Joukkue peluutti Warrener-Hale paria yllättävän paljon, noin 19 minuuttia. Se on selvästi enemmän kuin yhdessäkään aikaisemmassa ottelussa. Bäckström torjui 24 laukausta ottelussa. Aika mukavat suomalaissuoritukset ottelussa. Hyvin harvinaisia tälläiset suomalaisten maalivahtien nollapelit samassa ottelussa ovat.

Kaikkein parasta Calgaryn voiton jälkeen yön ottelujen tuloksissa oli luonnollisesti Coloradon häviö. Nyt eroa on mukavat 7 pistettä ja vain 6 ottelua jäljellä.
 

Anfortas

Jäsen
Myles Rumsey

Yli-ikäisenä WHL:n Swift Current Broncos joukkueessa pelaava Calgaryn varaama Myles Rumsey kerää kehuja. Runkosarjan jälkeen joukkue palkitsi pelaajiaan ja Rumsey voitti neljä pystiä.

Vakuuttava lista vuoden 2005 seitsemännen kierroksen varaukselta:
"evening's most decorated player, Rumsey was called to the front to collect the Player's Most Popular Player, Top Defenseman, Top Desire and Sportsmanship Award, and the Most Valuable Player.

"He was the ultimate team guy. He would stick up for his teammates, he played very hard, he took pride in being a Bronco and what it means not only on the ice but off it. He has been a real treat to coach." -Dean Chynoweth
Rumsey and Nelson dominate Bronco awards -The Southwest Booster
 

Anfortas

Jäsen
Junnujen playoffit

Kamloops Blazers - Prince George Cougars 0-4
Kamloopsin Puustinen oli ensimmäinen Calgaryn varaus, joka lähti WHL:n playoffeista lauluun. Runkosarjassa keskinäiset pelit menivät tasat 5-5, mutta playoffeissa Prince George voitti Kamloopsin suoraan neljässä pelissä. Viimeistä ratkaisevaa peliä Kamloops johti ensimmäisessä erässä jo 3-0, mutta Prince George teki voittoon tarvittavat neljä maalia ja jatkaa toiselle kierrokselle. Runkosarjassa Puustinen iski 32 maalia ollen joukkueen kolmanneksi paras maalintekijä ja sisäisen pistepörssin kakkonen, mutta playoffeissa saldoksi jäi vain kolme syöttöpistettä. Runkosarjan perusteella Puustinen oli todella positiivinen yllätys, mutta kauden tärkeimmissä peleissä ei sittenkään ollut joukkueen kantavia voimia.

Plymouth Whalers - Guelph Storm 4-0
Plymouth vei sarjan suoraan neljässä pelissä. Daniel Ryder pelasi koko sarjan kakkosketjun keskellä toisena laiturinaan Collins ja toisessa laidassa vaihtelivat Neal ja O'Connor. Guelph johti toista osaottelua jo 0-3, mutta Plymouth takoi kuuteen minuuttiin neljä maalia, joista kolme oli Ryderin kentän järjestelemiä, ja voitti lopulta 5-3. Viimeisessä ja ottelusarjan ratkaisseessa neljännessä pelissä Ryder iski voittomaalin, kun kolmatta erää oli enää 27 sekuntia pelaamatta. Ryder keräsi pelaamassaan neljässä pelissä tehot 3+3 tullen valituksi kaksi kertaa ottelun tähdistöön.

Vancouver Giants - Chilliwack Bruins 4-1
Hallitseva WHL:n mestari Vancouver hoiteli runkosarjassa Chilliwackin jokaisessa kahdeksassa kohtaamisessa ja hävisi playoffeissakin vain yhden pelin. Runkosarjassa JD Watt oli joukkueensa paras maalintekijä ja sisäisen pistepörssin neljäs (34+19). Viidessä playoff pelissä kertyi tilille yksi maali ja kaksi syöttöä. Tosin playoffeissa rooli muuttui jarrukentän mieheksi. Jäähyjä ja etenkin käytöskymppejä kertyi tilille kosolti. Viimeisessä ja ratkaisevassa pelissä Watt ja Partik Bhungal ottivat nyrkein yhteen. Peli kävi loppusummerin jälkeen niin kuumaksi, että kättelytkin jätettiin väliin lisä tappeluiden pelossa.

"I wasn't playing in a scoring role the first three games, nor was I in this game. They're looking for me to be more of a physical presence and be part of a strong checking line. The big thing is not getting scored on and wearing their defencemen down." -JD Watt

Sanottua: "Watt continues to take dumb and poorly timed penalties."

Regina Pats - Swift Current Broncos 4-2
Ennakkosuosikki Regina Pats vei ottelusarjan nimiinsä voitoin 4-2. Runkosarjassa Regina voitti kuusi kahdeksasta kohtaamisesta. Runkosarjassa Myles Rumsey keräsi kaikkiaan yhdeksän syöttöpistettä ja 115 jäähyminuuttia. Playoffeissa tehot jäivät yhteen syöttöpisteeseen ja kahdeksaan jäähyminuuttiin. Rumsey loukkaantui ratkaisevassa kuudennessa ottelusta, jossa hänet valittiin ottelun tähdistöön, Reginan pelaajan taklauksesta. Rumsey jouduttiin taluttamaan kentältä pois eikä palannut enää tositoimiin. Loukkaantumisen vakavuudesta ei ole toistaiseksi kerrottu mitään, mutta polvea hän ontui. Rumseyn junioripelit loppuivat siihen ja erittäin todennäköisesti hänet nähdään syksyllä Omahan riveissä.

"Let's not forget Broncos defenceman Myles Rumsey, who demonstrated why he is the team's captain. On Saturday, he blocked more shots than Bonnie and Clyde. Rumsey has to be the WHL's postseason leader in bruises" -The Leader-Post

Everett Silvertips - Spokane Chiefs 4-2
vaikka Everett oli runkosarjan pisteissä ylivoimainen Spokaneen nähden niin siitä huolimatta keskinäiset pelit menivät tasan. Everett vei playoffsarjan voitoin 4-2. Runkosarjassa Leland Irving pelasi 48 ottelua 1,86 maalikeskiarvolla. Hän oli mukana myös Kanadan nuorten MM-joukkueessa, muttei saanut lainkaan peliaikaa. Playoffien toista osaottelua lukuunottamatta Irving oli loistavassa vireessä. Tässä surullisessa toisessa ottelussa Irving päästi viidestä ensimmäisestä laukauksesta kolme maaliin ja tuli vaihdettua pois maalilta 16 minuutin pelin jälkeen. Viidessä muussa ottelussa Irving päästi enintään 2 maalia tullen valituksi kaksi kertaa ottelun tähdistöön.

Belleville Bulls - Ottawa 67’s 4-1
Belleville kaatoi Ottawan viidessä pelissä ja hävisi runkosarjassakin Ottawalle vain yhden pelin kahdeksasta kohtaamisesta. Belleville on yksi ennakkosuosikeista OHL:n mestariksi. Puolustuksen tukipilari Matt Pelech oli niin playoffeissa kuin runkosarjassakin joukkueensa jäähykuningas. Playoffien viidessä pelissä kertyi tilille kolme syöttöä ja 16 minuuttia jäähyä. Maalivahti Kevin Lalande pelasi kaikki viisi ottelua tullen valituksi kaksi kertaa ottelun tähdistöön. Mukaan mahtui myös yksi nollapeli.

Mississauga IceDogs - Sudbury Wolves 1-4
Runkosarjassa keskinäiset pelit menivät tasan 3-3, mutta playoffeissa Subdury voitti sarjan viidessä pelissä. Calgaryn varaama Devin DiDiomete pelasi kakkosketjussa, jossa keskellä Baker ja toisessa laidassa Dias. Runkosarjassa DiDiomete oli liigan kolmanneksi ahkerin tappelija 19 lähdöllä. Siinä ohessa syntyi myös 21 maalia ja 19 syöttöä. Joukkueen jäähykuningas oli sitä myös playoffeissa. Tilille tappelut Mississaugan Martinea ja Oliphantia vastaan. Viidessä pelissä DiDiomete teki maalin ja yhden syötön ja pääsi kerran pöllyttämään sivuverkkoa. Maali syntyi viidennessä ja ratkaisevassa pelissä tyhjiin.

Valmentaja Foligno ei ollut tyytyväinen Deedsin peliin: “We needed (DiDiomete) to step up his game. And he owned the puck in the offensive zone. That’s the kind of game he’s capable of playing.”
 
Viimeksi muokattu:

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Anfortas kirjoitti:
Vaikka paikka playoffeissa ei ole vielä varmistunut niin Calgary Sun spekuloi mahdollisilla vastustajilla: Tale of the tape -Calgary Sun

Olen tältä seisomalta valmis lyömään rahani Flamesin puolesta jos vastaan tulee Red Wings. Ei saletti, mutta jumalauta, varsinkin jos on kerrointa...Kipper, nuo kaikki pakit, Conroy, Iginla, Langkow, Tanguay...vastassa Yzermaniton Red Wings...
 

TML

Jäsen
Ei pidä unohtaa sitä seikkaa, että viime vuosina se joukkue joka on tiputtanut Wingsit on edennyt aina SC-finaaleihin saakka (tosin hävinnyt sielä). Että Red Wings kannattaa ehdottomasti saada vastaansa edes jossain vaiheessa pudotuspelejä.
 

Anfortas

Jäsen
Junnujen playoffit

Medicine Hat Tigers - Red Deer Rebels 4-3
Medicine Hat oli runkosarjassa parempi voitoin 6-2, mutta playoff sarjan voittaminen meni aina seitsemänteen peliin. Medicine Hatin Matt Matt Keetley pelasi maalissa kaikki seitsemän ottelua päästäen yhteensä 20 maalia. Mukaan mahtui myös kaksi nollapeliä, mutta kolme kertaa taakse meni viisi tai enemmän maalia. Runkosarjassa Keetley otti kaikista maalivahdesta eniten voittoja. Medicine Hatin puolustajan Gord Baldwinin tehot seitsemässä pelissä olivat 1+1. Red Deerin Brett Sutter pelasi joukkueensa ykkösketjussa Hanzalin ja Starkovin kanssa. Sutter teki sarjassa kolme maalia ja syötti neljä, ja tilille kirjattiin myös yksi major fightning.

Swift Current Broncosin Myles Rumseyn loukkasi polven nivelsiteet ja edessä on kuukausien toipuminen: Injury and loss of series smarts -The Leader-Post
"I'm just going to take it like every other summer. I'm still going to work toward a pro contract. If that doesn't happen, I'll get ready for next hockey season, whether that be CIS or pro hockey." -Rumsey

Vancouver Giantsin JD Watt sai tappelustaan yhden ottelun pelikiellon, eikä näin ole mukana sarjan avauksessa Seattle Thunderbirdsiä vastaan.
 
Viimeksi muokattu:

Anfortas

Jäsen
Junnujen playoffit

Medicine Hat Tigers - Regina Pats 4-0
Medicine Hat Tigers eteni konferenssin finaaliin jo kolmannen kerran viimeisen neljän vuoden aikana. Medicine Hat voitti kaikki kauden kahdeksan kohtaamista. Matt Keetley valittiin ADT CHL viikon maalivahdiksi. Gord Baldwin keräsi neljässä pelissä tilille kolme maalisyöttöä ja kaksi Major-Fighting jäähyä.
Keetley looks up to Vernon -Medicine Hat News

Everett Silvertips - Prince George Cougars 2-4
Everett, joka oli yksi suurimmista WHL:n mestarisuosikeista, tippui tylysti jatkopeleistä. Leland Irving aloitti sarjan hyvin ja tuli valituksi ensimmäisessä ottelussa parhaaksi pelaajaksi. Viidennessä ottelussa Everett oli jo 3-0 johdossa ja silloin Irvingin hyvä putki katkesi. Irving päästi kolmannen erän yhdeksästä laukauksesta neljä sisään ja Everett hävisi ottelun 3-4. Sama tahti jatkui viimeisessä ja ratkaisevassa kuudennessa pelissä, kun Irving päästi seitsemästä ensimmäisestä laukauksesta kaksi sisään ja tuli vaihdettua maalista pois ajassa 11:14 ensimmäistä erää.

Vancouver Giants - Seattle Thunderbirds 4-1
JD Watt kärsi ensimmäisellä kierroksella saamaansa pelikieltoa eikä pelannut sarjan ensimmäisessä pelissä. Vancouver voitti neljä peliä putkeen kun Watt teki paluun toiseen otteluun. Ketjukavereina toimivat Wuchterl ja Kraus. Watt sai otteistaan kovasti kehuja, kunnes viimeisessä pelissä taas vintissä pimeni. JD sai suihkukomennuksen kyynärpäätaklauksesta.
"Watt was very effective in his return to the line-up. His efforts may not have been documented on the official score sheet but his physical play and checking ability was felt throughout the game." -bcsportsbeat

Barrie Colts - Sudbury Wolves 0-4
Sudbury matkaa konferenssi finaaleihin voitettuaan Barrien suoraan neljässä pelissä. Sudbury pelaa konferenssien finaalissa ensimmäistä kertaa sitten kauden 1994-95. Devin DiDiomete teki neljässä pelissä yhden maalin, joka oli kolmannen ottelun voittomaali jatkoajalla, ja sai tililleen myös yhden tappelun.

Belleville Bulls - Oshawa Generals 4-0
Matt Pelech missasi sarjan kaksi ensimmäistä peliä loukkaantumisen vuoksi. Lyhyellä uralla alkaa loukkaantumisia olemaan jo huolestuttavan paljon. Belleville eteni konferenssin finaaliin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2000. Pelech pelasi kaksi ottelua ilman tehoja ja Kevin Lalande päästi neljässä pelissä yhteensä 13 maalia.

Plymouth Whalers - Kitchener Rangers 4-1
Plymouth jatkaa kauttaa konferensin finaaleissa. Edellisen vuoden playoffien MVP Daniel Ryder tuli Most Sportsmanlike Player of the Year -äänestyksen kolmanneksi. Ryder teki sarjan viidessä pelissä kolme maalia. Ryder on yhdeksän pelatun ottelun jälkeen joukkueensa kolmanneksi paras maalintekijä ja +/- tilaston jaetulla ykkössijalla.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
No niin...Calgaryn pelit on sitten tämän kauden osalta pelattu ja katseen voi siirtää tulevaan kauteen. Ennen sitä kuitenkin voisi pohtia, että miten päävalmentaja Playfairin ensimmäinen kausi joukkueen ykköskäskijänä meni.
Playfair toi tavallaan uuden tuulahduksen joukkueeseen, josta on osaltaan myös kiittäminen tiettyjä hyviä hankintoja tyyliin Tanguay, Stuart sekä Conroy. Flamesin edellisellä kaudella pahasti tökkinyt hyökkäyspeli sai voimakkaasti tuulta purjeisiinsa ja aiemmin hieman alisuorittaneet pelaajat (Huselius, Langkow etunenässä) astuivat tällä kaudella esiin. Vaikka maaleja syntyikin reippaasti enemmän kuin viime kaudella ei joukkueella ollut kovinkaan suurta syytä juhlaan, ainakaan jos katsotaan peliä puolustuksellisesti. Liian monta kertaa verkko heilui omassa päädyssä, kun porukat lähtivät liian innokkaasti hyökkäilemään. Varsinkin vieraspelit olivat enimmäkseen myrkkyä liekkipaidoille. Kotona tilanne oli täysin päinvastainen, ja joukkue olikin yksi kovimmista kotijoukkueista. Kipperinkään peli ei oikeastaan missään vaiheessa yltänyt samalle tasolle kuin viime vuonna. Nollapelejä kyllä kertyi taaskin vyölle, mutta liian usein Kipperi sai poimia kiekon verkostaan. Ainoastaan näissä tärkeissä playoff-peleissä turkulainen kumi-Tarzan osoitti merkkejä paremmasta.

Hyökkäys:
Hyökkäyksessä Calgary petrasi eniten verrattuna aiempaan vuoteen. Langkowin ja Huseliuksen uudet ja komeat piste-ennätykset sekä Iggyn "palaaminen" yli 90 tehopisteen äijäksi saivat kauden tuntumaan periaatteessa hyvältä. Myös Moss voi pitää kauttaan onnistuneena ja Lompardi on vakiintunut 20 maalia/kausi -mieheksi. Myös Flamesin muut nuoret jannut tekivät varsin hyvät tehot suhteessa heidän pelimääräänsä. Hyökkäyksessä oli pari ketjua, jotka jaksoivat puurtaa kentällä kuin hullut ja tämä myös näkyi työn jäljessä. Craig Conroyn hankkiminen osoittautui varsin hyväksi kaupaksi ja samalla päästiin eroon tehottomasta Jamie Lundmarkista.
Kaikki hyökkääjät eivät kuitenkaan ansaitse kehuja tästä kaudesta. Jeff Friesen, Tony Amonte sekä pelaamaton Darren McCarty alkavat olla jo ikänsäkin puolesta menneen talven lumia eikä kolmikon tämän kauden "tehot" ainakaan tuota väitettä kumoa. Amonten ja Friesenin palkat ovat täysin ylimitoitettuja herrojen nykykuntoon verrattuna. Varsinkin Amonten lähes 2 miljoonan dollarin palkka herättää kummastusta. Kuinkahan paljon siinäkin on ilmaa, sopii kunkin miettiä.
Godardin hankkiminen oli Playfairilta (oikeastaan Sutterilta) todella hyvä veto. Ikääntyneen ja suurissa henkilökohtaisissa ongelmissa pyörivä McCarty ei yksinkertaisesti olisi pystynyt tarjoamaan enää suojelua Flamesin tähdille. Nuori gooni tuli, näki ja voitti Flamesin innokkaat ja "puolihullutkin" fanit puolelleen monilla matseilla. Vaikea uskoa, että Chris Simon olisi enää vanhoilla päivillään kyennyt vastaavaan.

Puolustus:

Aiemmin koko NHL:n paras puolustus osoitti jo varsin varhaisessa vaiheessa kautta tiettyjä huolestuttavia merkkejä tulevasta. Liian usein puolustajat jättivät Kipperin yksin lähtiessään seikkailemaan ympäri kenttää.
Phaneuf jatkoi siitä, mihin viime kaudella jäi eli pääsi tälläkin kaudella 50 tehopisteeseen. Hamrlik oli ilmeisesti päättänyt näyttää, että edellisen kauden huono peli-into ja surkea pistemäärä olivat vain jonkinlainen lapsus. Tsekkiläinen kanuuna teki varsin mukavat tehot. Regehr teki pyyteetöntä työtään, vaikka toisinaan olikin lievästi sanottuna hakusessa.
Stuart korvasi todella onnistuneesti monta vuotta Flamesin puolustuksessa pörränneen herhiläisen nimeltään Andrew Ference.

Molarit:

Kipper on Calgaryn tärkein pelaaja, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Jälleen kerran Kipper pelasti Flamesille monta pistettä loistavilla torjunnoillaan, vaikka tämä kausi olikin hänelle aika keskinkertainen. Puolustuksen töppäilyistä johtuen Miikka pääsi torjuntatöihin todella usein. Ja vaikka hänelle menikin muutama helppo sisään, on Kipper edelleen tähtistatuksensa ansainnut.
Flamesiin hommattu McLennan oli valtaisa pettymys ainakin allekirjoittaneelle. Toivon todellakin, että hänen tilalleen hommataan joku toinen.

Valmennus:

Sutterin siirryttyä paperihommiin otti Flamesin hoteisiinsa Jim Playfair. Merkittävin ero näillä kahdella valmentajalla löytyy, kun vertaa pistetaulukkoa.
Sutterin aikaan Flames puolusti kuin hullut ja vastustaja sai yrittää todella monta kertaa ennen kuin vapaa aukko puolustuksesta löytyi.
Playfair toi hyökkäävän jääkiekon Calgaryyn, mutta puolustamisen kustannuksella.
Kaiken kaikkiaan tämä oli "ihan ok" ensimmäinen kausi Playfairille päävalmentajana. Joukkue pääsi pleijareihin, tosin hirveällä tuurilla. Iso miinus tulee siitä, että pudottiin ensimmäisellä kierroksella. Ensi kaudella fanit ja joukkue on sitten paljon nälkäisempi.

Tein tämän pienoisen pohdinnan tässä työpäivän puitteissa, koska pomoa ei paikalla näy ja koska vieläkin itseäni kaivelee Red Wingseille hävitty sarja.
Tekstistä saattaa käydä ilmi se, että en ole mikään ammattimainen jääkiekkotoimittaja, mutta yritin ainakin selkiyttää ajatukseni.
 

Anfortas

Jäsen
Junnujen playoffit

Vancouver Giants - Prince George Cougars 4-1
Vancouver eteni WHL:n finaaleihin jo toisena vuotena peräkkäin. Viidennessä ja sarjan ratkaisseessa pelissä Vancouver voitti laukaukset 46-10. JD Wattin sarjan avaus oli flunssan vuoksi epävarmaa, mutta junnu kuitenkin pelasi kaikki sarjan viisi ottelua - ilman tehoja. Vancouverin valmentaja Don Hay ei ole ollut ketjun (Watt-Kraus-Wuchterl, viimeisessä pelissä Wright korvasi Wuchterlin) esityksiin tyytyväinen ja ketju onkin pitänyt asian tiimoilta palavereita. Watt oli runkosarjassa Vancouverin paras maalintekijä, mutta playoffeissa maalihanat on tyrehtyneet. 14 ottelussa on syntynyt vain kaksi maalia.

Medicine Hat Tigers - Calgary Hitmen 4-1
Medicine Hat eteni WHL:n finaaliin jo kolmannen kerran neljän vuoden sisällä. Matt Keetley valittiin jo kolmannen kerran ADT CHL:n parhaaksi maalivahdiksi. Keetley pelasi yhden nollapelin ja tuli kaksi kertaa valituksi ottelun tähdistöön. Gord Baldwin saalisti sarjassa yhden maalin. Baldwinille merkitty maali oli todella nolo omamaali. Baldwin laukoi kiekon päätyyn ja Hitmenin puolustaja Mercer ja maalivahti Spence onnistuivat koomailemaan oikein yhteistyöllä kiekon maalintakaa omaan maaliin.

Belleville Bulls - Sudbury Wolves 2-4
Sudbury Wolves eteni ensimmäistä kertaa 31 vuotisen historiansa aikana OHL:n finaaliin. Viimeinen ottelu oli myös Wolvesin historian pisin. Voittomaali syntyi vasta kolmannella jatkoajalla. Bullsin Lalande valittiin viisi kertaa ottelun tähdistöön. Kuudessa ottelussa Lalandea kohti ammuttiin 283 kertaa ja vain 16 meni sisään. Pelech kärsi loukkaantumisista häneltä jäi kuudes peli pelaamatta. Wolvesin DiDiomete oli joukkueelleen erittäin tärkeä. Viimeisessä ratkaisevassa pelissä hän tasoitti pelin, kun vain 7min oli peliaikaa jäljellä. Peli meni aina kolmannella jatkoajalle, jossa Wolvesin Dias ratkaisi ylivoimalla. Kuudessa pelissä DiDiomete kirjasi kaksi maalia ja kolme syöttöä. DiDiometen kanssa samassa ketjussa pelasivat Dias ja Baker.

Sudburyn historiallisen voittomaalin tarjoaa tietenkin Youtube. Lalande torjui viimeisessä pelissä 73 kertaa, muttei kyennyt torjumaan Diasin tekemää voittomaalia.

Bulls goalie anxious to play in Sudbury -NorthernLife

Sanottua: "LaLande made some amazing saves that kept us in the game at times. The one Penalty kill in particular where bulls players were dropping in front of pucks and LaLande was standing on his head drew the biggest applause of the season. How some of those shots didn't go in was beyond me."

Plymouth Whalers - London Knights 4-1
Plymouth raivasi tien finaaliin Sudburyn pariksi. Daniel Ryder teki viidessä pelissä maalin ja syötön. Ryder oli vuosi sitten Peterboroughin riveissä tiputtamassa Londonia ja teki nyt saman Plymouthin paidassa.

QMJHL:ssä Rouyn-Noranda Huskiesin Hugo Carpentier sai tililleen 16 ottelussa 6 syöttöpistettä. Lewiston tiputti Huskiesin jatkosta ja eteni finaaliin.

Jo nyt on varmaa, että Vancouverissa järjestettävässä Memorial Cupissa tullaan näkemään useampi Calgaryn varaama pelaaja. Watt on varmuudella mukana, koska Vancouver saa paikan automaattisesti järjestävänä seurana. Medicine Hatin Keetley ja Baldwin pääsevät myös mukaan vaikka finaalisarjan häviäisivätkin. OHL:stä mukaan tulee joko DiDiomete tai Ryder.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös