Heh. Mukava huomata, että kirjoitukseni herätti näin paljon keskustelua. :)
Espoosta on toki lähtöisin monia kovia pelaajia, mutta organisaationa K-Espoo / Blues eivät ole menestyneet ja tätä tarkoitan kiekkokulttuurilla. Tietyllä tavalla menestymään on myös opittava. Joukkuelajeissa ei riitä, jos ostaa menestyviä yksilöitä, vaan kokonaisuus on tässä enemmän kuin osiensa summa.
Harppaus Kiekko-Espoosta Bluesiin oli ehkä liian suuri ja se saattoi tapahtua liian nopeasti. Muistan lukeneeni joitakin vuosia sitten Kiekko-Espoon kannattajien mietteitä seuran tilasta, joissa pessimistisimmät uumoilivat liigakiekon loppuvan Espoosta pian. Tällöin uuden hallin rakentaminen näytti vielä epätodennäköiseltä ja tunnelmat olivat kaikkiaan apeat.
Sitten Kiekko-Espoo vaihtui yht' äkkiä Bluesiksi. Seura heitti kertaheitolla roskiin vanhan logonsa, imagonsa, peliasut, toimintaympäristönsä, tavoitteet ja toimintatavat. Enää ei ollutkaan pleijaripaikasta tiukasti taistelevaa, jonkinlaisissa talousvaikeuksissa kamppailevaa ja pitkäjänteistä työtä tekevää "oman kylän" espoolaisjoukkuetta, vaan tilalle oli tullut törkeän rikas, upeissa puitteissa pelaava, NHL-virityksiä solmiva ja huippupelaajia kahmiva mestarisuosikki.
Kun mietimme, miten piskuiset SaiPa ja JYP pistävät vuosi toisensa jälkeen kampoihin suurelle ja mahtavalle Hjalliksen Jokereille, miten SaiPa, Kiekko-Espoo ja Kärpät pudottivat viime vuosina runkosarjan voittajan jatkosta pleijareiden ensimmäisellä kierroksella, tai miten divarissa käsittämättömän ylivoimainen Kärpät tippui piskuiselle TuTolle divarin pleijareissa, eivät syyt löydy hallin tasosta, joukkueen budjetista tai ex-NHL pelaajien määrästä. Jos voittajan pystyisi ennustamaan summaamalla "paperifaktat" yhteen, ei jääkiekossa tapahtuisi yllätyksiä.
Mielestäni palaset hitsautuvat kokonaisuudeksi hiljalleen. Blues vaihtoi kertaheitolla lähes kaikki palaset kokonaisuudesta, joten ei ole ihme, että tulos ei tyydytä. Edelleenkin vastuunkantajien ja ulkomaalaisten paikka näyttää espoossa olevan kovin tuulinen, kun isoja muutoksia tehdään kesken kauden.
Ehkäpä tällainen "kaikki palaset kerralla uusiksi"-muutos on mahdollista toteuttaa onnistuneesti, mutta se vaatii seurajohdolta ja valmentajilta poikkeuksellista kykyä pitää langat käsissään ja näkemystä siitä, millaisista osista muodostuu toimiva kokonaisuus. Ajan kanssa tapahtuvassa muutoksessa on mahdollista punnita jokaisen muutoksen toimivuutta, mutta tällaisessa rysäyksessä muutos on hallitemattomampi. Tuskin luontokaan saisi luotua kovin toimivaa eläinlajia, jos se rysäyttäisi kaikki ominaisuudet kerralla uusiksi, vaan lajit kehittyvät ajan kanssa - hyvin pienin muutoksin kerrallaan.
Jääkiekossakin henkiset ominaisuudet muodostavat osista kokonaisuuden. Bluesilla ei ole muodostunut selkeää identiteettiä tai perinteitä, jotka auttaisivat sitä menestymään. Ehkäpä Bluesissa jotkut kokevat olevansa kuin muukalaislegioonassa - vieras maa, vieras kulttuuri? Kuka edes tietää, mitä Bluesin kulttuuri on tai onko sitä lainkaan? Uutta on hyvä luoda pohjaamalla sitä vanhaan, mutta onko Kiekko-Espoosta jäljellä enää paljoakaan? Mielestäni Kiekko-Espoo on monien mielestä kuollut ja kuopattu, kun jotkut espoolaiset kiekkojännärit tuohtuvat jo pelkästään siitä, että Bluesia kutsutaan sen edeltäjän nimellä. Blues ei ole enää se seura, joka nousi divarista liigaan joskus 90-luvulla.
Tamin teesi: "95% keskittyminen tuo 50% tuloksen" osuu siinä oikeaan, että pienet asiat eivät lopulta olekaan niin pieniä.