Nyt kun pahin vitutus on saatu pois niin kirjoitellaampas tännekkin.
Eli siis turpaan tuli ja oikein kunnolla. Aguero pyöritteli puolustusta miten tahtoi. Oma hyökkääminen puolestaan oli sitä samaa hidasta pallon pyörittelyä vailla mitään sen ihmeellisempää.
Ennakolta ajattelin, että tasuri olisi ollut ihan hyvä sillä historia on melko synkkä Athleticoa vastaan. No tasuria ei tullut ei (4-2).
Alku oli hyvä. Siinä oli sitä täyttä hallintaa ja silloin tuntui että eiköhän tämä peli hoideta. Dinhon maali oli upea, samoin kuin miehen koko alku pelikin (lähtisköhän se siitä pikku hiljaa taas luistamaan) toisella puoliskolla mies sitten hivenen katosi kuvasta.
No Barcan maalin jälkeen Aguirrekin tajusi, että täytyisi varmaan yrittää hyökätäkkin. No tuloksena olikin sitten neljä maalia. Eka oli ihan onnenkantamoinen (toki Aguero harhautti hyvin) Toisen olisi Victor voinut ottaa, tai olisi pitänyt. Kolmas tuli pilkulta (mikä oli ihan ok tuomio) Neljännessä sitten Aguero pikkasen nöyryytti.
Ikävää oli, että alkukaudesta monesti pinnoja tuonut hyvä puolustus petti aika totaallisesti. Toki loukkaantumisia on, mutta silti. Tourén lepuuttaminen näkyi myös, sillä Edmilson ei ihan onnistunut.
Vielä ikävämpää tosin oli, että Frank oli jälleen aivan kädetön hyvin organisoitua vastustajaa vastaan. Ei siis mitään uutta. Pikkasen vitutti se miehen avuton ilme siinä Atleticon toisen jälkeen.
Ero kasvoi Realiin, joka onnistui voittamaan oman kortti painotteisen pelinsä, viiteen pinnaan.
No huomenna on sitten vuorossa toinen osa Celticiä vastaan. Toivoa sopii että peli olisi huomattavasti parempaa.