Niinpä, tämä jos joku on oivallinen puheeaihe joulun kynnyksellä. Ei olisi ensimmäinen kerta kun sulattelen syöminkejä pimeässä Sabbathin levyjen parissa.
Kunnon Sabbath-levyiksi lasken minä ne kuusi ensimmäistä studiolevyä, niin kauan levyiltä jaksoi löytyä vielä jotain uutta. Nautin kaikista äärimmäisen paljon...
Jos valita pitää niin kärkeen nousee minullakin kokonaisuutena Vol. 4, vaikka parhaat yksittäiset biisit löytyisivätkin muilta levyiltä.
Kolmantena suosikkina lienee ykköslevy.
Top kymppi biisien suhteen:
1. Sabbra Cadabra - Simppelisti maailman tiukin rakkausbiisi. Kuulostaa vain ihan joltain muulta kuin mitä pelkät sanat antavat ymmärtää...mestariteos.
2. Killing yourself to live - Tämäkin äärimmäisen tiukka ja tyly biisi, "elämänkatsomukselliset sanat".
3. Wheels of confusion/The straightener - Progesävyjä sisältävä, synkkä, nelosen avaus. Ei mitään peruspoppista radiosoittoon.
4. After forever - Tämmöistä gospelia kuulisi mielellään enemmänkin. Frendien tunnari on muuten saletisti pöllitty tästä biisistä, on!
5. N.I.B. - Äärimmäisen viihdyttävä ja viettelevä tarina pahuudesta. "My name is Lucifer please take my hand"-kohta saa aina kylmät väristykset aikaan...
6. Black Sabbath - Tästähän se kaikki lähti...kirkonkellot soivat, ja kaiken aloittava biisi ennustaa kaiken päättymistä.
7. Under the sun/Every day comes and goes - Toinen moniosainen mestariteos neloselta. Ateistiset sanat.
8. Symptom of the universe - Sabotagen paras biisi meikäläiselle. Äärimmäisen tiukka. Sepulturan versio tästä tribuuttilevyllä oli myös upea.
9. War Pigs - toinen upea biisi ykköseltä. Eipä se aurinko isommin paista tässäkään tapauksessa pilvien välistä.
10. Snowblind - Sweet leaf vaihtui sitten tähän pitemmän käytön myötä. Tällaista huumevalistusta Suomeenkin...ha ha.
Oikein mustaa sapattia Jatkoajan Sabbath-faneille!