Youtube-tähti Tuure Boelius on siirtynyt lauluhommiin. Debyyttisingle
Eikö sua hävetä ei kuitenkaan lupaa mitenkään hyviä asioita, itse asiassa se ärsyttää ja mikä pahinta, jää soimaan päähän.
Joka vuosikymmenellä on omat purkkapoppinsa, vaikka se ns. nykymusaa arvosteltaessa jää usein huomioitta. Siltikin tuntuu, että aika heppoisin eväin nyt pärjätään. Biisinähän tämä Tuuren tekele, tai Tuuren laulama tekele on ihan koukukas pop-kappale, jossa on suuri korvamato-potentiaali, mutta yleisemmin tarkasteltuna mm. sanoitustaide tuntuu jääneen ihan paitsioon tän hetken musassa. Muistellaanko 2010-luvun musiikkia edes sanoista, vaan pelkästään fäteistä soundeista ja haippimeiningeistä? No ok, eihän tuollaiseen biisiin nyt kovin syvällistä sanomaa varmastikaan saa sisällettyä, mutta kun ei se parane sen listakakkosen, eikä kolmosenkaan kohdalla. Kiistattoman klassikon ja ikivihreän asemaan ainakin mun kirjoissa jää näiltä vuosilta Jenni Vartiaisen Missä muruseni on Mariskan sanoin.
Mutta ainahan se on kiva, jos nuori ihminen, vaikka sitten ohituskaistaa pitkin, pääsee toteuttamaan unelmiaan ja itseään, mutta uskoisin, että aikamoista kiemurtelua tapahtui tuolissa, kun Warnerin musapomoa haastateltiin tubettaja-artisteista. Hän sanoi, että suosio, eikä tykkäysmäärät merkitse mitään, vaan talliin otetaan edelleen musiikillinen lahjakkuus edellä.
