Pahasti taas kerran ilman mahdollisuutta hypätä kenenkään bandwagoniin. No, pronssiottelussa liputan Kalpan puolesta.
Noin yleisenä huomiona hauska empiirinen havainto, että sitä mukaa kuin Tapparan menestysputki on venähtänyt, yhä enemmän näitä "mikä tahansa paitsi Tappara" huutoja alkaa kuulua. Vielä viime vuosikymmenellä oli ihan ok bandwagonoida Tapparaa varsinkin kolmen peräkkäisen finaalitappion jälkeen. Mutta joo, ymmärrän fiiliksen, samaa olen tuntenut esim. 1990-luvulla yhtä turkulaista ja yhtä helsinkiläistä seuraa kohtaan, mestaruudet alkoivat olla aina noiden kahden kauppaa. Varsinkin sitä helsinkiläistä kohtaan. Toki sitä itselleen selitti, että onhan se helsinkiläinen joukkue pelkkä ison rahan muukalaislegioona, mutta samalla salaa kadehti, että olisipa oma suosikkijoukkue tuossa asemassa. Kateus kun on ehtymätön luonnonvara. No, tänä päivänä Tappara tietysti tavallaan onkin vastaavassa asemassa pelimerkkien ja menestyksen puolesta (vaikka Hjallis nyt puuttuukin), joten kai se on otettava nöyrästi vastaan, kun kuraa vähän lentää. :) Historiasta johtuen ymmärrän siis silti täysin tuon Tappara-vastaisuuden ja mistä se nousee ja voin sympata sitäkin.