Avoin vai Suljettu SM-liiga?

[Rebel]

Nyt kun pitkästä aikaa IFK rämpii liigan viiden viimeisen sakissa ja on huomannut millaista se "alasarjalaisen" elämä todellisuudessa on, niin on tullut mieleeni monia ajatuksia sarjajärjestelmästä.

Onko tässä NHL-tyyppisessä suljetussa järjestelmässä järkeä näinkin pienessä maassa kuin Suomi on? Tällä hetkellä Mestis toimii ns. farmisarjana SM-liigalle, kun taas siitä alemmat divisioonat ovat hyvinkin vahvasti harrastelijatasoisia pelejä.

Suljetun sarjan etuja:

Joukkueet saavat rauhassa koota joukkueitaan, joten uusien omien ja vieraiden juniorien sisäänajo on helpompaa ilman pelkoa suorasta putoamisesta.

Juuri tuolla juniorien peluutuksella voidaan hoitaa taloutta kuntoon rauhallisella tahdilla, eikä suoranaista konkurssin pelkoa ole.

Suljetun sarjan haittoja:

Joukkueet ovat samoja jo vuosi, joten ei tule uusia paikkakuntia mukaan ja lajista tulee kuppikuntaista, kun mitään muutoksia ei tapahdu, joten peli pysyy hyvin samankaltaisena pitkän aikaa.

Kun ei ole pelkoa putoamisesta, niin siinä vaiheessa, kun play-offit ovat muisto vain, niin faneille ja vastustajille näillä pleijareista pudonneista ei ole mitään iloa/jännitystä. Eli jos tammikuussa selviää, että jengi ei pleijareissa pelaa, niin missä on kaikki se jännitys?

Myös se on haittana, että ei ole varmaa, että seurat tekevät mitään taloutensa korjaamiseksi, vaan nukkuvat auvoista unta, ilman mitään korjaustoimia. Joistakin lähteistä on tihkunut tietoa, että osalla liigaseuroista on edelleen palkanmaksu ongelmia. Eikös juuri Mestis olisi oikea paikka käydä korjaamassa talouttaan? Toki Mestikseen siirto voi johtaa jengin konkurssiin ajautumiseen, mutta parempi sekin, kuin että SM-liigan taso laskee itseään parentelevien joukkueiden takia, kun osa panostaa liigaan täysin voimin.

Kärpät on loistava esimerkki tästä divarissa tervehtyneestä joukkueesta, jonka toiminnasta voi suuri osa joukkueista ottaa mallia.

Avoimen liigan hyödyt:

Vaihtuvuus, uusia jengejä joka vuosi, joten mielenkiinto säilyy pidempään.

Pleijareista ulosjäävillä on vielä jotain mistä taistella eli sarjapaikka.

Avoimen liigan haitat:

Taloudellisesti heikot seurat saattavat nousta ja niiden konkurssit SM-liigassa laskee brändin arvoa, kun ei edes pääliigassa osata taloutta hoitaa.

Heittopusseja saattaisi ilmaantua lisää, joka sekin osaltaa laskisi pelin tasoa.

Tällaisia tuntoja minulle tuo tämän hetkinen sarjajärjestelmä, varsinkin on itse joutunut seuraamaan oman joukkueen rämpimistä pleijariviivan alapuolella koko kauden. Mitä mieltä ovat ihmiset tämän hetkisestä systeemistä?

 

[D2]

Kannatan avointa liigaa, vaikka suosikkiseurani onkin yksi perinteisistä rämpijöistä. Katsojana haluan nähdä hyvätasoista liigajääkiekkoilua, jossa joukkueen kokoamiseen pitää panostaa toden teolla tai divariin tippuminen uhkaa. Taloudelliset ongelmat pitäisin seurajohtajien päänvaivana.
Avoin sarja on myös urheilullisin vaihtoehto. Karsinnoissa liiganousija todella ansaitsi paikkansa, kuten myös divariintippuja.

 

[TM]

Kärpät todella sai taloutensa kuntoon mutta kyllä se olikin monivuotinen asia se talouden kuntoon saattaminen. En seuraa Mestistä kovin tarkkaan mutta niiden harvojen juttujen perusteella mitä olen lukenut niin Jukureilla on nykyään toimiva organisaatio joka todella tietää mitä tekee. SM-liigan taholtahan on annettu ymmärtää että tarvittaessa jos joku nykyisistä Mestiksen joukkueista saa taloutensa ja muutkin asiat (hallit, pelaajamateriaali jne.) suunnilleen yhtä vakuuttavalle tasolle kuin Kärpät aikoinaan niin on mahdollista että joukkue otetaan mukaan tulevaisuudessa SM-liigaan. Suurin osa nykyisistä Mestiksen joukkueista pelaa kuitenkin melkoisen pienellä budjetilla verrattuna SM-liigan joukkueisiin. Toki budjettia on mahdollista kasvattaa huomattavastikin jos esim. Mestiksessä hyvin menestyvä joukkue saa aikaan oikein kiekkobuumin menestyksensä ansiosta ja lisäksi johdossa on asiansa osaavat henkilöt jotka löytävät niitä yhteistyökumppaneitakin riittävästi että budjetti voidaan kasvattaa niin suureksi että SM-liigaan voitaisiin oikeastikin lähteä muutakin hakemaan kuin heittopussin osaa.

 

[JHag]

Avointa sen olla pitää

Avoin liiga olisi meikäläisen moraalikäsityksen mukaan oikeudenmukainen. Siinä olisi vähän urheilullistakin kimmoketta tsempata myös alasarjoissa. Ja sama päinvastoin. Nythän sijat 9-13 ovat täysin yhdentekeviä ja pelimotivaatio loppuu viimeistään silloin, kun teoreettinenkin mahdollisuus pleijareihin menee. Mitä merkitystä sillä on, onko 9. vai 13? Ei mitään.

Tässä minulla on myös ketunhäntä kainalossa, koska ei edes meidän rakas HIFKimme voisi tehdä näin onnettomia pelaajahankintoja, jos putoamisvaara olisi oikeasti olemassa. Ja tämän kauden HIFK ansaitsisikin putoamisen.

Totta on, että joskus voisi liigaan nousta ns. epäkypsä seura, esimerkiksi taloudelliselta pohjaltaan, mutta eihän sen huonoimman vaihtoehdon mukaan tarvitse välttämättä elää?
Järjestetäänhän euroviisujakin, vaikka Suomen voittoa pelätään yleisesti kaikkialla läntisellä pallonpuoliskolla...Myös täällä.

Ja futiksessakin kilpailu noususta ja putoamisesta voi olla usein mielenkiintoisempaa ja mieltä liikuttavampaa kuin kärkikamppailut. Kuten kaikki viime kesästä muistavat. FC Jokerien taistelu elämästä ja kuolemasta oli loppujen lopuksi aika traagista ja koomistakin. Siis tragikoomista. Miksi emme saisi jääkiekkoonkin tätä elementtiä mukaan?

 

[dude]

Paras ratkaisu olisi, pitää liiga suljettuna aina tietyn ajan. Esim. kaksi kautta, ja sen jälkeen arvioitaisiin yhdessä Mestiksen johdon ja Liigahallituksen kanssa, onko Mestiksessä liigakelpoista joukkuetta. (Kriteerit: Ammattimaisesti hoidettu ja kunnossa oleva talous, riittävän iso ja nykyaikainen jäähalli, tarpeeksi hyvä pelaajamateriaali jne). Liigasta pudota voisi myös vain tämän kahden vuoden välein, samojen kriteerien vuoksi (paitsi konkurssi tietysti muuttaisi asiaa).

Mestis joukkeen pitäisi myös maksaa tietty summa "panttia" SM-Liigalle, vähän samaan tyyliin kuin uudet NHL-joukkeet maksavat liittymismaksua. Olkoon se vaikka 200 000€. Mutta erotuksena NHL:ään, rahan saisi takaisin oltuaan yhtä mittaa liigassa esim. neljä kautta.

Lisäksi voitaisiin joka kevät (tai syksy) mitata SM-Liigan parhaimman ja Mestiksen parhaimman välistä tasoeroa sanotaan vaikkapa Suomen Cup- nimisen ottelun tiimoilla (tai vaikka Super Cup), jossa olisi ihan oikea ja merkittävä rahapalkinto, niin ettei tämä hallitseva SM-Liigan voittaja lähde millään junnumiehistöllä. Se lisäisi omalta osaltaan kiinnostavuutta Mestistä kohtaan, sillä onhan myös kaikkien liigajoukkueiden etu, että Suomessa on myös toinen hyvätasoinen jääkiekkoliiga.

 

[juudas]

Kun aihe on tämä, juudas ei ole hiljaa. Koskaan.

Toinen syy miksi tästä on syytä keskustella täällä on se, että Mestiksen palstan puolella käyty keskustelu ei juurikaan ylittänyt liigapalstan aktiiviväen huomiokynnystä.

Kerrataanpa ensinnä keskeisiä faktoja nykytilanteesta:

1) Mestiksen katsojamäärät ovat romahtaneet. Eli Mestis ei kiinnosta.

2) Liigan peräpään joukkueiden kausi voi loppua kovin aikaisin. Tämä tarkoittaa urheilullisesti ajatellen merkityksettömiä pelejä.

3) Joukkueet kohtaavat runkosarjassa joitakin joukkueita useammin kuin toisia. Tämä on epäurheilullista.

***

Ja sitten voisi olla aika vastata muutamiin jatkuvasti esillä oleviin virheellisiin väittämiin.

1) Liigassa olevat joukkueet ovat liigakelpoisia. Mestiksessä olevat joukkueet eivät ole.
Vastaus: Liigakelpoisuutta ei ole toistaiseksi edes määritelty. Ei ole kerrottu, mitkä ovat ne kriteerit, jotka täyttämällä joukkue voi päästä liigaan. Liigakelpoisuus on jätetty asiaksi, joka määritellään tilanteen mukaan.

2) Mestiksessä pelaavien joukkueiden talousalueet eivät ole tarpeeksi suuria.
Vastaus: Tämä on virheellinen väite ja jokainen asiaan hitusenkin perehtynyt tietää sen varsin hyvin. Liigasta löytyvät mm.:
Rauma, 37t
Hämeenlinna, 46t
Lappeenranta, 58t
Samaan aikaan Mestiksestä mm.:
Kuopio, 87t
Vaasa, 57t
Vantaa, 178t
Mikkeli, 47t

3) Edellisen kohdan perusteltua kuulee myös sitä, että ei siellä Mestiksen kaupungeissa ole rahkeita kiekolle.
Vastaus: Tämäkin on täysin perätön väite, minkä useimmat jo tietävät. Mutta seuraavassa kepeä vilkaisu Kaupunkikatsaus lehden syyskuun 2001 numeroon:
Kohdassa ”kaupunkiseutujen kehitysedellytykset ja vahvuusluokka” kärjessä ovat luonnollisesti Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä, mutta heti niiden perässä ovat selvällä erolla ennen seuraavia Vaasa ja Kuopio.

4) Mestiksessä pelaavilla joukkueilla on liian pieni budjetti.
Vastaus: Mietitäänpä mistä seura saa tuloja. Pääasiassa yleisöstä ja mainostajilta. Yleisö seuraa sitä, mikä sitä kiinnostaa. Mestis ei kiinnosta, sen voimme kiistatta todeta katsojaluvuista. Tämä tarkoittaa sitä, että seurat eivät saa juurikaan tuloja yleisöstä. Mainostajat mainostavat siellä, missä esim. mainostettava tuote saa hyvää julkisuutta ja mainoksen näkee moni. Mestiksessä ei käy yleisöä, eli mainoksia ei juurikaan nähdä. Ja kun sarja ei ole kiinnostava, ei se ole kovin hyvä paikka kerätä julkisuutta muutenkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että seurat eivät saa juurikaan tuloja mainostajilta.
Mestis-joukkue ei voi saada suurta budjettia, ellei sen taakse asetu joku varakas tukija, joka syytää seuraan rahaa esim. Englannin futiksen alasarjojen malliin.
Mutta entä jos Mestis-joukkue olisi liigassa? Otetaan esim. Sport tai Kalpa. Liigapeleissä käy yleisöä ja mainostajat ovat kiinnostuneet yhteistyöstä, tämä tarkoittaa sitä, että seura saa tuloja. Vaasan Sportin puheenjohtaja Kalervo Laaksoharju esittää Sportin sivulla (www.vaasansport.fi) olevassa haastattelussa, että joukkueen budjetti voisi olla ensimmäisellä liigakaudella 14-15 miljoonaa markkaa. Jos esim. Lukko tai Saipa putoaisi Mestikseen, joukkueiden budjetti romahtaisi. Syyt on mainittu edellä.

5) Mestiksessä pelaavilla joukkueilla on liian surkea pelaajisto.
Vastaus: Rahalla saa ja hevosella pääsee. Jos esim. Kalpa pelaisi liigassa, sillä olisi varmasti selkeästi kovempi joukkue kuin esim. Saipalla, jos se pelaisi Mestiksessä. Tämä johtuu tuloista. Tulojen kokoamisesta taas oli jo kohdassa 4.

6) Mestiksessä pelaavat joukkueet eivät osaisi hoitaa asioitaan liigassa.
Vastaus: Kuka kävi ennustajalla? Tätä väitettä kuulee paljon ja usein väitteen heittäjä ei pysty nimeämään yhdestäkään Mestiksessä pelaavasta joukkueesta yhtäkään organisaatio-puolen toimijaa. Mutta arvosteluun on usein kuitenkin rahkeita…

7) Liigaan nousisi mikä joukkue tahansa.
Vastaus: Jokainen sarjataso karsii. Avoimen liigan aikana Mestiksen karsiva ominaisuus korostuu, koska nimenomaan vakavasti liigapaikkaa tavoittelevat joukkueet ovat ne suurimmat yleisöt keräävät, jolloin rahaa joukkueen rakentamiseen on enemmän. Kun yleisö ei suuremmin käy missään, myös nk. (enemmän tai vähemmän) farmijoukkueet pärjäävät.

***

Seuraavaksi on aika todeta, että on turha moittia, ellei ole ehdottaa mitään parempaa. Ehdotan ja perustelen.

1) Liigan on oltava avoin.
Tämä on urheilullista. Tämä lisää jännitystä. Tämä antaa haaveita ja nostattaa suuria tunteita. Kysyn: Mitä muistatte menneestä Veikkausliigan kaudesta? Minä muistan ensisijaisesti kiihkeän taiston sarjan tyvessä, Jokereiden putoamisen, Jaron punanuttujen hurjan tsempin, lehdet pullollaan spekulointia siitä mikä joukkue nousee ja putoaa. Moniko muistaa jonkin yksittäisen jalkapallokauden mestarin? Moniko taas muistaa kun useita kausia sitten itse suuri ja mahtava HJK oli pudota liigasta? Aivan.
Useimmissa sarjoissa ja maissa on ymmärretty se, että juuri sarjatasojen vaihtelut luovat jännittäviä tilanteita ja juuri jännittävät tilanteet saavat kiintymään joukkueeseen. Ne suuret tunteet. Nyt niitä ei ole Mestiksessä.
Joukkueen kannattaminen voi olla jännittävää, vaikka se seilaisi alempien sarjatasojen välillä. Esimerkkeinä kymmenet jalkapallosarjat ympäri maailmaa. Vai uskooko joku tosissaan, että esim. Englannin III-divarissa kävisi tuhansia katsojia, ellei sarjasta voisi nuosta?

2) Liigan ja Mestiksen välillä ei saa olla karsintaa.
Kuten aiemmin esitin: tuloerot ovat liian suuret, mikä tarkoittaa sitä, että joukkueiden pelaajamateriaalien ero on liian suuri. Karsintaa varten Mestiksessä pitäisi koota Mestis-tuloilla liigatason joukkue, mikä ei onnistu kuin velanotolla. Tämä on suurin mahdollinen turha riski. Joku voi sanoa: älkööt ottako riskiä. Kysyn: kuinka kauan luulette yleisön jaksavan kannustaa Mestiksen voittoon, ellei sen seurauksena ole kuin murskaava selkäsauna karsinnoissa miljoonajoukkueita vastaan? Samaan hengenvetoon kuitenkin korostan sitä, että liigan avaaminen lisää toisen sarjatason kiinnostavuutta, mikä puolestaan tuo yleisöä ja mainostajia, mikä tuo rahaa, mikä tuo paremmat joukkueet. Näin pystytään myös tasoittamaan liigan ja Mestiksen välistä taloudellista kuilua, mikä on positiivinen seikka myös siinä mielessä, että sarjatason vaihtuessa muutokset eivät ole niin suuria.
Lyhyesti: liigan huonoin pudotkoon suoraan ja Mestiksen pudotuspelien voittaja nouskoon suoraan. (Minkään joukkueen ei ole tietenkään pakko nousta, mikäli tämä asia jollekulle on epäselväksi jäänyt.)

3) Jokainen joukkue on kohdattava runkosarjassa yhtä monta kertaa.
Tämä kohta ei ole elämän ja kuoleman kysymys, mutta korostan urheilullisuutta.

4) Liigan peräpäässä pudotuspelit.
Mitä tarjottavaa liigalla on sen loppuvaiheessa joukkueille, jotka ovat kaukana pudotuspeliviivasta? Minä tahdon kaikkien joukkueiden kauden päättyvän jännittävästi! Tämä onnistuu siten, että esim. liigan 4 viimeistä joukkuetta pelaavat pudotuspelit, joissa neljänneksi viimeinen kohtaa ensimmäisellä kierroksella viimeisen. Tämän parin sarjan häviäjä kohtaa toiseksi ja kolmanneksi viimeisen joukkueen välisen pudotuspelisarjan häviäjän hurjassa taistossa siitä, mikä joukkue putoaa Mestikseen.
Tämä malli tarkoittaa myös sitä, että putoajaa lukuunottamatta kaikkien pudotuspeliviivan alle jääneiden joukkueiden kausi päättyy makeasti ja suurien tunteiden kera! (Näin tietenkin olettaen, että sarjassa on parillisesti 12 joukkuetta, mutta 13 ei ole paha sekään, koska se viidenneksi viimeinen taistelee varmasti loppuun asti siitä pudotuspelipaikasta…)

***

Itkenkö vain täällä? En. Jauhan tätä mahdollisimman monessa yhteydessä. Lähetän postia mm. lehtiin ja keskustelen toimittajien kanssa, koska uskon, että nimenomaan median kelkan kääntäminen on oleellista. Jokainen joka tahtoo asiaan vaikuttaa, voi toimia omalla tavallaan.

Olen aidosti huolissani suomalaisesta jääkiekosta. Monilla paikkakunnilla katsojat ovat kaikonneet tyystin. Tätä väkeä on erittäin vaikea saada takaisin.

 

[Dieppe]

Itse kannatan suljettua sarjaa, enkä pelkästään sen takia, että oma joukkueeni on tällä hetkellä jumbona. Tämä ei tarkoita sitä etten olisi valmis hyväksymään avointa sarjaa tietyin varauksin.
Kuten edellä kirjoittaneet ovat varsin järkevästi perustelleet molemmille vaihtoehdoille löytyy varsin hyviä perusteita.
Itse perustelen nykyistä suljettua sarjaa yllätys, yllätys taloudellisilla seikoilla. Nykypäivänä jääkiekko, kuten useat muutkin lajit on urheilun lisäksi liiketomintaa, jolle täytyy olla vakaa taloudellinen pohja toimiakseen. En väitä ettei tämän päivän mestiksessä olisi talousalueeltaan liigaan kelpaavia joukkueita, mutta löytyykö joukkueita jonka talous on siinä kunnossa, että liigajoukkue voidaan rakentaa tuhoamatta seuran taloutta. Epäilen hiukan, sillä liigassahan olisi käytännössä paikka auki taloudellisesti terveelle seuralle, joka asuu riittävän suurella talousalueella. Sitäpaitsi 14-joukkueen sarjahan olisi kaikinpuolin kätevämpi toteuttaa ilman välisarjoja, kuin nykyinen parittomalla joukkuemäärällä pelattava. Toivonkin vilpittömästi, että Vaasa tai Kuopio, jotka ovat sen kokoisia talousalueita, että voivat liigajoukkueen elättää saisivat taloutensa sellaiseen kuntoon, että kutsu liigaan voisi käydä. Kuten tuossa tekstin alussa mainitsin avoimenkin sarjan olisin vielä jossain olosuhteissa valmis sietämään, mutta mitä tulee suoraan nousuun siten, että jonkun täytyy tippua ilman karsintoja, vastustan jyrkästi. Suoraan sanoen ajatus on täysin mahdoton. Suora putoaminen olisi vakaassa taloudellisessa tilanteessa elävälle seuralle täydellinen oikeusmurha. Tietenkin tässä tapauksessa monen on helppo ajatella, että tottakai se Birkku meuhkaa suoraa putoamista vastaan koska SaiPa on varsin tukevasti jumbona. Väärin, asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, koska nyt kannattaa muistaa, että SaiPassa on ratkaisuja tehty nimenomaan tämänhetkisten sääntöjen mukaan, eli kun pleijaripaikka meni muutettiin kalleimmat hyödyttömät pelaajat rahaksi ettei pilata myös ensi kautta. Ja sitten takaisin itse aiheeseen. Tuo Juudaksen teksti oli mielestäni varsin hyvin kirjoitettu ja lähes kaikki asiat olivat hyvin perusteltu. Mutta tuota äsken kritisoimaani suoraa putoamista käsittelevässä kappaleessa on mielestäni perusteluissa aukko. Eli jos joukkueella ei voida olettaa Mestistuloilla olevan varaa rakentaa joukkuetta, jolla voidaan tiputtaa liigasta joku niin kuinka voimme olettaa seuralla olevan varaa ensimmäisellä liigakaudella rakentaa liigakelpoinen joukkue. Tässä vaiheessa kirjoitusta myönnän, että asenteeni suoraa putoamista kohtaan johtuu osittain myös SaiPan 80-luvun lopulla kärsimästä oikeusmurhasta, jolla tosin ei kuten mainitsin ole mitään tekemistä tämän hetkisen tilanteen kanssa. Joensuuhan "pudotti" liigasta yli 30-pistettä saalistaneen ja kauden aikana mm. Mestariyhdistelmän kukistaneen SaiPan joukkueella, joka oli suraavana vuonna vahvistettunakin täydellinen heittopussi ja selkeästi huonompi kuin meidän divariin passitettu porukka. Kärpät on mielestäni hyvä esimerkki siitä että mestiksessäkin joukkueesta voidaan tehdä taloudellisesti liigaan sopiva joukkue kunhan taustat ja talous on hoidettu oikealla tavalla. Kärppien hyvin hoidettu taloushan kesti jopa yhden "ylimääraisen" kauden divarissa.

 

[MyPa]

LIIGA AVOIMEKSI!

Juudakselle kiitos hyvästä kirjoituksesta. Olen täysin samaa mieltä että liiga on avattava ja heti!
Näistä potentiaalisista liigapaikkakunnista oli kuitenkin ilmeisesti tahattomasti unohtunut Kouvola ja KooKoo. KooKoon mahdollinen liigapaikka ei ainakaan yleisömääristä tulisi olemaan kiinni. KooKoohan pelaisi 90-luvun vaihteessa kolme kautta liigassa ja yleisöä KooKoolla kävi liigakaudella matseissa keskimäärin 3700 katsojaa/ottelu ja parhaana divarikautenaan jolloin KooKoo nousi liigaan kävi matseissa yli 4000 katsojaa/ottelu (siis divarissa!!!). KooKoolla on divarin huippuvuosinaan ja liigavuosinaan useita kotiotteluita takanaan, joilloin yleisöä ahtautui Kouvolan liigatason halliin 5000-6000 katsojaa.
Jos kirjoista lukee vain kaupungien asukasmääriä unohtuu usein se seikka että joissain päin Suomen ollaan kasvatettu kaupungien asukaslukuja kuntaliitosten muodossa. Mikkelissä oli 32.826 asukasta, mutta kun siihen liitettiin Mikkelin mlk ja Anttola saatiin kaupungin väkiluvuksi 46.669. Samoin Lappeenrantaan on aikanaan liitetty ainakin Lauritsala ja Lappee sekä Nuijamaa ja näin saatiin kaupungin asukasmääräksi 58.000. Vaasan seutua en tunne ollenkaan, joten en tiedä onko siellä tehty kuntaliitoksia.
Kouvolan seudulla ei kuntaliitoksia ole koskaan tehty, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että KooKoon "vaikutusalueella" asuu 100.000 asukasta. Tästä joukosta löytyy yli kuntarajojen niin Kouvojen, MyPan, FC Kuusankosken, KooKoon, AaKoon ja muiden Pohjois-Kymenlaaksolaisten joukkueiden kannattajat.
Kouvolan ja Kuusankosken kaupungit ovat jo nyt yhteen kasvaneet. Ainoastaan tänä päivänä turha kunnan raja erottaa kaupungit toisistaan. Kouvolan ja Kuusankosken keskustojen välimatka on 8 km!!! Kouvolan ja Kuusankosken kaupungien yhteinen väkimäärä on 54.000 asukasta. Pohjois-Kymenlaakso on erittäin tiiviisti rakennettu. Jos Kouvolan jäähallilta vedetään 15 km säde ympäriinsä asuu tuolla alueella suurin osa Pohjois-Kymenlaaksolaisista. Voiko joku väittää, ettei väestöpohja ole riittävä SM-liigajoukkueelle. Muissa lajeissa Pohjois-Kymenlaaksolaiset seurat kyllä kelpaavat pääsarjatasolle. MyPa ja Kouvot, molemmilla useita SM-mitaleja lajeissaan. On Kuusankosken Voikkaalta maailmalle ponkaisut myös muuan Sami Hyypiä.
Vertailuna yleisömääristä muutamalta KooKoon liigakaudelta:
1989-90:
KooKoo, 3631 katsojaa/ottelu
SaiPa, 3468
Lukko, 3243
HPK, 3211

1988-89:
Lukko, 3836 katsojaa/ottelu
KooKoo, 3659
Ässät, 3415
SaiPa, 3169
HPK, 3162

Birkku SaiPan kannattajana oli suljetun liigan kannalla. Epäilenpä että mielipide olisi toinen, jos KooKoo olisi liigassa ja SaiPa mestiksessä. Lisäksi Birkku olisi valmis hyväksymään nykyisiä mestisjoukkueita liigaan, jos saavat taloutensa kuntoon. Mitä tietoa Birkulla on esim. KooKoon taloudesta? Voin sen verran valaista että KooKoo on täysin velaton seura, seura on tehnyt useita vuosia peräkkäin +merkkisen tilinpäätöksen. Sensijaan luin hiljattain lehdestä, että SaiPan viime kausi painui tappiolliseksi.

Lisäksi Birkku mainitsi SaiPalle tapahtuneen aikanaan oikeusmurhan, koska Jokipojat tiputti 30 pistettä saaneen SaiPan liigasta.

Oletko sitä mieltä että samoin kävi myös KooKoolle:
SM-liiga kaudella 1989-90 (3 viimeistä):

10. Jokerit 33 pist.
------------------------
11. KooKoo 26 pist.
12. JoKP 18 pist.

eli KooKoo joutui karsimaan vaikka ei ollut edes sarjan viimeinen!!! Nyt SaiPa ja Ässät pääsevät vuodesta toiseen kuin koirat veräjästä ilman karsintoja.

Niin karsinnathan päättyivät seuraavasti, suluissa yleisömäärät:

KooKoo-Reipas 4-1 (5554)
Reipas-KooKoo 8-2 (4705)
KooKoo-Reipas 6-7 (5851)
Reipas-KooKoo 6-1 (5204)

ja KooKoo lähti divariin, mutta yleisömäärissä Kouvola pesi Lahden.

KooKoohan karsi Kiekko-Reippaan kanssa jo kaudella 1987-88, silloin sarjapaikan säilyttäen, hiukan tilatoja myös niistä matseista:

KooKoo-Reipas 4-3 (5063)
Reipas-KooKoo 5-1 (3617)
KooKoo-Reipas 3-4 (3873)
Reipas-KooKoo 3-4 (4480)
KooKoo-Reipas 8-5 (5272)

Tässä nyt ihan faktatietoja, että voidaan lopettaa jo pikkuhiljaa nuo typerät jutut talousalueen riittävyydestä. Eiköhän KooKoo ole osoittanut että yleisöä riittää samalla tavalla kuin nykyisilläkin liigan pienemmillä paikkakunnilla.



;) ;)

 

[MM]

Edellä esitetään niin avoimen kuin suljetunkin liigan etuja ja haittoja. Suotakoon tässä yhteydessä asia-argumenttien ohella yksi auktoriteettiargumenttikin. Viittaan siihen, mitä jääkiekkoa ja sen kehittymistä lujasti rakastava Juhani Tamminen aiheesta toteaa viimeisimmässä kirjassaan Kaikki pelissä (Ajatus Kustannusosakeyhtiö).

Tammisen mielestä "SM-liiga on jämähtänyt paikoilleen". Ongelman ratkaisukeinona ammattilaisten aikakauteen pakottavan osakeyhtiömallin ja Pohjolan mestaruudesta kamppailun ohella hän pitää avointa liigaa.

Kannatan avointa liigaa urheilullisin perustein. En kuitenkaan ole ajamassa suosikkijoukkuettani Hyvinkään Ahmoja liigaan. Ahmojen kannalta näen realistisempana kohtuullisen menestyksen tavoittelemisen mestiksessä.

Tähän luulisi olevan edellytyksiä seuran kotipaikkakunnan laajuisella talousalueella (kaupungin nettisivu kertoo vuosi sitten vuodenvaihteessa kaupungin asukasluvun olleen noin 42 500 henkeä). Ounastelen Ahmojen edustusjoukkuetta pyöritettävän 250 000 euron vuosibudjetilla.

 

[juudas]

Mypa:

Kookoo poissa sattuman kautta. Kuopio ja Vaasa tulivat esimerkkeinä ensimmäisenä mieleen ja niitä pääasiassa käytin. Tervehtisin ilolla liiganoususta kamppailevaa Kookoota!

Olet oikeassa asukaslukujen suhteen, mutta ”todellisen” asukasmäärän ollessa mahdotonta osoittaa (siis kiista siitä mikä alue kuuluu kaupunkiin ja mikä ei) oli turvauduttava näihin lukuihin, jotka kuitenkin suuntaa antavinakin osoittavat suuruusluokkia ja ajoivat näin varmasti asiansa.

 

[Dieppe]

Vastauksia Mypalle ja villejä arvauksia

Aloitetaanpa vaikka noista asukasluvuista: En todellakaan ole tietoinen miten noita asukaslukuja lasketaan, mutta mitä esim. Lauritsalaan tulee sijaitsee kisapuisto Lauritsalassa, joten se kuulunee SaiPan vaikutuspiiriin. Tuo mainitsemasi 100.000 asukasta löytyy myös SaiPan vaikutusalueelta, joten se siitä.
Epäilit, että mielipiteeni suljetusta sarjasta olisi toinen mikäli SaiPa pelaisi Mestiksessä. Se on mahdollista sen myönnän, mutta kuten tuossa tekstissäni mainitsin olisin valmis hyväksymään myös avoimen sarjan tietyin varauksin. Ja tämä tarkoittaa sitä, että mikäli sarja olisi avoin pitäisi sinne nousta tai sieltä pudota ainoalla urheilullisella tavalla, eli karsintasarjan kautta.
Mitä minä tiedän KooKoon taloudesta? En yhtään mitään, mutta vaikka seura olisikin velaton ei se vielä tarkoita liigakelpoisuutta. Eli mitä luulet, jos KooKoo nostettaisiin ensi kaudeksi liigaan löytyisikö rahat liigajoukkueeseen?. SaiPan viime kauden tappiosta sen verran, että se ei heilauttanut seuran taloutta mihinkään suuntaan, vaan SaiPa on edelleen velaton.
Kysyit, olenko sitä mieltä että KooKoo koki oikeusmurhan kaudella 89-90. Ei kokenut. KooKoo sai pelata paikastaan sarjassa, joten asia ei ole millään muotoa vertailukelpoinen SaiPan suoran putoamisen kanssa. Eli kun kirjoitin, että Joensuu "pudotti" SaiPan, oli tuo lainausmerkein kirjoitettu sana ironiaa.
Sitten aika hauska juttu: Väität, että SaiPa ja Ässät pääsevät vuodesta toiseen kuin koira veräjästä. No tässä tulee pari faktaa joiden perusteella lukijat voivat päätellä kuka pääsee ja mihin kuin koira veräjästä.
- Fakta 1: KooKoo putosi viime kaudella mestiksestä karsintasarjan jälkeen, mutta nousi sinne takaisin toisen joukkueen konkurssin ansiosta. Tosin on tämän kauden peleillään todistanut ansaitsevansa sarjapaikan. Siitä tunnustus Repelle sekä joukkueellenne.
- Fakta 2: SaiPan sijoitukset viimeisen neljän vuoden ajalta: 97-98 kahdeksas, 98-99 neljäs, 99-00 sekä 00-01 yhdeksäs, eli tänä vuonna ensimmäisen kerran viiteen vuoteen on mahdollisuus joutua kahden viimeisen joukkoon. Eli miten niin vuodesta toiseen kuin koira veräjästä.

Tähän lopuksi heitän villin arvauksen, joka todellakin on pelkkää spekulointia eikä sisällä faktoja. Epäilen, että seuraava joukkue, joka nykyisistä Mestisporukoista tulee nousemaan tavalla tai toisella liigaan on KalPa kuopiosta ja tällöin seura saattaa olla Kapasen "klaanin" omistuksessa. Nimittäin luin tuossa eilen viimeistä edellistä Jääkiekko lehteä, jossa oli mv. Kimmo Kapasen haastattelu. Mies kertoi ostaneensa viime kesänä asunnon Kuopiosta ja sanoo asettuvansa peliuran jälkeen sinne asumaan. Kapanen esitti myös haastattelussa suurimmaksi toiveekseen päättää uransa KalPan paidassa. Kysyttäessä Kimmolta suunnitelmista uran jälkeen vastasi hän suunnitelmien olevan velipojan(Sami) kanssa valmiina, mutta ei suostunut kertomaan niistä sen enempää. Kuulin myös muualta, että Sami olisi jossain haastattelussa sanonut olevansa kiinnostunut jääkiekkoseuran omistamisesta . Eli voisikohan olla mahdollista, että KalPa saisi tulevaisuudessa omistajakseen kiekkoperheen, jolla on paljon rahaa sekä tietotaitoa kiekkoilun parista.

 

[juudas]

Birkku:

No tuo ennakoitu Kalpan kuviohan sopii täydellisesti siihen jota esitin: karsinnoissa ei nousta ilman suurta taloudellista uhraajaa.

Mutta haluaisinkin tietää (edelleen), miten sinä olet ajatellut nousun tapahtuvan, jos karsintaa käytetään, eikä ole "samikapasia" uhraamassa? Vai onko niin, että on oltava? Mennään vielä kauemmas urheilullisista ratkaisuista...

Otetaan esim. Vaasa ja Lappeenranta.

Miten Mestiksessä pelaava Sport saisi niin hyvän joukkueen, että se voisi lyödä karsinnoissa liigassa pelaavan Saipan? Katsojia käy vähemmän (koska Mestis ei kiinnosta kuten liiga), jokainen maksaa pelistä vähemmän (koska Mestis ei kiinnosta kuten liiga) ja lisäksi mainostajiakin on kovasti vähemmän (koska Mestis ei kiinnosta kuten liiga). Miten siis niillä hurjasti pienemmillä tuloilla kootaan joukkue, joka lyö karsinnassa paljon kalliimman liigajoukkueen?

Voit tietenkin vastata esim. niin, että ei ole ongelma, vaikka Mestiksestä ei joukkue karsinnoissa juuri koskaan nousekaan. Mielestäni se olisi ongelma, koska mestis-joukkueen kannustamisesta alkaa mennä varsin nopeasti maku, jos mahtavaa kautta ei seuraakaan se nousu. Kerta toisensa jälkeen.

Ei toisen sarjatason tarvitse olla kurja paikka. Sen osoittaa se, että sitä on koitettu pelata toisellakin tavalla: tavalla, joka kiinnosti yleisöä.

Kenelle tätä lajia loppujen lopuksi suurissa halleissa mukavine oheispalveluineen järjestetään?

 

[JPL]

Kannatan avointa sarjaa.

Mielestäni sarjan sulkeminen muutamaksi vuodeksi oli pakon sanelema toimenpide. Jos sarjaa ei oltaisi suljettu, ainakin kaksi liigaseuraa olisi ajautunut konkurssiin ja moni muu olisi velkaantunut lisää. Tästä syystä ratkaisu oli hyväksyttävä.

Kuitenkin, nyt kun näyttää että suurin osa seuroista on saanut rivinsä kuntoon, olisi hyvä aika aukaista sarja uudelleen, ja uskon ja toivon että näin myös tehdään. Mestiksessä on varmasti paljon joukkueita, joilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia nousta liigaan, puhumattakaan siellä pysymisestä. Mutta jos sitä mahdollisuutta ei edes anneta, kuka siinä voittaa? Jos vuoden ylhäällä käväsyn jälkeen seura tippuu takaisin Mestikseen, siellä ainakin tiedetään että sillä tyylillä ei liigassa pärjätty ja yritetään oppia ja tehdä asia paremmin. Näin se tekeminen kehittyy. Normaalissa yritysmaailmassakin ollaan ymmärretty että kilpailu kehittää. Jos kilpailua ei ole, tuudittaudutaan helposti ruususen uneen, eikä ymmärretä kehittää omia toimintoja. Kun sitten joku toinen tulee ja tekee homman selkeästi paremmin ja halvemmalla, saatetaan huomata liian myöhään, kuinka pahasti ollaan menty metsään.

En tiedä, katsonko asioita sinisilmäisesti, mutta ajattelen aina, että markkinat kyllä hoitaa pois sairaat yritykset. Jos hommaa ei saada järjestetyissä puitteissa toimimaan, kannattaa hommalle hakea hieman vauhtia. Joillekkin riittää, kun joudutaan kerran karsimaan. Tähän reigoidaan ja pistetään hommaan potkua että pärjätään paremmin. Tässä kannattaisi mielestäni ottaa mallia Ruotsista. Jos pleijarit jatkuisivat kaikilla, pelien määrässäkään ei tulisi eroavaisuutta. Samoten parhaiden Mestisjoukkueiden taso nousisi, kun pelattaisiinkin pitempi sarja liigajoukkueita vastaan. Esimerkiksi Mestiksen neljä parasta pelaa liigan 4-6 huonointa vastaan yksinkertaisen sarjan, joiden jälkeen pelataan vielä lyhyet pudotuspelit. Parhaat kuusi jatkaa ja huonoimmat 4 mestikseen. Pelin tasoero pitää kyllä huolen, että vaihtuvuus liigassa olisi vähäistä, mutta mahdollisuus siihen olisi. Jos seuraavaksi kaudeksi näyttää, että liigaan päässeen mestisjoukkueen rahkeet ei liigaan riitä, paikkaa tarjotaan seuraavalle ja niin edelleen. Tässähän voi liiga kuitenkin asettaa myös ne taloudelliset kriteerit ja jos niihin ei ylletä, paikan saa se joukkue jolla homma toimii. Tästähän oppii molemmat joukkueet. Se joka ei pärjännyt pelillisesti tietää että kehittää sitä puolta ja se joka ei taloudellisesti, sitten sitä puolta. Tietenkin tämä voidaan toteuttaa myös liigan kahden heikoimman ja Mestiksestä vaikka 4-6 joukkueen kesken, jos se tuntuu järkevämmältä. Itsestä kuitenkin tuntuu, että olisi hyvä, että kaikilla joukkueilla pelit jatkuisivat joka tapauksessa. Tästähän liiga ja joukkueet saisivat myös lisää rahaa.

---Tätä mieltä---

 

[Dieppe]

Juudas

Kysymykseen kuinka olen ajatellut nousun tapahtuvan, vastaan, että juuri sillä tavoin kun SaiPa, Pelicans sekä Kärpät sen viimeisimpinä ovat tehneet. Liigan ollessa vielä avoin, viiden viimeisen vuoden aikana kolme joukkuetta nousi karsinnan kautta, joten siinä on mielestäni riittävästi perusteita sille että kyllä ilman suoraa nousuakin voidaan liigaporukka kasata. Epäilen nimittäin, että mikäli seuralla ei ole rahaa rakentaa joukkuetta, joka kykenee karsintojen jälkeen nousemaan liigaan ei siltä myöskään suoran nousun jälkeen tarvittavaa rahasummaa löydy. Kannattaa muistaa, että mikäli liigaan voisi nousta suoraan tullaan tilanteen eteen, jossa joukkueen hintaa joudutaan nostamaan yhden kauden aikana jopa moninkertaiseksi edelliseen kauteen verrattuna, kun taas karsinnan kautta liigaan pyrkivä joukkue joutuu kasvattamaan viimeiselle Mestiskaudelle budjettiaan x euroa ja kasvattaa mahdollisen nousun jälkeen hiukan lisää, mutta joukkueen rungon ollessa sama kuin viimeisellä mestiskaudella ei mielettömiä lisäsijoituksia tarvita.

 

[sannifan]

Molempi parempi

Joku mainitsi että Kärpät on hyvä esimerkki divarissa taloutensa kuntoonsaattaneesta joukkueesta. Kärpillä on ollut tähän hyvät edellytykset talousalueensa ansiosta. Oulun talousaluehan on yksi Suomen kasvukeskuksista. Oulussa on siis liikkunut pääomia joista Kärpillä on ollut mahdollisuus päästä hyötymään. Kärppien on paljon helpompi saada kasaan liigatason budjetti kuin esim. SaiPan, Jukureiden, KooKoon, Sportin, Hermeksen ja Jypin vain joitain mainitakseni. Oma näkemykseni on (ei tieto!) että KalPa ja K-Vantaa ovat näiden jo mainittujen joukkueiden ja Kärppien välissä talousalueita vertailtaessa. Eikö suljetun sarjan tarkoitus ole saada joukkueet samalle lähtöviivalle? Jos näin on niin tämähän ainakin hetkellisesti latistaa SM-liigan ja Mestiksen mielekkyyttä. Mitä sitten taas tulevaisuudessa tapahtuu?

 

[juudas]

Birkku:

Olen samaa mieltä siinä, että karsinta on mielenkiintoisempi kuin suljettu, joten se sinällään lisää joukkueita kohtaan tunnettua kiinnostusta, mikä näkyy rahana (katsojamäärien ja mainostajien kautta), mikä tasoittaa eroja liigan ja Mestiksen välillä.

Karsinnan ongelma vain on siinä, että vaikka seura kuinka pärjää Mestiksessä ja vaikka se kuinka pärjäisi myös liigassa, sen mahdollisuus nousuun karsinnoissa on pieni, koska se liigajoukkue pääsee mahtavaan etulyöntiasemaan liigatulojensa vuoksi. Erot ovat revenneet niin suuriksi. Ne voi todeta budjetteja vertailemalla.

Lienet samaa mieltä tästä: jos Kalpa pelaisi liigassa, sillä olisi varmasti saman verran tuloja (=lähtökohtaisesti joukkueen taso) kuin Saipalla. Jos Saipa pelaisi Mestiksessä, sillä olisi varmasti lähtökohtaisesti saman verran tuloja kuin Kalpalla.

Tämän seurauksena karsintamalli ontuu pahasti. Se ikäänkuin pidättelee liigakelpoisia seuroja alhaalla, vaikka ne olisivat kuinka menestyneet ja tsempanneet ja fanit hurranneet. Ja liigaa ajatellen kaikki olisi valmiina. (Tästä syystä maanosamme suurlajin jalkapallon sarjajärjestelmät mahdollistavat suuren liikkuvuuden.)

Korostan kuitenkin sitä, että karsintakin olisi jo jotain. Korostan samaan hengenvetoon myös sitä, että vielä enemmän jännitteitä ja edes hiukan realistisempia toiveita herättäisi edes yhden ainoan joukkueen vaihtuvuus vuodessa.

Ja jos esim. mikkeliläiset ovat sitä mieltä, että liigaan ei ole rahkeita vaikka jollakin Raumallakin on niin sehän on mikkeliläisten asia. Joukkue porskuttaa Mestiksen kärjessä ja pelaa ihme cuppeja, mutta tuolla katsojamäärällä ei oltaisi menneen hyvän ajan taistelusarjoissa kuin häntäpäässä...

Alan toistaa itseäni. Asia vain on niin kovin tärkeä. Kiinnostus tosin tähänkin vähenee samalla kun ei jaksa enää seurata suomalaista kabinettilätkää.

Pyhäinhäväistys suljetulla osastolla: jalkapallossa nämä asiat on sentään tajuttu!

 

[MyPa]

Birkku

Tiedän kyllä missä SaiPan kotiareena sijaitsee. Olen nimittäin entisinä hyvinä aikoina käynyt useita kertoja paikan päällä katsomassa SaiPa-KooKoo matseja. Ja en todellakaan väittänyt etteikö Lappeenrannan talousalue olisi riittävä SM-liigaan. Yritänpä tuossa vain Kouvolaa esimerkkinä käyttäen näyttää toteen, että Suomessa on paljon muitakin paikkakuntia kuin Lappeenranta, joissa on riittävät resurssit pelata jääkiekon SM-liigassa. Mikä yksinoikeus on näillä nykyisillä liigajoukkueilla sarjapaikkaansa. Kyllä paikka pitää olla kaikkien tavoiteltavissa entisaikojen malliin pelaamalla eikä rahapussin voimalla. Minulla ei muutenkaan ole mitään SaiPaa tai Lappeenrantaa vastaa, alkoipahan taas pännimään rankasti tuon suljetun liigan puheen vuoron jälkeen.

Kuten Juudas kirjoitti, nykyisillä mestisjoukkueilla on mahdotonta saada suuria sponsoreita taakseen niin kauan kuin SM-liiga on suljettu. Ei joukkuetta pysty mestiksessä kunnolla rakentamaan nykyisellä systeemillä.

Toisekseen en ole vaatimassa systeemiä jolloin liigan viimeinen putoaisi suoraan mestikseen. Kyllä tyytyväinen voisi olla jos nyt edes järjestettäisiin karsintasarja, jossa pelaisi liigan 2 huonointa ja mestiksen 2 parasta joukkuetta.

En yhtään enempää kuin sinäkään Birkku hyväksy menettelyä joissa sarjapaikkoja jaetaan kabineteissa, kuten KooKoon kohdalla kesällä kävi. Mutta toisaalta miksi mestiksestä pitäisi pudota alaspäin jos ei kerran liigastakaan putoa. Suljetaan vain kaikki sarjatasot niin ainakin muiden lajien kannattajilla on hauskaa. Sen verran mainitsisin KooKoon taloudenhoidosta, että joukkue ei ole koskaan tehnyt konkurssia, KooKoon maine pelaajien keskuudessa on seura joka hoitaa mitä lupaa. Käsittömästi myös liigasta löytyy ainakin yksi nimeltä mainitsematon joukkue, joka useiden nimenvaihdosten ja konkurssien johdosta sai jatkaa sarjassa ilman sarjatason pudotusta.

Muuten näissä keskusteluissa olen huomannut sen että varsinkin Tapparan ja Kärppien kannattajat tuntuvat olevan avoimen SM-liigan kannalla. Ilmeisesti Tampereella ja Oulussa luotetaan omiin joukkueisiin sen verran että annetaan muillekin mahdollisuus. Siitä hatunnosto Tampereelle ja Ouluun. ;)

Vielä sen verran, että olen Juudaksen kanssa samaa mieltä siitä että jos Mikkelissä ei liiga kiinnosta niin eihän sinne varmaan kenenkään ole pakko nousta. Toisekseen ollaan hakoteillä jos pitää miettiä etukäteen että tuleeko KalPaan miljönääri Kapanen ostamaan heille sarjapaikkaa. Kyllä KalPalla pitäisi olla mahdollisuus nousuun ihan pelaamalla ilman Kapasen rahoja. Mutta mikäs siinä jos Kapanen on valmis ostamaan KalPaan kovia pelimiehiä, kyllähän sarjan kiinnostus lisääntyy hyvien pelaajien ja liigan avaamisen jälkeen.

 

[Dieppe]

Juudas & Mypa

Tässä jälleen vastineita mielipiteiden vaihtoomme. Eli ensin Juudakeselle: Olemme todellakin samaa mieltä tuosta SaiPa/ KalPa esimerkistä. Näinhän se homma menee, mutta kun mainitsit, että karsinta systeemi pitää liigakelpoisia seuroja alhaalla olen edelleen erimieltä ja kuten edellisessä kirjoituksessa mainitsin SaiPa, Kärpät sekä Pelicans ovat varsin kongreettisesti todistaneet väitteeni oikeaksi. Eihän näiden joukkueiden noususta niin kauan ole, että ajat olisivat niin radikaalisti muuttuneet. Nyt kun verrataan Liiga ja Mestisjoukkueiden budjetteja kannattaa muistaa tämä tosiasia, josta parhaillaan keskustellaan, eli sarja on suljettu ja tämä taatusti vaikuttaa asiaan. Eli jos liiga avattaisiin karsintasarjan kera uskon, että joukkue, joka tosissaan pyrkii liigaan pystyy vakuuttamaan myös sponsorit asiasta ja saisi heiltä enemmän tukea. Mikäli ei pysty, joukkue tuskin pystyy tarvittavaa sponsorirahaa neuvottelemaan myöskään sarjatasoa ylempänä.
Tartun vielä tuohon mainitsemaasi tilanteeseen, jossa mielestäsi liigakelpoisia seuroja pidetään väkisin alhaalla. Käännetäänpä tilanne toisinpäin. Eli olisiko oikeudenmukaista pudottaa suoraan joukkue, joka ei pelkästään todennäköisesti olisi liigakelpoinen vaan on sen käytännössä osoittanut. Tällöin saattaisi käydä niin, että liigakelpoinen seura putoaa ja hillittömän suurella velkarahalla koottu rahaton porukka nousee liigaan heittopussiksi. Kannattaa nimittäin muistaa että mikäli liigaan voisi nousta suoraan ei kukaan voi taata että nousuun panostaa vain terveellä pohjalla olevat seurat. Tietenkin tämä sama uhka vaanii myös karsintasarjan kohdalla, mutta ei niin suurena kuin suoran nousun kohdalla.
Sitten yksi kommentti tuohon Mikkeli/Rauma esimerkkiin. Mielestäni Mikkeli suhtautuu asiaan realistisesti. Voipi olla että heidän katsojamäärillä ei liigajoukkuetta voisi pyörittää. Lukko ei nimittäin sovellu vertailukohdaksi lainkaan koska he eivät ole todellakaan yksinomaan katsojatulojen varassa, vaan seura omistaa erittäin tuottavan maanlaajuisen siivousfirman, joka siivoaa mm. Lahden jäähallin.
Sitten Mypalle pari kommenttia. Tuo nimeltä mainitsemattoman Lahtelaisporukan jatkaminen liigassa konkurssien jälkeen joskus kauan aikaa sitten ei liity millään lailla Pelicansien pelaamiseen liigassa. Nykyinen seura on kokonaan aivan eri organisaatio, jolla ei ole Reippaan taloussotkujen kanssa mitään tekemistä. Sitä paitsi nykyään putoaa miltä tahansa sarjaportaalta alemmas mikäli onnistuu tekemään konkurssin. Sitten tuo heitto Kapasesta. Se oli pelkkää huvin vuoksi spekulaatiota, joka ei todellakaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että KalPa voisi nousta liigaan omin voimin.

 

[juudas]

Birkku:

Aletaan olemaan jo aika lähellä. :)

”Näinhän se homma menee, mutta kun mainitsit, että karsinta systeemi pitää liigakelpoisia seuroja alhaalla olen edelleen erimieltä ja kuten edellisessä kirjoituksessa mainitsin SaiPa, Kärpät sekä Pelicans ovat varsin kongreettisesti todistaneet väitteeni oikeaksi.”

Olisin edelleen iloinen myös karsinnasta ja kuten sanoin: se pienentää liigan ja Mestiksen eroja.

Tästä huolimatta on niin, että nousua yrittävä on erittäin heikossa asemassa yrittäessään karsinnoissa kammeta liigajoukkueen tieltään. Sen pitäisi pystyä Mestiksessä samaan budjettiin (joka kiistatta korreloi joukkueen tason kanssa) kuin liigajoukkueen liigassa. Eihän sille nimenomaan karsintojen takia (!) riitä se mainio suoritus Mestiksen tasolla. Vaadit todella kovaa suoritusta. Se on ehkä teoriassa mahdollinen, mutta on todennäköisempää että nousua ei tule kuin että se tulee. Hyvin vahvasti. On aika ankeaa pelata loistavasti toiseksi korkeammalla sarjatasolla ja törmätä sitten rahamuuriin. Vuosi toisensa jälkeen.

Tässä asiassa argumentit puolesta ja vastaan on jo kuitenkin esitetty. Ratkaisu jäänee tunnetasolle.

”Eli jos liiga avattaisiin karsintasarjan kera uskon, että joukkue, joka tosissaan pyrkii liigaan pystyy vakuuttamaan myös sponsorit asiasta ja saisi heiltä enemmän tukea.”

Varmasti. Tästä ollaan samaa mieltä. Mutta edelleen: liigajoukkue on todella kovassa etulyöntiasemassa. Ei minulla juuri muuta perustetta ole. Tosin voin koittaa vedota siihen mikä on havaittu useinmiten hyväksi muualla.

”Mikäli ei pysty, joukkue tuskin pystyy tarvittavaa sponsorirahaa neuvottelemaan myöskään sarjatasoa ylempänä.”

Minulla ei ole mitään muita perusteluita kuin olemassaolevat budjetit tukemassa sitä, että liiga kiinnostaa mainostajia ja yleisöä enemmän. Railo on kapeampi karsintojen kera, mutta se on silti hyvin leveä. Miksi annamme sen vaikuttaa, kun itsekin totesit, että esim. Kalpan ja Saipan tapauksessa vastakkain ovat lähtökohtaisesti aivan yhtä hyvät liigajoukkueet. Tai Sportin ja Ässien. Tai…

”Tartun vielä tuohon mainitsemaasi tilanteeseen, jossa mielestäsi liigakelpoisia seuroja pidetään väkisin alhaalla. Käännetäänpä tilanne toisinpäin. Eli olisiko oikeudenmukaista pudottaa suoraan joukkue, joka ei pelkästään todennäköisesti olisi liigakelpoinen vaan on sen käytännössä osoittanut.”

Jäämällä liigan viimeiseksi? Eikö annettaisi välillä muillekin mahdollisuus?

”Tällöin saattaisi käydä niin, että liigakelpoinen seura putoaa ja hillittömän suurella velkarahalla koottu rahaton porukka nousee liigaan heittopussiksi.”

Saattaa ja saattaa. Saattaa olla myös niin, että liigassa pysytään hillittömän suurella velkarahalla ja Mestiksestä oltaisiin tulossa terveellä pohjalla. Tehdään ratkaisut urheilullisesti. Kyllä talous korjaa epäterveet yrittäjät, kuten tapahtuu maailman sivu.

”Kannattaa nimittäin muistaa että mikäli liigaan voisi nousta suoraan ei kukaan voi taata että nousuun panostaa vain terveellä pohjalla olevat seurat.”

Eikä kukaan voi ylipäänsä taata, että liigassa yrittävät pysyä vain terveellä pohjalla olevat seurat. ;)

 

[Pitkä]

Kallistuako suljetun vai avoimen jääkiekkoliigan puoleen nykytilanteessa? Hyviä perusteluja molempiin suuntiin on esitetty, kenties helpompaa on valita vastustaa putoamismahdollisuutta divariin oman joukkueen pelatessa ylimmällä sarjaportaalla, jopa menestystä tuoneena vuonna. Eikä porttien pitäminen suljettuna myös jatkossakin yllätä. Liigaseurat saavat itse päättää, haluavatko ottaa riskin putoamisesta, ja samalla tarjota rahoittajilleen yhtäläisen riskin. Kolmestatoista joukkueesta kuitenkin vain pieni vähemmistö onnistuu vuosittain keräämän sellaisen budjetin, jolla tarvittaessa vaihdetaan vaikka koko joukkue tammikuussa, mikäli pientäkään pelkoa putoamisesta muuten olisi. Muille lasilattian puuttuminen toisi vapinaa punttiin.

Miksi SM-liigassa edes on mukana kolmetoista joukkuetta? Eihän tuollaisen joukkuemäärän ympärille pysty luomaan kunnollista otteluohjelmaa. Silti todellisen jokavuotisen heittopussin puuttuessa on vaikea ajatella tehtävän päätöstä esimerkiksi ensi kaudella huonoimman heivaamisesta leikkipuistosta pihalle. Se johtaisi nopeasti parin vuoden takaiseen velanottokierteeseen synkän kohtalon välttämiseksi hinnalla millä hyvällä, mitä hintaa maksetaan yhä takaisin.

Vaan pitäisikö huonoimmasta tai huonoimmista edes päästä eroon? Divarista (Ei, en todellakaan halua ikinä puhua Mestiksestä) ponnahtaa esiin hyviä pelaajia joka kausi osoituksena siitä, ettei tasoero ole lopulta kovin suuri. Samaan aikaan liigaseuroista kaksitoista kolmestatoista on sitä mieltä, että ulkomaalaisvahvistusten määrää tulisi pudottaa kahdella, jotta nuorille suomalaispelaajille saadaan raivattua tilaa liigassa. Näin asia on esitetty ainakin turkulaisten uutisoimana.

Nopeasti paperille raapustettuna kaksi liigakelpoista suomalaista peluria kustakin joukkueesta, lisäksi divarin maajoukkue-, a-juniorit ym. kehityskelpoiset pelaajat, muutamat vanhat kehistä vetäytymistä pohtivat konkarit vailla seurojen suurta kiinnostusta, ja ulkomaalaiskiintiön säilyessä viidessä sääntöjen sallimat vierastyöläiset yhteen laskettuna päästään tulokseen, että liigan joukkuemäärää on varaa nostaa.

Haihattelua, huutaa varmasti joku tässä vaiheessa. Minä taas pistän lisää löylyä. Nostetaan saman tien joukkuemäärä liigassa kuuteentoista siten, että Vaasa, Kouvola, Kuopio tai Mikkeli saavat aikaa 3-5 vuotta luoda liigakelpoinen seura. Ne eivät tietenkään missään nimessä voisi luoda divarin yleisömäärillä liigabudjetin seuraa niin kauan kuin pelaavat divaria, mutta nostosuunnitelman ainoat vaatimukset olisivatkin divarivuosina ennen nousua tehty jatkuva voitollinen tulos täytettyine velvollisuuksineen, kohtuullinen urheilullinen menestys divarissa, sekä liigakelpoinen halli ja junioritoiminta. Ja tietysti se, että ne seurat todella haluavat liigaan.

Kun seuroilla olisi liigahallituksen päättämänä tiedossa, että ensimmäinen niistä otettaisiin liigaan mukaan kahden vuoden päästä, muut kehityksen ja keskinäisten sopimisten mukaan vaikkapa vuoden välein siitä, niillä olisi rauhassa aikaa hankkia ensimmäiselle liigavuodelle sponsorit ja kotikaupungilta tarvittava tuki, näkyvyyttä alueellaan, pelaajasopimukset useiksi vuosiksi nuorten pelaajiensa kanssa, jopa houkutella ja scoutata uusia pelaajia seuraan vuotta tai kahtakin ennen liigataipaleen alkua.

Kuuden - seitsemän vuoden jaksolla liigasta voisi siten kasvaa kuudentoista joukkueen sarja. Ei tarvittaisi enää järjettömiä välisarjoja, vaan pelattaisiin nelinkertainen sarja. Pudotuspeleihin pääsisi enää puolet joukkueista, ja mielenkiintoisia pelejä riittäisi. Entä hetkellinen tason lasku, joku varmasti miettii. Se olisi vain hetkellinen tason lasku. Ne, jotka jääkiekosta eivät juuri tajua, eivät mitään muutosta huomaisi, ja ne, jotka tajuavat, antaisivat sen anteeksi.

Uudet seurat sijoittuvat maantieteellisesti vieläpä siten, että ne eivät ole kuokkimassa nykyisten liigajoukkueiden markkina-alueilla. Niillä kaikilla on tarpeeksi suuri mahdollinen kohdeyleisö omilla alueillaan, joten ei ole epäilystäkään, etteivätkö ne voisi luoda kilpailukykyisiä joukkueita ja kilpailla samoilla pelaajamarkkinoilla muiden seurojen kanssa. Siten väite, että tarpeeksi hyviä pelaajia ei riittäisi uusille joukkueille, on outo. Niitä ei välttämättä riittäisi vanhoille seuroille, mutta kuten jo mainittu, ne seurathan mielellään nostavat omia junioreitaan ulkomaalaistenkin tilalle ykkösjoukkueeseen, mikseivät siis expansion-joukkueille menettämiensäkin tilalle. Kaikki voittavat! (HA!)

Tietenkään tällainen mielipuolinen visio ei mene läpi, eikä se ole toteuttamiskelpoinen. Se olisi edes vähän urheilullisempi kuin nykyinen liiga, mutta liigan tehtävä ei kai olekaan tuottaa urheilua vaan rahaa jäsenilleen. Isot seurat eivät suostuisi ikinä joukkuemäärän lisäämiseen, koska niitä kiinnostaa vain pelaaminen toisia suurseuroja vastaan. Enpä ole silti koskaan ymmärtänyt, miksi siitä, että helsinkiläisiä ja turkulaisia ei kiinnosta nähdä muita kuin helsinkiläisiä ja turkulaisia liigajoukkueita vastakkain, on tehty kaikkien muiden paitsi helsinkiläisten ja turkulaisten ongelma. Pelin yleisömäärä on ohittanut pelin lopputuloksen merkityksen. Osakeyhtiöittämisen autuus näkyy autuaimmillaan siinä, että lippujen hintoihin on lätkäisty 5€ lisä osinkotulojen tuottamiseksi omistajille, joka raha ei kehitä suomalaista jääkiekkoa millään tasolla, ellei ole niin laajakatseinen, että lukisi osakkeenomistajan leveän hammasrivistön merkittäväksi osaksi suomalaista jääkiekkoa.

Lisäksi visioni perustuu epätodennäköisyyteen, että kultamunia muniva kana, eli divari, ei liiasta äkillisestä munimisesta kuolisi. Lisäksi ajatus siitä, että liigan isot olisivat todella huolissaan nuorten pelaajien asemasta viiden ulkomaalaisen liigassa, on täyttä paskapuhetta. Samoin joukkuemäärän kasvattaminen kuuteentoista tarkoittaisi liigahallituspaikkojen määrän kasvua yhtä lailla. Tällöin suurten seurojen valta päättää liigassa oman päänsä mukaan vähenisi. Melkoista murinaa ja narinaa on jo nyt aiheuttanut Kärppien asettuminen useissa väännöissä pienten puolelle, muutama monopolipelin ystävä kun olisi toivonut Kärppien myötä liigassa olleen seitsemän suurta, jotka äänestäisivät yhdessä tarvittaessa vaikka kaikki muut heitä pienemmät ulos kehistä.

Otetaan lisää joukkueita mukaan. Liigaseurana säilymisen lisäedellytykseksi voisi laittaa tiettyyn prosenttimäärään runkosarjan voittajan pistemäärästä pääseminen. Näin viimeisenkin olisi pelattava loppuun asti. Tavoitteesta uupumaan jäävä seura voitaisiin tiputtaa suljetusta sarjasta pois. Niin kai asia lienee nykyäänkin - tosin vain periaatteessa.

 

[Dieppe]

Juudas

Totta puhut aika lähellä aletaan olla;) . Haluaisin nostaa esiin vielä yhden tärkeän pointin, joka on jäänyt keskustelussamme hieman varjoon. Eli se kolmas reitti liigaan. Käsittääkseni Sm-liiga OY on valmis nostamaan 14. joukkueen sarjaan, mikäli seura pystyy osoittamaan olevansa taloudellisesti siinä kunnossa että nostaminen voidaan tehdä. Ennen kun nykyinen sulkemispäätös tehtiin, kävivät liigapomot muutamilla mestispaikkakunnilla katsastamassa löytyisikö sopiva joukkue täyttämään tuon aukon, mutta valitettavasti heidän mielestään sellaista joukkuetta ei ollut, joten liiga suljettiin kolmeksi vuodeksi parittomalla määrällä joukkueita. Seuraava mahdollisuus tulee ensi vuoden jälkeen, jolloin asiaa harkitaan uudelleen. Kun kerroin kannattavani suljettua sarjaa en tietenkään tarkoittanut, että joukkueet jotka liigassa pelaa olisivat kiveen hakattu. Edelleen pidän parhaana ratkaisuna sellaista sarjaa, josta voidaan pudota tai johon voidaan nousta harkinnan kautta. Ja uskallan jopa väittää että tällainen ratkaisu on oikeudenmukainen sekä järkevä kaikkia osapuolia kohtaan.
Tällöin nousua havittelevan seuran ei tarvitse tehdä riskisijoitusta joukkueeseen, joka saattaa nousta, mutta rahallisesta panostuksesta huolimatta saattaa yhtä hyvin jäädä Mestikseen. Kärpät, joka pelasi kaksi vuotta "väärässä" sarjassa sopii esimerkiksi tähänkin tapaukseen. Mielestäni Oululaiset olisi voitu nostaa "villillä kortilla" liigaan jo kaksi vuotta aiemmin koska seura oli täysin liigakelpoinen. Eli suljettu sarja kuulostaa mielestäni paljon pahemmalta kuin mitä se todellisuudessa on. Ja niille jotka epäilevät ettei liiga ketään nosta haluan muistuttaa, että Pelicans on viimeksi nostettu liigaan, koska sen katsottiin sinne kuuluvan(täysin aiheellisesti).

 

[korkki]

Samaa mieltä muutaman muun kirjoittajan kanssa! Kuusitoista joukkuetta olisi ihan hyvä. Sitten ei liigaa olisi enää tarvetta laajentaa ja joukkuemäärä olisi todella sopiva koska 16 saa jaettua tasan sekä 4:llä että 2:lla (mahdollisten "välisarjojen" tai ekstrapelien takia).

Mutta mitkä joukkueet otetaan? Minä ottaisin ainakin KalPan ja Sportin (edellyttäen että Vaasassa saadaan taustat kuntoon). Sekä yhden kolmikosta Jukurit - KooKoo - Jokipojat. Tietysti myös TuTo voisi olla vaihtoehto, mutta en usko että siellä halutaan enää toistamiseen haastaa TPS:ää. Edellisestä liigavisiitistä ei jäänyt kovin upeita muistoja. Ja luulempa että myös Tepsi haluaa TuTon pysyvän Turun alueen kasvattajaseurana. Vantaata en liigakartalle halua, samasta syystä, on hyvä että pääkaupunkiseudun pelaajille on myös mestisseura. Kaikista ei ole liigapelaajiksi ja eiköhän kolme porukkaa riitä sinne.

Tuosta itäisemmän Suomen kolmikosta on vaikea valita sitä yhtä seuraa. Jukurit ovat pärjänneet VIIME AIKOINA parhaimmin, mutta perinteet ja juniorityö ovat mitä ovat. KooKoon eduksi voidaan laskea hyvä halli ja potentiaalinen talousalue (lue: metsäteollisuus). Jokipojilla on perinteitä, mutta kuka ulkomaalainen pelaaja haluaisi Joensuuhun :(! Juniorityö KooKoolla ja Jokipojilla on suunnilleen samoissa kantimissa, mutta esimerkiksi Helsingin ylijäämäjunnut on helpompi houkutella Kouvolaan kuin Joensuuhun. Minun valintani tähän kohtaan olisikin KooKoo. Mutta valinta on kaikkea muuta kuin helppo.

Sarjajärjestelmä olisi paha. Kauteen tulisi 60 ottelua jo pelkästään kaikki pelaa kaikkia vastaan tyylillä. Ja koska liigan ahneus tunnetaan, muutaman vuoden päästä pelattaisiinkin liki 70 ottelua, jonkinlaisella välisarjajärjestelyllä.

Mallissani liiga olisi edelleen suljettu. Siitä ei nousta eikä pudota. Putoamiset ja karsintasarjat kuuluvat potkupalloon ja muihin lajeihin joissa taso on laajempi.

 

[MyPa]

Korkki;

Erittäin hyvä ajatus tuo 16 joukkueen liiga. Itseäni kuitenkin vierastaa tuo ajatus sarjapaikkojen jakamisesta kabineteissa.
Seuraava vaihe varmaan on se, että SM-liigan playoffs paikat jaetaan paikkakuntien koon ja hallien kapasiteetin mukaan.
Finaalipeleihin pääsisi vain kolmikko Helsinki, Tampere ja Turku.

Ehdotus ensikauden sarjajärjestelmistä. Ensikaudella ei liigasta tarvitsisi kenenkään vielä karsia ja putoamispeikko sitä myötä
olisi poistettu. Mestiksen voittaja suoraan liigan 14. joukkueeksi.

Seuraavalla kaudella liigan viimeinen (14.) ja mestiksen 3. parasta
pelaisi karsintasarja ja tämän karsinnan 3 parasta nousisi liigaan ja vain karsinnan viimeisen paikka olisi mestiksessä. Tämäkään ei vielä aiheuttaisi kovin suurta pelkoa nykyisen liigajoukkueen putoamisesta tai jos liigaporukka ei pysyisi näiden kolmen mestisjoukkueen kyydissä niin olisiko sen oikea paikkakaan liigassa. Näin saataisiin 16 joukkueen liiga aikaiseksi.

Miten siitä eteenpäin? Ei ainakaan suljettu sarja, sarja olisi jatkossakin oltava avoin eli karsintasarja vuosittain olisi järjestettävä.

Jos spekuloidaan sillä, että ensi vuonna paikka aurinkoon siis aukeaisi sarjan voittajalle, niin 100 %:n varmuudella satsaus olisi aivan eri luokkaa niin Vaasassa, Kuopiossa, Kouvolassa, miksei Mikkelissä ja muuallakin. Jos kävisi niin että esim. KalPa nousi suoraan liigan 14 joukkueeksi ja seuraavalla kaudella vaikkapa esim. Sport ja KooKoo, niin silti olisi suoranainen vääryys esim. Joensuuta ja Mikkeliä kohtaan sulkea liiga. 16 joukkueen liigasta aivan hyvin voisi jatkossa 2 huonointa karsia divarin (sarjan nimi vaihtoon) 2 parhaan kanssa. Ei luulisi kenelläkään olla nokan koputtamista sarjajärjestelmää kohtaan.

Kenenkään ei kannata pillastua spekuloiduista joukkueista, yhtä hyvin suora nousi saattaisi ensi kaudella olla Sport ja seuraavalla kaudella vaikkapa Jukurit ja KalPa, mutta näin edettäisiin.

Birkku kirjoitti mestiskeskustelussa (Matti Turunen, miksi -viestiketjun alla) edellytyksiä liigajoukkueelta. Yritän vastata niihin KooKoo näkökulmasta:

* yleisöä liigapeleissä yli 3000 katsojan keskiarvolla:
KooKoo pelasi kolme kautta liigassa ja kertaakaan matseissa ei ollut alle 3000 katsojaa. Keskiarvot kausittain olivat lähempänä 4000. Paras divarikausi avoimen sarjan aikana toi KooKoolle yli 4000 katsojan keskiarvon. KooKoon historiasta löytyy 90-luvun alusta useita pelejä, jotka vetivät Kouvolaan 5000-6000 katsojaa.
Kouvolan jäähalli on 6000 katsojan kapasiteetilla (noin 4000 istuma- ja 2000 seisomapaikaa) täysin liigakelpoinen.
Eli toisin sanoen talousalue on riittävä ja halli täyttää kaikki edelltykset (sama pätee varmasti ainakin myös Vaasaan ja Kuopioon).

* Talous kunnossa, eli valmiksi velkaisena ei kannata lähteä:
KooKoo on tänä päivänä täysin velaton seura!

* Hyvät yhteistyökumppanit=sponsorit:
Kuten Korkki kirjoitti, Pohjois-Kymenlaaksosta löytyy useita metsäjättejä mm. UPM-Kymmene, Myllykoski Oy jne. KooKoon johtokunnasta löytyy näiden yhtiöiden nokkamiehiä ja heidän suullaan on todettu, että siinä vaiheessa kun KooKoo mahdollisesti nousee liigaan heidän kiinnostus tuotetta nimeltä KooKoo kohtaan herää välittömästi. Toki pientä sponsorointi sieltä suunnalta on jo olemassa. Toki alueelta löytyy paljon muitakin valtakunnallisia ja paikallisia potentiaalisia sponsoreita.
Futisliigasta löytyy nimimerkkikaimani joukkue MyPa, joka on useilla SM-mitaleillaan samoin kuin korisliigassa Kouvot osoittanut että sponsoreista homma ei seudulla ainakaan ole kiinni.

* Hyvä juniorityö:
KooKoon A-junnut ovat divarissa, kokemusta myös A-nuorten liigassa. KooKoon B- ja C-juniorit ovat liigassa. Ilman muuta edustusjoukkueen liigapaikan myötä myös junioritoimintaa tulisi lisää potkua entisestään. Kouvolan seudulla KooKoolla myös farmijoukkue AaKoo Anjalankoskelta, joka omalla saralla tekee arvokasta työtä jääkiekkoilun eteen. Lisäksi löytyy läheistä yhteistyötä KooKoon kanssa tekevät seurat niin Kuusankoskelta kuin Valkealasta.

Eli näillä eväillä olisi tarkoitus viedä Pohjois-Kymenlaaksolaista kiekkoilua eteenpäin (jos Urpo suo) ;)

 

[korkki]

avoimuudesta MyPalle

Mielestäni 16 joukkueen sarjassa sarjapaikat on jaettava kabinetissa niin että nämä 16 ovat ja pysyvät sarjassa niin kauan kunnes joku luopuu paikastaan. Ja silloinkin on ensin katsottava löytyykö samasta kaupungista jatkajaa työlle.

Tarkoitus on kaikkea muuta kuin urheilullinen. Tai onhan se siinä mielessä urheilullinen että kun nousijoita ei ole, mistään joukkueesta ei tule ns. hissijoukkuetta joita esim. Englannin valioliigassa on useita. Ja jos Suomesta on vaikea löytää 16:ta joukkuetta, niin vielä vaikeampaa on löytää 18 liigakelpoista joukkuetta. Näin on parempi.

Raha sanelee. Kuten itsekin totesit, Kymenlaakson metsäjätit ovat valmiina sponssaamaan KooKoota JOS KOOKOO NOUSEE LIIGAAN. Jos taas käykin niin että KooKoon visiitti jää ns. ranskalaiseksi, niin tukijat vetävät rahansa pois. KooKoolle saattaa käydä kylmät kun on tehty muutamia pitkiä sopimuksia ja sponsorisopimukset kattavat vain liigatason. Esimerkkejä löytyy mm pohjoisesta jossa tuli otettua vauhtia kakkosen kautta. Nykyään ei valitettavasti voi ajatella urheilullisesti vaan taloudelliset näkökulmat ovat ajaneet urheiluajattelun ylitse. Niin hienoa kun puhdas ja rehti urheiluhenki onkin. On konkursseja, menestyspaineita, hemohessiä, kabinettipeliä... Jos haluaa olla huippu-urheilija, sitä on tehtävä kokopäiväisesti.

Eli summa summarum, kannatan suljettua liigaa. Jos eläisimme 80-lukua kannattaisin todennäköisesti avointa liigaa, mutta tällaiseksi maailma on mennyt. Onneksi tämä oli vain minun mielipiteeni, jokaisella on omansa.

EDIT: Vielä Mikkelistä, Joensuusta ja Kokkolasta... Ehdottamassani liigamallissa kaikkien kolmen joukkueen lähialueella on SM-liigajoukkue. Varmasti jonkun verran katsojia tulee (ainakin satunnaisia) näistä kaupungeista. Kyseiset paikkakunnat eivät mielestäni elätä jääkiekkoliigajoukkuetta, vaikka juniorityö onkin hyvää. Talousalue ei ole riittävän suuri. Siihen, onko se sitä Raumallakaan voidaan todeta että Rauma elää jääkiekolle. Muita lajeja siellä ei edes tunneta. Mikkeli on mielestäni jalkapallokaupunki, Joensuu salibandykaupunki ja Kokkolassa rahkeet riittävät ainoastaan kakkostasolle sekä jääkiekossa että jalkapallossa.

 

[Viikate]

Pelaamalla liigaan

Olen Juudaan hengenheimolaisia tässä sulkemiskysymyksessä. Kahden joukkueen väliset karsinnat liigajumbon ja divarivoittajan välillä ovat osaltaan olleet kaivamassa nykyistä kuilua liigan ja divarin välille – kuilua, jonka leveys ilmeisesti huolestuttaa sekä suljetun liigan kannattajia että vastustajia. Karsintajärjestelmä on mahdollistanut samojen joukkueiden pysyvyyden SM-liigassa ja Mestiksessä, ja tämä on osaltaan syönyt mielenkiintoa molemmista sarjoista sekä ennen kaikkea antanut liigajumbolle mahdollisuuden nauttia ylemmän sarjatason tuomasta kiinnostavuusedusta ja samalla kasvattaa taloudellista eroa alemman sarjatason joukkueisiin. Ainakin yhden joukkueen vaihtuvuuden turvaaminen sekä takaisi alemman sarjatason kiinnostavuuden säilymisen että hillitsisi taloudellisen kuilun syntymistä sarjatasojen välille.

Birkku kirjoittaa oikeusmurhasta, joita tapahtuisi, jos taloudellisesti terhakka ja pari pistettä toiseksi viimeisestä sijasta jäänyt seura putoaisi divariin. Toki se nykyisessä systeemissä olisikin oikeusmurha, sillä samaa tietä ei pääsisi välttämättä takaisin, vaan ensin vaadittaisiin päiväkausien vääntöä sekä kaukalossa että sikarinsavuisissa kabineteissa vailla varmuutta siitä, onko tehty työ minkään arvoista. Jos sarjatasojen välinen resurssi- ja kiinnostavuuskuilu ei olisikaan niin suuri – sehän käsittääkseni on yhteinen päämäärämme – ei silloin kyse olisi sen suuremmasta oikeusmurhasta kuin millaiset urheilun luonteeseen auttamatta kuuluvat. Pudonneella joukkueella olisi, etenkin kun talous on kunnossa, vallan erinomaiset mahdollisuudet nousta seuraavana vuonna takaisin ylös. Tai jos ei seuraavana, niin sitä seuraavana. Englannin liigassa – vaikka Urpo siihen kieltääkin vertaamasta - Middlesbrough käy esimerkiksi rikkaasta seurasta, joka tippui, mutta nousi saman tien ylös juuri kunnossa olevan talouden johdosta.

Vahinkonousuja, sitä että pienellä budjetilla pelaava köyhä seura nousisi liigaan, pelätään käsittämättömän paljon siihen nähden, miten pieni mahdollisuus tällaiseen tapaukseen on. Tälläkin kaudella sekä liigassa että Mestiksessä varakkaat seurat pärjäävät urheilullisestikin huomattavasti paremmin kuin köyhät. Milloin divarin tai liigan on voittanut joukkue, joka kuuluu sarjan köyhimpiin? Ja vaikka tällainen tapaus joskus sattuisikin, ei siitä välttämättä seuraisi katastrofia. Seura luultavasti putoaisi, mutta jos sen johto on tehtäviensä tasalla, konkurssia tai muuta ikävää tuskin seuraisi.

Loppujen lopuksi kyse taitaa pitkälti olla siitä, mitä haluamme urheilulta. Minun arvojärjestyksessäni kaiken yläpuolelle nousee draama, ja juuri tähän suljettu sarjasysteemi iskee pahanpäiväisesti. Jaksan katsoa vielä jääkiekkoa siksi, että se sisältää jo pelinä itsessään herkullisia draamallisia elementtejä, ja siksi, että asun kaupungissa, jossa pelataan sekä liigaa että divaria. Tuskin kuitenkaan jaksaisin matkustaa toiseen kaupunkiin katsomaan nykyjääkiekkoa tai ottaa vastaan edes puolia siitä tarjonnasta, mitä tv:stä tulee. On tämä sellaista pelleilyä nykyään.