Nyt kun pitkästä aikaa IFK rämpii liigan viiden viimeisen sakissa ja on huomannut millaista se "alasarjalaisen" elämä todellisuudessa on, niin on tullut mieleeni monia ajatuksia sarjajärjestelmästä.
Onko tässä NHL-tyyppisessä suljetussa järjestelmässä järkeä näinkin pienessä maassa kuin Suomi on? Tällä hetkellä Mestis toimii ns. farmisarjana SM-liigalle, kun taas siitä alemmat divisioonat ovat hyvinkin vahvasti harrastelijatasoisia pelejä.
Suljetun sarjan etuja:
Joukkueet saavat rauhassa koota joukkueitaan, joten uusien omien ja vieraiden juniorien sisäänajo on helpompaa ilman pelkoa suorasta putoamisesta.
Juuri tuolla juniorien peluutuksella voidaan hoitaa taloutta kuntoon rauhallisella tahdilla, eikä suoranaista konkurssin pelkoa ole.
Suljetun sarjan haittoja:
Joukkueet ovat samoja jo vuosi, joten ei tule uusia paikkakuntia mukaan ja lajista tulee kuppikuntaista, kun mitään muutoksia ei tapahdu, joten peli pysyy hyvin samankaltaisena pitkän aikaa.
Kun ei ole pelkoa putoamisesta, niin siinä vaiheessa, kun play-offit ovat muisto vain, niin faneille ja vastustajille näillä pleijareista pudonneista ei ole mitään iloa/jännitystä. Eli jos tammikuussa selviää, että jengi ei pleijareissa pelaa, niin missä on kaikki se jännitys?
Myös se on haittana, että ei ole varmaa, että seurat tekevät mitään taloutensa korjaamiseksi, vaan nukkuvat auvoista unta, ilman mitään korjaustoimia. Joistakin lähteistä on tihkunut tietoa, että osalla liigaseuroista on edelleen palkanmaksu ongelmia. Eikös juuri Mestis olisi oikea paikka käydä korjaamassa talouttaan? Toki Mestikseen siirto voi johtaa jengin konkurssiin ajautumiseen, mutta parempi sekin, kuin että SM-liigan taso laskee itseään parentelevien joukkueiden takia, kun osa panostaa liigaan täysin voimin.
Kärpät on loistava esimerkki tästä divarissa tervehtyneestä joukkueesta, jonka toiminnasta voi suuri osa joukkueista ottaa mallia.
Avoimen liigan hyödyt:
Vaihtuvuus, uusia jengejä joka vuosi, joten mielenkiinto säilyy pidempään.
Pleijareista ulosjäävillä on vielä jotain mistä taistella eli sarjapaikka.
Avoimen liigan haitat:
Taloudellisesti heikot seurat saattavat nousta ja niiden konkurssit SM-liigassa laskee brändin arvoa, kun ei edes pääliigassa osata taloutta hoitaa.
Heittopusseja saattaisi ilmaantua lisää, joka sekin osaltaa laskisi pelin tasoa.
Tällaisia tuntoja minulle tuo tämän hetkinen sarjajärjestelmä, varsinkin on itse joutunut seuraamaan oman joukkueen rämpimistä pleijariviivan alapuolella koko kauden. Mitä mieltä ovat ihmiset tämän hetkisestä systeemistä?
Onko tässä NHL-tyyppisessä suljetussa järjestelmässä järkeä näinkin pienessä maassa kuin Suomi on? Tällä hetkellä Mestis toimii ns. farmisarjana SM-liigalle, kun taas siitä alemmat divisioonat ovat hyvinkin vahvasti harrastelijatasoisia pelejä.
Suljetun sarjan etuja:
Joukkueet saavat rauhassa koota joukkueitaan, joten uusien omien ja vieraiden juniorien sisäänajo on helpompaa ilman pelkoa suorasta putoamisesta.
Juuri tuolla juniorien peluutuksella voidaan hoitaa taloutta kuntoon rauhallisella tahdilla, eikä suoranaista konkurssin pelkoa ole.
Suljetun sarjan haittoja:
Joukkueet ovat samoja jo vuosi, joten ei tule uusia paikkakuntia mukaan ja lajista tulee kuppikuntaista, kun mitään muutoksia ei tapahdu, joten peli pysyy hyvin samankaltaisena pitkän aikaa.
Kun ei ole pelkoa putoamisesta, niin siinä vaiheessa, kun play-offit ovat muisto vain, niin faneille ja vastustajille näillä pleijareista pudonneista ei ole mitään iloa/jännitystä. Eli jos tammikuussa selviää, että jengi ei pleijareissa pelaa, niin missä on kaikki se jännitys?
Myös se on haittana, että ei ole varmaa, että seurat tekevät mitään taloutensa korjaamiseksi, vaan nukkuvat auvoista unta, ilman mitään korjaustoimia. Joistakin lähteistä on tihkunut tietoa, että osalla liigaseuroista on edelleen palkanmaksu ongelmia. Eikös juuri Mestis olisi oikea paikka käydä korjaamassa talouttaan? Toki Mestikseen siirto voi johtaa jengin konkurssiin ajautumiseen, mutta parempi sekin, kuin että SM-liigan taso laskee itseään parentelevien joukkueiden takia, kun osa panostaa liigaan täysin voimin.
Kärpät on loistava esimerkki tästä divarissa tervehtyneestä joukkueesta, jonka toiminnasta voi suuri osa joukkueista ottaa mallia.
Avoimen liigan hyödyt:
Vaihtuvuus, uusia jengejä joka vuosi, joten mielenkiinto säilyy pidempään.
Pleijareista ulosjäävillä on vielä jotain mistä taistella eli sarjapaikka.
Avoimen liigan haitat:
Taloudellisesti heikot seurat saattavat nousta ja niiden konkurssit SM-liigassa laskee brändin arvoa, kun ei edes pääliigassa osata taloutta hoitaa.
Heittopusseja saattaisi ilmaantua lisää, joka sekin osaltaa laskisi pelin tasoa.
Tällaisia tuntoja minulle tuo tämän hetkinen sarjajärjestelmä, varsinkin on itse joutunut seuraamaan oman joukkueen rämpimistä pleijariviivan alapuolella koko kauden. Mitä mieltä ovat ihmiset tämän hetkisestä systeemistä?