Mielenkiintonsa kullakin.Sportin ja Ässien putoamissarja mielenkiintoisimpia asioita liigan historiassa koko 2000-luvulla.
Sportin ja Ässien putoamissarja mielenkiintoisimpia asioita liigan historiassa koko 2000-luvulla.
Itse en ymmärrä, miten karsinnoilla Liigasta tulisi erityisen mielenkiintoinen, muutoin kuin niiden parin joukkueen osalta, jotka karsintoja joutuisivat pelaamaan.
Itseäni ei ainakaan karsinnat kiinnostaisi yhtään, enkä niitä katsoisikaan, vaikka ilmaiseksi näkyisikin telkkarista tai netistä.
Kuinkas paljon putoamiskamppailuissa sitten on ollut katsojia? Enemmän kuin keskiverto runkosarjapelissä? Entä kuinka moni näiden karsintajoukkueiden ulkopuolella oikeasti katsoisi karsintoja?
Itse en ymmärrä, miten karsinnoilla Liigasta tulisi erityisen mielenkiintoinen, muutoin kuin niiden parin joukkueen osalta, jotka karsintoja joutuisivat pelaamaan.
Itseäni ei ainakaan karsinnat kiinnostaisi yhtään, enkä niitä katsoisikaan, vaikka ilmaiseksi näkyisikin telkkarista tai netistä. Liigan mielenkiintoa saisi nostettua joukkeuden tason ja pelin kasvulla. Kahvaus pois ja taitokiekko kunniaan. Ja joukkueiden määräksi 10-12 kpl pääsarjaan.
Liigaa voisi puolestani laajentaa, jos mestiksestä löytyy joukkueita, jotka liigaresurssit täyttävät. Nykyisellään karsinnat.Ei tainnut sitten aikoinaan kiinnostaa karsintapelisarja yhtään kun Kärpät oli nousukarsijan paikalla ja taisteli liigapaikasta? Ei siitä niin kauan ole kun Kärpätkin oli divariporukka ja sen jälkeen liigan alemmassa kastissa oleva joukkue ennen kuin toiminta kehittyi kohti nykyistä.
Mutta mitäs sitä suomaan toisille joukkueille edes mahdollisuutta nousta liigaan ja kehittää toimintaansa, onhan oma paikka kultapossukerhossa jo varmistettu eikä enää voi pudota vaikka miten surkeasti pelaisi ja toimintaa kehittäisi.
.
Asenteiden muuttumista tarvittaisiin varmasti myös Liigan - ja Mestiksen organisaatiojohdossa jotta roolit, vastuut sekä kokonaisuus olisivat selkeät kaikille toimijoille.
Eniten pitäisi muuttaa katsojien asenteita, mikä taas ei varmasti onnistu. Näitä Lempäälöitä ja Keuruita varmaan saa jatkossakin pyörittämään pelaajarulettia, kun ei niistä muuhun ole, mutta vaikka juuri esimerkkinä jos Jokipojat olisi KalPan farmi, niin yleisömäärät täällä olisivat ehkä 300-500 hlö, mikä sitten taas tarkoittaa sitä että koko lystin pitäisi periaatteessa pyöriä KalPan rahoilla, joita taas ei ole. Ei täällä iloita siitä että joku nuori pääsee vaikka KalPaan yhtään sen enempää kuin HIFKin kannattajien keskuudessa iloitaan kun joku saa KHL-sopparin Jokereihin.
Kannattaa muistaa ettei se AHL:kään ole mikään Eldorado. Toki sitä sarjaa seurataan, mutta AHL-seurojen vaikutusalueella asuu moninkertaisesti väkeä koko Suomeen verrattuna eli sikäli se nyt ei ole ihme jos väkeä käykin peleissä.
Millä perusteella yleisömäärät olisivat merkittävästi heikompia esim. tuossa Jokipojat - KalPa kuviossa - olettaen että pelin taso olisi vähintään sama? Ottaisiko tuo farmistatus niin koville ettei siksi mentäisi pelejä katsomaan vai onko tuossa kenties jokin muu kuvio taustalla?
.
Ottaisi varmasti, eikä kyse ole ainoastaan siitä että oltaisiin farmina tässä esimerkissä KalPalle (jonka kanssa tarjottiin samaa sarjaa vielä reilu vuosikymmen sitten), vaan se että oltaisiin farmina sarjalle jossa olisi kaiken maailman Mikkelin Jukureita, pelaten sarjaa jossa vastustajat ovat tasoa LeKi yms. Väitän, että jonkun TuTon ero resursseista ja kasvun mahdollisuuksissa verrattuna vaikka Jukureihin on pienempi kuin Jukureilla ja HIFKillä.
Ehkä asiaa avaa ajatuksen tasolla se, että perustettaisiin vaikka Nordic League, jota pelaamaan lähtisivät HIFK, Tappara, Kärpät, JYP, Ässät ja KalPa. Nykyliigasta tehtäisiin näille AHL-tyylinen farmisarja. Miten itse kokisit jos TPS olisi JYPin farmi vailla mahdollisuuksia ylemmäs? Ei kait se nyt niin koville voisi ottaa pelata parhaimmillaan jotain Sportia vastaan entisten kilpakumppaneiden paistatellessa auringossa?
Tasokas Mestis vaatii rahaa ja se raha ei voi tulla pidemmän päälle liigajoukkueilta, vaan sarjan mielenkiintoa on kyettävä nostamaan. Tämä ongelma on yhteinen. Farmisarja maistuu siellä, missä ei parempaan oikeasti ole mahdollisuuksia, eli juuri mainitsemissani 200 hengen yleisöjä vetävissä pitäjissä.
No eipä tämä Mestis-kuvio tietenkään minun ongelmani ole - kunhan leikittelin ajatuksilla (joillta varmasti muutkin ovat joskus leikitelleet) aikani kuluksi.
Jees, ihan hyvää leikittelyä, ei siinä mitään. Vähän irti arjesta toki. Se aina täällä meidän kiekon ystävien keskusteluissa unohtuu tuo suuri massa, jotka ovat kuitenkin valtaosa siitä lehtereiden kansasta, nämä tuovat mukanaan sponsorit ja näin.
Mehän varmasti oltaisiin katsomassa seurojemme otteita joka tilanteessa, mutta valitettavasti kaikki eivät. No, tämä tästä, hyvät kevään jatkot sinne
Yhteistyö Liigajengin ja Mestisjengin välillä nostaisi melko suurella todennäköisyydellä pelienkin tasoa, ehkäpä jopa parantaisi molempien taloudellisiakin resursseja pitkällä aikajanalla. Jos saadaan satanen niin jaetaan se sovitulla suhteella sen sijaan että maksetaan 50 siitä että kukaan ei saa penniäkään. Joissakin tapauksissa vähemmän on enemmän ja tämä vaan pitäisi hyväksyä.
Muistathan että kannattamasi TPS ylläpiti aikoinaan divarissa omaa farmiseuraa eli K-67:aa. Siihen on kuitenkin syynsä, miksi TPS lopetti Kuusseiskaan panostamisen ja miksi se ei sitä käynnistä uudelleen, vaikka teoriassa olisi helppo panostaa vanhaan farmiseuraan sen verran, että se yltäisi esim. Mestis-tasolle jolloin TPS-junnut ja sopimuspelaajat voisivat siellä pelata.
Mikä se syy olikaan? Tuosta on jo sen verran aikaa, etten jaksa enää muistaa.
Tepsin pelaajarinki oli niin suuri, että kovia nimiä pelasi divarissa. Mutta eipä tämä ollutkaan onni ja autuus edes aikoina jolloin divarista pääsi nousemaan liigaan ja jolloin divarin taso oli paljon nykyistä kovempi avoimen sarjan ja joukkueiden vaihtuvuuden takia.
Nythän tuossa on hieman ristiriitaisia viestejä? Toinen sanoo että syyt olivat taloudelliset (eli ei kannattanut) ja toinen että kasvatustoiminta oli kannattavaa? Kumpaakaan tietoa ei liene sinänsä vahvistettu?
Niin, siis K-67:n toiminta oli taloudellisesti kannattavaa (tai ainakin siitä piti tulla sellaista), kunnes asiat Bosman-säännön myötä muuttuivat ja yhtälö muuttui mahdottomaksi. Jostain löytynee vielä googlaamalla artikkeli, jossa kerrotaan kuinka TPS:llä oli ison pelaajajoukon myötä kirjanpidossa melkoinen määrä massia, jotka jouduttiin sitten alaskirjaamaan. Vanhoja kokoonpanoja selailemalla voisi puolestaan selvittää, minkä verran TPS onnistui vuokraamaan tai myymään muualle pelaajiaan noina 90-luvun alkuvuosina.
Hyvää kasvatustyötä voi toki tehdä Bosman-säännöstä huolimatta, mutta se muinainen idea, jossa pelaajia kasvatetaan tarkoituksella myös kauppatavaraksi ei varmastikaan ole enää kannattavaa. Jos nyt ei NHL-siirtoja sotketa tähän, niin kasvattajakorvaus on tietty kiinteäksi määrätty summa ja paljon pienempi verrattuna siihen, mitä aikoinaan pystyi vapaasti pyytämään sopimuksettoman pelaajan siirtokorvauksena.
Liigajohdossa miehet vaihtuu ja aina vaan luvataan mutta mitään ei tapahdu, viekö kabinetti mennessään ?.
Liiga 14 joukkueeseen ja keväisin karsinnat, kaksi kehnointa liigasta ja kaksi parasta Mestiksestä.
Voiko tuo nyt olla niin vaikeaa käsittää ?
Urheilullisuus takaisin, kukaan ei myy pelaajiaan tammikuussa, maakunnissakin jänniä matseja ja joka kaupungilla pitää unelma elää.
Näin alkuun voisi tiputtaa kabinettiseurat mestikseen ja sen jälkeen alkaa miettimään tulevaisuutta.