Dialektik der Aufklärung
mjr tuntuu kyllä minustakin nyt vähän liioittelevan. Pitää myös muistaa, että valistuksen kritiikki on myös valistuksen valistamista, vanhan "ylittämistä", tavallaan siis valistuksen projektiin itseensä kuuluvaa. Voi olla etteivät monet "jälkistrukturalistit" (mielestäni muuten varsin huonosti toimiva kategoria kaikessa yleistävyydessään, tästä tuskin moni on eri mieltä) tätä itse myönnä otsikossa mainitun teoksen kirjoittajien tavoin, mutten antaisi tälle itseymmärrykselle kovinkaan paljoa painoa. "Valistus" (tai yhtä hyvin koko tiede) on toimintalogiikaltaan siinä mielessä jännä instituutio ettei sen ulkopuolelle hyppääminen ole vain ilmoitusluontoinen asia, mikäli asia halutaan tehdä kommunikatiivisesti. Sekä valistuksen että tieteen kritiikki on mahdollista vain valistuksen tai tieteen sisältä.
Eli jos vain viitsit niin kiinnostaisi minuakin joku tarkka lähde siitä, kuka todella kieltää kaiken luonnon hallinnan. En nyt sinänsä usko ettei sopivia esimerkkejä voisi löytyä - esim. joiltain amerikkalaisilta kulttuuritutkijoilta voi odottaa melkein mitä tahansa -, mutta kovinkaan systemaattista "totaalista kieltoa" (tällä en nyt viittaa mihinkään frankfurtilaisten erityismerkityksiin) tuskin esiintyy. Implisiittisesti voi sitten löytyä tietysti vaikka mitä, mutta silloin kohtaamme sen ongelman, että tulkinta(si) saattaa olla kyseenalainen tai jopa väärä. Koko "valistuksen projektin" ripittämisestä ei nähdäkseni seuraa mitenkään välttämättä totaalista teknologian tai luonnon halllinnan kieltoa.
Myös "laajojen piirien" mahdollinen teknologia- ja tiedevastaisuus on mielenkiintoinen juttu. En väitä, etteikö sellaista voisi esiintyä mutta tärkeää olisi tällöin selvittää, mitä nämä piirit ymmärtävät teknologialla ja tieteellä. Jos nämä piirit asuvat esimerkiksi Tshernobylin lähistöllä ja samaistavat teknologian pelkäksi ydinteknologiaksi, niin voi olla, että heidän teknologiavastaisuutensa on aivan rationaalista. Miksi heillä sitten on noin rajoittunut käsitys teknologiasta vaatisi oman selvityksensä. Totaalista teknologiavastaisuutta, jossa teknologia todella hahmotetaan koko laajuudessaan, tuskin esiintyy ainakaan kovin "laajoissa piireissä".
Sitäkään en ihan heti omien, joskin varsin rajallisten kokemusteni pohjalta usko, että esimerkiksi globalisaatiokriittisissä liikkeissä (mahdollisesti) esiintyvä yleisempi teknologiakriittisyys perustuisi tässä maalaillun kaltaiselle luonnollisen ja epäluonnollisen väliselle "ristiriidalle". Yksittäistapauksissa (niiden new age-hörhöjen ja kenties varhaisteinien keskuudessa) tällainen on toki mahdollista.
Mutta kuten tuon akateemisemmankin jutun yhteydessä, eikö ripaus kriittisyyttä ja entistä refleksiivisempää asennetta suhteessa teknologiaan ja tieteeseen "laajojenkin piirien" keskuudessa tekisi vain hyvää, ja eikö tämä olisi vain merkki siitä kuinka ihmiset ovat jälleen yhtä pykälää valistuneempia? (Heh, tiedän että käytin juuri kaikkien valistuksen kriitikoiden eniten vihaamia kielikuvia.)
Niin, ja tietystä näkökulmasta tarkasteltuna "Kantista lähtevä pistoraide Auschwitziin" on kuin onkin yllättävän looginen, tuskin kuitenkaan historianfilosofisen teloksen mielessä välttämätön, kehityskulku.
No tulipahan kirjoitettua, voi kyllä olla että olemme loppujen lopuksi aika samoilla linjoilla?
* * *
shadowplay