Nämä nuoret Junior Master Chef -lapsukaiset tai pikemminkin heidän taitotasonsa ja päättäväisyytensä eivät avaudu minulle. Millä hemmetillä pienet lapset osaavat loihtia keittiössä mitä monimutkaisempia aterioita ja millä he jaksavat vääntää ruokaa keittiössä tuntikausia putkeen?
Onhan se tavallaan hienoa, että joku kymmenenvuotias värkkää lähes mitä tahansa, mutta toisaalta tuo aiheuttaa aikuisille, laiskoille setämiehille lievää alemmuuskompleksia ja tilanteen, jossa ei jaksa enää itse tehdä senkään vertaa ruokaa kotona kun tuntee häviävänsä 12-0 jollekin kolmosluokkalaisille.
Toisten ihmisten etevyys ja ylivertaisuus eri asioissa ei suinkaan toimi esimerkkinä vähempilahjaisille vaan aiheuttaa pääsääntöisesti vastareaktion, jossa tekee mieli jättää homma sikseen. Lievät tasoerot eivät haittaa, mutta jos sitä esimerkiksi vetäisi tunnin pingistä jotain kiinalaista mestaria vastaan, niin sessiosta ei oppisi mitään uusia kikkoja vaan turhautuisi, tuntisi kateellisuutta ja lopulta niin pahaa epäpätevyyden tunnetta, että nakkaisi pingismailan vittuun ja siirtyisi sohvalle katsomaan pornoa.
Tuoreessa Pirkka-lehdessä oli esittelyssä Junior Master Chef -kilpailijoita, jotka valmistivat kotona isälleen isänpäiväksi ruokaa. Tuo oli paitsi hämmentävää, myös osin masentavaa. 12-vuotias tyttö väsää ruokia, joita tuskin itse jaksaisi tehdä. Tyttö herää ennen kuutta laittamaan yli kolmeksi tunniksi annosta. "Aamupalaksi" kinkkupiirakka, täytettyjä bageleita, valkosuklainen juustokakku ja täytettyjä tuulihattuja seuraavalla aikataululla:
06:00 : hirvipaisti uuniin, chef-tyttö suihkuun
07:00-07:25 : tyttö suihkunraikkaana valmistamassa juustokakkupohjaa, valkosuklaakakun täytteen valmistus, kakku hyytymään jääkaappiin, samalla hirvenpaisti valmistuu ja kinkkupiirakka menee uuniin.
07:25 - 08:15 : bagel-taikinan pyörittely ja valmistelu, tuulihattutaikinan valmistus, piirakka uunista ja bagelit uuniin.
08:15 - 09:00 : Tuulihatut uuniin, bagelit pois. Samalla valmistuu piparjuurimajoneesi bageleihin sekä tuulihattuihin mansikkamascarponekermavaahto, bagelien täyttö majoneesilla, hirvenlihapaistilla, tomaatilla, sipulilla, suolakurkuilla, salaatilla ja mozzarellalla.
09:00 - 09:15 : tuulihatut halki, niiden täyttö vaahdolla, pöydän kattaminen. Lopulta pöytään talutetaan nälkäinen isäukko mättämään ruokaa kitusiinsa, tytär on sillä välin ahertanut 3,5h keittiössä.
Tässä vertailuksi minun tämänpäiväinen Senior Uncleman Master Chef -touhuni:
16:00 : Olisi hieman nälkä ja aamupalasta on kolme tuntia (en jaksanut voidella ruisleipiä ennen kuin pari tuntia heräämisen jälkeen), pitäisi varmaan jotain tehdä. Menen siis päiväunille 1,5 tunniksi, koska kissakin nukkuu päiväunia ja se näyttää mielekkäältä toiminnolta.
17:30 : Nousu päiväunilta. Nälkä edelleen, verensokerikin varmaan laskee. Vedän siis rivin Fazerin suklaata naamaan ja istun koneelle, jossa olenkin ollut aamupäivästä asti. Uloskaan ei enää viitsi mennä, pimeys tuli päiväunien aikana.
19:30 : Edelleen koneella. Menisikö leffaan? Ei taida enää ehtiä, ja nälkäkin on, olo alkaa olla vähän hutera. Jääkaapissa olisi aineksia jauhelihasoppaan aina soppavihanneksia ja paistettua jauhelihaa myöten, pitäisi vain kuoria perunat ja pistää kiehumaan soppa-ainesten kera. Kunhan viitsisi pistää toimeksi.
20:15 : Saatanan kova nälkä, ei jaksa millään mitään perunoita kuoria, liikaa vaivaa. Kaapissa on pari vuotta siellä maannut Jalostajan hernekeittopurkki, jossa vielä päiväystä vuoden verran. Se kattilaan ja kiehumaan. Teen kyytipojaksi ruisleivän, johon tuorejuustoa ja pari kurkunpalaa.
20:25 : Syön hernekeiton, koko purkillisen. Jauhelihasoppa edelleen tekemättä. Ei jaksa kuoria mitään perunoita tänäänkään, takaisin koneelle. Keitellään soppaa toiste. Jonkun leffan voisi vielä tänään katsoa, jos jaksaa siirtyä olohuoneeseen ja avata sekä telkkarin että dvd-soittimen. Ehkä jaksan, ehkä en.
