Tämä oli kova nosto. Saku siis nimenomaan. Kausikohtaisia lukemia kun lähti väijymään, niin syöpään saakka oli n. 40min/kausi pelaaja, jonka jälkeen kausikohtaiset lukemat järjestyksessä 72, 52, 70, 74, ja tämä hulluus huipentui kauteen 07-08: 93min. Tuon kauden jälkeen paluu jälleen sinne 40min tietämille. Lockoutinakin kävi TPS:ssä hurjastelemassa 28 minuuttia 20 peliin.Katsoin suomalaisten tilastoja ja huomasin, että kaikkien aikojen jäähytilastossa on ollut melkoisen verinen taistelu top-3:ssa aikoinaan. Tällä hetkellä top-lista on:
1. Jarkko Ruutu (652 ottelua)
1078 PIM 2. Esa Tikkanen (877 ottelua) 1077 PIM 3. Olli Jokinen (1231 ottelua) 1071 PIM 4. Saku Koivu (1124 ottelua) 809 PIM
Huvittavaa, että sinänsä odotettu kärkikaksikko Jarkko ja Tiki ovat vain 1 minuutin sisällä toisistaan, eikä OJ:kaan ole kärkipaikasta kuin muutaman kakkosen verran perässä. Sen sijaan 4. sijaan onkin jo matkaa enemmän, mistä löytyy todellisena goonina tunnettu Saku Koivu. Aktiivipelaajien listan kärjessä on Rasmus Ristolainen 361 minuutillaan, joten kärkikolmikko saa olla melko rauhassa pitkään.
| JÄÄHYJÄ ENEMMÄN KUIN OTTELUITA NHL | |||
| Pelaaja | Ottelut | Jäähyt | Jäähyt/peli |
| Sami Helenius | 155 | 260 | 1,68 |
| Jarkko Ruutu | 652 | 1078 | 1,65 |
| Timo Jutila | 10 | 13 | 1,30 |
| Esa Tikkanen | 877 | 1077 | 1,23 |
| Timo Blomqvist | 243 | 293 | 1,21 |
| Christian Ruuttu | 621 | 714 | 1,15 |
| Peter Ahola | 123 | 137 | 1,11 |
| Marko Tuomainen | 79 | 84 | 1,06 |
| Ossi Väänänen | 479 | 482 | 1,01 |
Sama vika täällä. Ensi kesänä listan Colet saavat kaverikseen vielä Eisermanin, ja parin vuoden päästä varattavissa on myös L.J. Mooney, joka on kaiken lisäksi Logan Cooleyn serkku. Listan jatkoksi vaan, vaikka ei nimessä C:tä tai G:tä olekaan.Dylan Cozens, Logan Cooley, Cole Caufield, Cole Perfetti, Dylan Guenther, Cutter Gauthier. Avautui, että nämä nuorisolaiset menee sekaisin minun päässä. Vanhuus tullut.
Sama vika täällä. Ensi kesänä listan Colet saavat kaverikseen vielä Eisermanin, ja parin vuoden päästä varattavissa on myös L.J. Mooney, joka on kaiken lisäksi Logan Cooleyn serkku. Listan jatkoksi vaan, vaikka ei nimessä C:tä tai G:tä olekaan.
Eikös se ole jotain mitä terveydestä intoilevat hipsterit laittavat suuhunsa.Miten edellisestä viestistä unohtuikaan Cale. Onko se edes oikea miehen nimi?
Itse sekoitan aina Cale Makarin ja Kale KummolanMiten edellisestä viestistä unohtuikaan Cale. Onko se edes oikea miehen nimi?
Itse sekoitan aina Cale Makarin ja Kale Kummolan
En tiedä mainitsetko puhuttaessakin ihmisiä venäläispelaajan tai ruotsalaispelaajan jne pojaksi, mutta olen 70 luvulla syntynyt, ikäni seurannut lätkää ja koen todellakin Barkovin suomalaiseksi, joten ei tämä ainakaan ikäkysymys ole. Barkov on kasvatuksen, koulut ja jääkiekko taidot kehittänyt suomessa. Sasha myös tietysti itse tuntee itsensä suomalaiseksi.Juuri muuten avautui, että täälläkin on nykyään niin nuorta porukkaa, että monet seuraajat mieltävät Aleksander Barkovin ihan vaan suomalaiseksi tamperelaiseksi pelaajaksi. Varmaan koen asian eri tavalla kun olen 90-luvulta asti seurannut isäukkonsa Alexander Barkov seniorin otteita SM-Liigassa ja punaisessa maajoukkuepaidassa. Siitä syystä miellän Barkov juniorin aina vaan sen venäläispelaajan pojaksi, vaikka toki edustaakin Suomea ja on Tampereella lapsuutensa viettänyt. Varmaan tähän on ihan eri näkemys niillä, jotka ovat aloittaneet jääkiekon seuraamisen vaikka 2010-luvun alussa, kun senior ei enää pelannut ja junior alkoi vedellä omia piirtojaan Liiga-kentillä 16-vuotiaana.
Lisäksi pakko sanoa, että Alexander senior oli Tapparassa vielä ihan helvetin ärsyttävän hyvä pelaaja ja yhdessä Ojasen Jannen kanssa olivat parhaimmillaan kuin kaksi panssarivaunua, jotka tekivät mitä halusivat, joten se tuo vielä lisänsä tähän omaan ajatusmaailmaani.
Kyllä minä esimerkiksi miellän myös Kasperi Kapasen suomalaiseksi tai William Nylanderin ruotsalaiseksi, vaikka molemmat ovat kasvaneet pohjoisamerikassa ja siellä lapsuutensa viettäneitä. Toki myös edustavat isiensä kotimaan lippuja kansainvälisellä tasolla, mikä erottaa heidät vaikkapa Barkovista. Muista esimerkeistä Barkovin tapaan en ajattele vaikka Alex Galchenuykia ensisijaisesti jenkki-pelaajana, vaikka tämä onkin edustanut USA:ta kansainvälisesti.En tiedä mainitsetko puhuttaessakin ihmisiä venäläispelaajan tai ruotsalaispelaajan jne pojaksi, mutta olen 70 luvulla syntynyt, ikäni seurannut lätkää ja koen todellakin Barkovin suomalaiseksi, joten ei tämä ainakaan ikäkysymys ole. Barkov on kasvatuksen, koulut ja jääkiekko taidot kehittänyt suomessa. Sasha myös tietysti itse tuntee itsensä suomalaiseksi.
Vaikka muistan venäläisen seniorin myös hyvin, muistan paljon paremmin tämän nuoremman ja paljon paremman suomalaisen version.
Muistelen 2000-luvun (vuosikymmenenen) loppua, kun NHL:ssä pelasivat samaan aikaan Wisniewski, Vishnevski ja Visnovsky. Kaikki vielä eri maalaisia pelimiehiä.Dylan Cozens, Logan Cooley, Cole Caufield, Cole Perfetti, Dylan Guenther, Cutter Gauthier. Avautui, että nämä nuorisolaiset menee sekaisin minun päässä. Vanhuus tullut.
Juuri muuten avautui, että täälläkin on nykyään niin nuorta porukkaa, että monet seuraajat mieltävät Aleksander Barkovin ihan vaan suomalaiseksi tamperelaiseksi pelaajaksi. Varmaan koen asian eri tavalla kun olen 90-luvulta asti seurannut isäukkonsa Alexander Barkov seniorin otteita SM-Liigassa ja punaisessa maajoukkuepaidassa. Siitä syystä miellän Barkov juniorin aina vaan sen venäläispelaajan pojaksi, vaikka toki edustaakin Suomea ja on Tampereella lapsuutensa viettänyt. Varmaan tähän on ihan eri näkemys niillä, jotka ovat aloittaneet jääkiekon seuraamisen vaikka 2010-luvun alussa, kun senior ei enää pelannut ja junior alkoi vedellä omia piirtojaan Liiga-kentillä 16-vuotiaana.
Kyllähän sukunimellä tietysti "oletusarvossa" on merkitys, hyviä esimerkkejä tosiaan Kapanen ja Nylander, vaikka eivät ole kotimaansa jääkiekko kasvatteja.Kyllä minä esimerkiksi miellän myös Kasperi Kapasen suomalaiseksi tai William Nylanderin ruotsalaiseksi, vaikka molemmat ovat kasvaneet pohjoisamerikassa ja siellä lapsuutensa viettäneitä. Toki myös edustavat isiensä kotimaan lippuja kansainvälisellä tasolla, mikä erottaa heidät vaikkapa Barkovista. Muista esimerkeistä Barkovin tapaan en ajattele vaikka Alex Galchenuykia ensisijaisesti jenkki-pelaajana, vaikka tämä onkin edustanut USA:ta kansainvälisesti.
Sitten on nämä pohjoisamerikkalaiset tapaukset, missä kanadalaispelaajan poika edustaakin omalla urallaan Yhdysvaltoja, koska isä sattui pelaamaan Jenkkilän puolella. Vaikka nyt Folignon veljekset ja Jake Sanderson jne, ajattelen isän mukaan kanadalaisina. Toki siellä tuo raja USA:n ja Kanadan välillä on paljon häilyvämpi.
Mutta siis tiedän ja tiedostan, että Barkovin poika on koko lapsuutensa Suomessa viettänyt ja kiekko-oppinsa Tampereella kerännyt. Ja sen, että hän kokee itsensä ennen kaikkea suomalaiseksi. Fakta kuitenkin on, että hän on venäläisen pelaajan poika, joka sattui syntymään tänne, kun isä pelasi täällä. Jos isä olisi pari vuotta kauemmin viihtynyt Italiassa, Alessandro Barkov voisi pelata Italian maajoukkueessa (tähän pieni ujo hymiö).
Ja sitten voikin vielä hämmästyä, että kaksi pakkia onkin saman verran kuin yksi hyökkääjä.Havahduin tänään, että puolustajaveljekset Luke Hughes ja Quinn Hughes pelaavat samalla pelinumerolla 43.
Jack pelasi jo pikkujunnuissa Torontossa muutaman kauden numerolla 86. USA:n junnumaajoukkueissa Jack pelasi usein "omalla" numerollaan 6 ("No. 6 is the family number. Everyone has worn it: uncles, aunts, cousins, brothers,") , mutta Devilsissä kutonen oli kapteeni Andy Greenen. Valitsi siksi tutun junnunumeron 86.Ja sitten voikin vielä hämmästyä, että kaksi pakkia onkin saman verran kuin yksi hyökkääjä.
Hauskaa sinällään, että myös Jack Hughes on pelannut numerolla #43, mutta jätti sen sitten nuoremmalle veljelleen joka sattumalta tulikin samaan seuraan.
Pappa Barkov pelasi muuten tasoonsa nähden todella vähän punaisessa maajoukkuepaidassa.Varmaan koen asian eri tavalla kun olen 90-luvulta asti seurannut isäukkonsa Alexander Barkov seniorin otteita SM-Liigassa ja punaisessa maajoukkuepaidassa.