Mainos

Asia, joka ”avautui” minulle – NHL Edition

  • 70 484
  • 308

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Katsoin suomalaisten tilastoja ja huomasin, että kaikkien aikojen jäähytilastossa on ollut melkoisen verinen taistelu top-3:ssa aikoinaan. Tällä hetkellä top-lista on:


1. Jarkko Ruutu (652 ottelua)
1078 PIM
2. Esa Tikkanen (877 ottelua)1077 PIM
3. Olli Jokinen (1231 ottelua)1071 PIM
4. Saku Koivu (1124 ottelua)809 PIM

Huvittavaa, että sinänsä odotettu kärkikaksikko Jarkko ja Tiki ovat vain 1 minuutin sisällä toisistaan, eikä OJ:kaan ole kärkipaikasta kuin muutaman kakkosen verran perässä. Sen sijaan 4. sijaan onkin jo matkaa enemmän, mistä löytyy todellisena goonina tunnettu Saku Koivu. Aktiivipelaajien listan kärjessä on Rasmus Ristolainen 361 minuutillaan, joten kärkikolmikko saa olla melko rauhassa pitkään.
Tämä oli kova nosto. Saku siis nimenomaan. Kausikohtaisia lukemia kun lähti väijymään, niin syöpään saakka oli n. 40min/kausi pelaaja, jonka jälkeen kausikohtaiset lukemat järjestyksessä 72, 52, 70, 74, ja tämä hulluus huipentui kauteen 07-08: 93min. Tuon kauden jälkeen paluu jälleen sinne 40min tietämille. Lockoutinakin kävi TPS:ssä hurjastelemassa 28 minuuttia 20 peliin.

Ajatelkaa, Saku Koivu, melkein sadan rangaistusminuutin mies.
 

Kiekoton Mies

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit ja Alasarjat sekä suomalaiset maailmalla
Tästä jäähykeskustelusta sain innoitteen tutkia tilastoja ja tekaisin tälläisen taulukon jäähyherkistä suomalaisista änärissä. Heleniuksella oli lahjoja olla jäähykuningas, mutta harmittavasti olisi vaadittu myös kiekollisia taitoja pitempään uraan. Juti pääsi myös listoilla korkealle huikealla 10 pelin urallaan. Muista nyt ei tarvi enempää mainita. Rouheita pelityylejä ollut jokaisella listan nimellä ja ei mitään järisyttävää yllätystä tullut vastaan. Herrasmiespelaajat OJ ja Saku Koivu jäähypörssin kärjestä ei tälle listalle mahtunut ollenkaan.

JÄÄHYJÄ ENEMMÄN KUIN OTTELUITA NHL
Pelaaja
Ottelut​
Jäähyt​
Jäähyt/peli​
Sami Helenius
155​
260​
1,68​
Jarkko Ruutu
652​
1078​
1,65​
Timo Jutila
10​
13​
1,30​
Esa Tikkanen
877​
1077​
1,23​
Timo Blomqvist
243​
293​
1,21​
Christian Ruuttu
621​
714​
1,15​
Peter Ahola
123​
137​
1,11​
Marko Tuomainen
79​
84​
1,06​
Ossi Väänänen
479​
482​
1,01​
 

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Dylan Cozens, Logan Cooley, Cole Caufield, Cole Perfetti, Dylan Guenther, Cutter Gauthier. Avautui, että nämä nuorisolaiset menee sekaisin minun päässä. Vanhuus tullut.
 

hulkster19

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals, SaiPa
Dylan Cozens, Logan Cooley, Cole Caufield, Cole Perfetti, Dylan Guenther, Cutter Gauthier. Avautui, että nämä nuorisolaiset menee sekaisin minun päässä. Vanhuus tullut.
Sama vika täällä. Ensi kesänä listan Colet saavat kaverikseen vielä Eisermanin, ja parin vuoden päästä varattavissa on myös L.J. Mooney, joka on kaiken lisäksi Logan Cooleyn serkku. Listan jatkoksi vaan, vaikka ei nimessä C:tä tai G:tä olekaan.

Edit: Coleja muuten piisaa, koska alla mainitun Guttmanin lisäksi löytyi kaksi muutakin: 2024 varaustilaisuuden kakkoskierrokselle on povattu Cole Hutsonia ja 2025 varattavana on ilmeisesti ihan suht lupaava Cole Reschny. Hutson on näistä vieläpä ainoa puolustaja.
 
Viimeksi muokattu:
Hauska, että muillakin on haasteita noiden 2000-luvun keksittyjen leikki-nimien kanssa. Ennen pelaajien nimet olivat aina miesten nimiä, kuten Jim, John, Michael, Steve, Brian, James, Wayne jne. Nyt ne on tosiaan aina noita Conner, Cayden, Camden, Cole, Cunt, Clitoris jne.

Ikinä edes muista kumpi pelaa vanhassa Winnipegissä ja kumpi uudessa Winnipegissä, Kyle Keller vai Clayton Connor.
 

Naamavelli

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Nää ei myöskään helppoja aivoille muutamaa staraa lukuunottamatta:

McAllister
MacArthur
McAvoy
McBain
McCabe
McCallum
McCann
McCormick
McCue
McDavid
MacDermid
McDonagh
McDonald
MacDonald
MacDonell
McDonough
MacEwen
McGinn
McGroarty
McGurn
McKeown
MacKinnon
McKown
McLane
MacLean
McLaughlin
Mcleod
McLeod
McMann
McMillan
McNabb
McNamara
McTavish
McWard

Niin ja Maccelli
 
Juuri muuten avautui, että täälläkin on nykyään niin nuorta porukkaa, että monet seuraajat mieltävät Aleksander Barkovin ihan vaan suomalaiseksi tamperelaiseksi pelaajaksi. Varmaan koen asian eri tavalla kun olen 90-luvulta asti seurannut isäukkonsa Alexander Barkov seniorin otteita SM-Liigassa ja punaisessa maajoukkuepaidassa. Siitä syystä miellän Barkov juniorin aina vaan sen venäläispelaajan pojaksi, vaikka toki edustaakin Suomea ja on Tampereella lapsuutensa viettänyt. Varmaan tähän on ihan eri näkemys niillä, jotka ovat aloittaneet jääkiekon seuraamisen vaikka 2010-luvun alussa, kun senior ei enää pelannut ja junior alkoi vedellä omia piirtojaan Liiga-kentillä 16-vuotiaana.

Lisäksi pakko sanoa, että Alexander senior oli Tapparassa vielä ihan helvetin ärsyttävän hyvä pelaaja ja yhdessä Ojasen Jannen kanssa olivat parhaimmillaan kuin kaksi panssarivaunua, jotka tekivät mitä halusivat, joten se tuo vielä lisänsä tähän omaan ajatusmaailmaani.
 

EL88

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NHL
Juuri muuten avautui, että täälläkin on nykyään niin nuorta porukkaa, että monet seuraajat mieltävät Aleksander Barkovin ihan vaan suomalaiseksi tamperelaiseksi pelaajaksi. Varmaan koen asian eri tavalla kun olen 90-luvulta asti seurannut isäukkonsa Alexander Barkov seniorin otteita SM-Liigassa ja punaisessa maajoukkuepaidassa. Siitä syystä miellän Barkov juniorin aina vaan sen venäläispelaajan pojaksi, vaikka toki edustaakin Suomea ja on Tampereella lapsuutensa viettänyt. Varmaan tähän on ihan eri näkemys niillä, jotka ovat aloittaneet jääkiekon seuraamisen vaikka 2010-luvun alussa, kun senior ei enää pelannut ja junior alkoi vedellä omia piirtojaan Liiga-kentillä 16-vuotiaana.

Lisäksi pakko sanoa, että Alexander senior oli Tapparassa vielä ihan helvetin ärsyttävän hyvä pelaaja ja yhdessä Ojasen Jannen kanssa olivat parhaimmillaan kuin kaksi panssarivaunua, jotka tekivät mitä halusivat, joten se tuo vielä lisänsä tähän omaan ajatusmaailmaani.
En tiedä mainitsetko puhuttaessakin ihmisiä venäläispelaajan tai ruotsalaispelaajan jne pojaksi, mutta olen 70 luvulla syntynyt, ikäni seurannut lätkää ja koen todellakin Barkovin suomalaiseksi, joten ei tämä ainakaan ikäkysymys ole. Barkov on kasvatuksen, koulut ja jääkiekko taidot kehittänyt suomessa. Sasha myös tietysti itse tuntee itsensä suomalaiseksi.

Vaikka muistan venäläisen seniorin myös hyvin, muistan paljon paremmin tämän nuoremman ja paljon paremman suomalaisen version.
 
En tiedä mainitsetko puhuttaessakin ihmisiä venäläispelaajan tai ruotsalaispelaajan jne pojaksi, mutta olen 70 luvulla syntynyt, ikäni seurannut lätkää ja koen todellakin Barkovin suomalaiseksi, joten ei tämä ainakaan ikäkysymys ole. Barkov on kasvatuksen, koulut ja jääkiekko taidot kehittänyt suomessa. Sasha myös tietysti itse tuntee itsensä suomalaiseksi.

Vaikka muistan venäläisen seniorin myös hyvin, muistan paljon paremmin tämän nuoremman ja paljon paremman suomalaisen version.
Kyllä minä esimerkiksi miellän myös Kasperi Kapasen suomalaiseksi tai William Nylanderin ruotsalaiseksi, vaikka molemmat ovat kasvaneet pohjoisamerikassa ja siellä lapsuutensa viettäneitä. Toki myös edustavat isiensä kotimaan lippuja kansainvälisellä tasolla, mikä erottaa heidät vaikkapa Barkovista. Muista esimerkeistä Barkovin tapaan en ajattele vaikka Alex Galchenuykia ensisijaisesti jenkki-pelaajana, vaikka tämä onkin edustanut USA:ta kansainvälisesti.

Sitten on nämä pohjoisamerikkalaiset tapaukset, missä kanadalaispelaajan poika edustaakin omalla urallaan Yhdysvaltoja, koska isä sattui pelaamaan Jenkkilän puolella. Vaikka nyt Folignon veljekset ja Jake Sanderson jne, ajattelen isän mukaan kanadalaisina. Toki siellä tuo raja USA:n ja Kanadan välillä on paljon häilyvämpi.

Mutta siis tiedän ja tiedostan, että Barkovin poika on koko lapsuutensa Suomessa viettänyt ja kiekko-oppinsa Tampereella kerännyt. Ja sen, että hän kokee itsensä ennen kaikkea suomalaiseksi. Fakta kuitenkin on, että hän on venäläisen pelaajan poika, joka sattui syntymään tänne, kun isä pelasi täällä. Jos isä olisi pari vuotta kauemmin viihtynyt Italiassa, Alessandro Barkov voisi pelata Italian maajoukkueessa (tähän pieni ujo hymiö).
 
Suosikkijoukkue
Two Degrees of Mike Sillinger
Dylan Cozens, Logan Cooley, Cole Caufield, Cole Perfetti, Dylan Guenther, Cutter Gauthier. Avautui, että nämä nuorisolaiset menee sekaisin minun päässä. Vanhuus tullut.
Muistelen 2000-luvun (vuosikymmenenen) loppua, kun NHL:ssä pelasivat samaan aikaan Wisniewski, Vishnevski ja Visnovsky. Kaikki vielä eri maalaisia pelimiehiä.
 

Rautanaamio

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, New Jersey Devils
Juuri muuten avautui, että täälläkin on nykyään niin nuorta porukkaa, että monet seuraajat mieltävät Aleksander Barkovin ihan vaan suomalaiseksi tamperelaiseksi pelaajaksi. Varmaan koen asian eri tavalla kun olen 90-luvulta asti seurannut isäukkonsa Alexander Barkov seniorin otteita SM-Liigassa ja punaisessa maajoukkuepaidassa. Siitä syystä miellän Barkov juniorin aina vaan sen venäläispelaajan pojaksi, vaikka toki edustaakin Suomea ja on Tampereella lapsuutensa viettänyt. Varmaan tähän on ihan eri näkemys niillä, jotka ovat aloittaneet jääkiekon seuraamisen vaikka 2010-luvun alussa, kun senior ei enää pelannut ja junior alkoi vedellä omia piirtojaan Liiga-kentillä 16-vuotiaana.

Ei ole aikaa ollut asiaa sen enempää funtsia, eikä näillä tiedoilla tule kulutettua yhtään sen enempää aikaa moiseen. Suomalainen pelaaja, eikä tätä muuksi voi kutsua. Mo Farah on vähemmin britti, kuin Barkov suomalainen.
 

EL88

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NHL
Kyllä minä esimerkiksi miellän myös Kasperi Kapasen suomalaiseksi tai William Nylanderin ruotsalaiseksi, vaikka molemmat ovat kasvaneet pohjoisamerikassa ja siellä lapsuutensa viettäneitä. Toki myös edustavat isiensä kotimaan lippuja kansainvälisellä tasolla, mikä erottaa heidät vaikkapa Barkovista. Muista esimerkeistä Barkovin tapaan en ajattele vaikka Alex Galchenuykia ensisijaisesti jenkki-pelaajana, vaikka tämä onkin edustanut USA:ta kansainvälisesti.

Sitten on nämä pohjoisamerikkalaiset tapaukset, missä kanadalaispelaajan poika edustaakin omalla urallaan Yhdysvaltoja, koska isä sattui pelaamaan Jenkkilän puolella. Vaikka nyt Folignon veljekset ja Jake Sanderson jne, ajattelen isän mukaan kanadalaisina. Toki siellä tuo raja USA:n ja Kanadan välillä on paljon häilyvämpi.

Mutta siis tiedän ja tiedostan, että Barkovin poika on koko lapsuutensa Suomessa viettänyt ja kiekko-oppinsa Tampereella kerännyt. Ja sen, että hän kokee itsensä ennen kaikkea suomalaiseksi. Fakta kuitenkin on, että hän on venäläisen pelaajan poika, joka sattui syntymään tänne, kun isä pelasi täällä. Jos isä olisi pari vuotta kauemmin viihtynyt Italiassa, Alessandro Barkov voisi pelata Italian maajoukkueessa (tähän pieni ujo hymiö).
Kyllähän sukunimellä tietysti "oletusarvossa" on merkitys, hyviä esimerkkejä tosiaan Kapanen ja Nylander, vaikka eivät ole kotimaansa jääkiekko kasvatteja.

Kauemmas kun mennään, nuo juuret menee Pohjois-Amerikassa ihan sekaisin, onhan siellä vielä The Great Waynen lapsuudessa on Valko-Venäjän juuret ollut isosti läsnä.

Tietysti kasvualustalla on suuri merkitys millainen jääkiekkoilijasta lopulta tulee mutta kyllähän Barkovin tapauksessa näkyy isäukon tyyli ja varmasti ei ole vinkeistä ollut pulaa. Mukava kuitenkin romantisoida että suomen pelaajapolku, ulkojäät jne, niiden lukemattomien harjoitustuntien ohessa on tehnyt Sashasta näin kokonaisvaltaisen jääkiekkoilijan.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Havahduin tänään, että puolustajaveljekset Luke Hughes ja Quinn Hughes pelaavat samalla pelinumerolla 43.
Ja sitten voikin vielä hämmästyä, että kaksi pakkia onkin saman verran kuin yksi hyökkääjä.

Hauskaa sinällään, että myös Jack Hughes on pelannut numerolla #43, mutta jätti sen sitten nuoremmalle veljelleen joka sattumalta tulikin samaan seuraan.
 

ipaz

Jäsen
Ja sitten voikin vielä hämmästyä, että kaksi pakkia onkin saman verran kuin yksi hyökkääjä.

Hauskaa sinällään, että myös Jack Hughes on pelannut numerolla #43, mutta jätti sen sitten nuoremmalle veljelleen joka sattumalta tulikin samaan seuraan.
Jack pelasi jo pikkujunnuissa Torontossa muutaman kauden numerolla 86. USA:n junnumaajoukkueissa Jack pelasi usein "omalla" numerollaan 6 ("No. 6 is the family number. Everyone has worn it: uncles, aunts, cousins, brothers,") , mutta Devilsissä kutonen oli kapteeni Andy Greenen. Valitsi siksi tutun junnunumeron 86.

Quinn on pelannut lähes aina numerolla 43, niin USNTDP:ssa, maajoukkueessa, yliopistossa ja nyt myös NHL:ssä. Nuorin veli Luke taasen pelasi #6 Little Ceasarsin junnuissa ja sekä #6 että #43 USNTDP:ssa. Yliopistossa numerona oli 43 jonka otti / sai myös Devilsissä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös