Aseistariisunta ja Suomi

[Toejoen Veikko]

Mitä sopimuksia?

Ottawan sopimusko se nyt sitten on, jonka Suomi ratifioi ja miinat kiellettiin.

 

[Viljuri]

Kyllä se aika pitkälle niin menisi, jos kyse olisi oikeasta sodankäynnistä eikä mistään Venäjän voimannäytöstä Suomen venäläisvähemmistön olojen kohentamiseksi.

Jos Venäjä Suomeen hyökkäisi niin se hyökkäisi silloin tietoisesti myös Suomen liittolaisia vastaan. Se onko liitolaisena sitten EU, Nato vaiko Euroopan Yhdysvallat ei ole merkitystä, mutta siinö kohtaa maamiinat ja rypälepommit ovat kuin pikkukiinalaiset toisessa maailmansodassa.

Todennäköisempi vaihtoehto tietenkin on se, että Venäjä ei tule enää koskaan Suomeen hyökkäämään. Seuraavassa mahdollisessa sodassa Suomi ainoastaan "poistetaan" kartalta eli esteään sen maa- ja ilmatilan käyttö hyökkäystarkoitukseen- miehitykseen ei tule olemaan minkääänliasta tarvetta.

Venäjällä ei ole enää sellaista kapasiteettia, millä kaikkea liikkuvaa voitaisiin ampua. Jos sitä on ollut koskaan, sillä on aina ollut eri lähestymistapa.

Yhdysvallat ja läntiset demokratiat noudattavat jo doktriinien tasolla erilaisia sodankäynnin oppeja. Hollywood-elokuvat tai raamatulliset viisaudet ja vertaukset eivät vie puusta pitkään näissä asioissa.

Suomi häviäisi sodan Venäjää vastaan, mutta tarkoitus onkin nostaa sitä kynnystä, joka rauhanaikana vallitsee Suomen ja Venäjän välillä jälkimmäisen asioihimme puuttumisen osalta. Välillä tämä kynnys on ollut täysin olematon, mutta on nyttemmin hieman kasvanut.

 

[Viljuri]

Ottawan sopimusko se nyt sitten on, jonka Suomi ratifioi ja miinat kiellettiin.

Minä kirjoitin valtaelinten välisistä keskinäisistä suhteista. On hyvin oleellinen asia, että kriisaikojakin varten demokraattisen järjestelmän jatkuvuus taataan. Ja näin on tehty perustuslain säätämisen järjestyksessä annetuilla lainsäädäntöakteilla, kuten esimerkiksi poikkeustilalailla. Tai esimerkiksi puolustustilalailla, jossa demokraattisen järjestelmän toimivuutta joudutaan varmistamaan viime kädessä myös paikallistasolla (aina vaikeampi tehtävä; mitä enemmän kokkeja, niin sitä enemmän virheitäkin tehdään), siltä osin kuin kansalaisten perusoikeuksiin joudutaan puuttumaan.

Mitä taas tulee kansainvälisiin sopimuksiin, niin meillä on käytössä dualistinen malli kansainvälisten konventioiden voimassaolon suhteen. Kansainvälinen sopimus ei ole suoraan sitovaa oikeutta ilman maan sisäistä voimaansaattamista, joko eduskunnan toimesta, lainsäädäntöaktilla, tahi sitten teknisten ja muiden vähämerkityksellisten määräysten osalta tasavallan presidentin antamana asetuksen kautta. Tosin nämä asiat pitää erottaa EU:sta, joka ylikansallisena toimijana muuttaa tätä peruskuviota niiltä osin jos asia kuuluu järjestön yksinomaiseen tai jaettuun toimivaltaan.

Siinäkin tapauksessa, että yksittäinen sopimus ei sisältäisi poikkeussäännöksiä voimassaolonsa suhteen (esimerkiksi, että ilmoittaisimme sopimuksen nimenomaiseen klausuuliin vedoten tilapäisesti vetäytyvämme sopimusjärjestelmästä, joko kokonaan tai osittain), niin maan sisäisesti, lakiemme perusteella, turvautuisimme YK:n peruskirjassakin tunnustettuun yksittäistä kansainvälistä konventiota perustavampaan ja hierarkkisesti ylempään oikeuteemme puolustautua hyökkäystä vastaan kaikin käytettävissä olevin toimin, jus in bello'n puitteissa.

 

[Toejoen Veikko]

Siinäkin tapauksessa, että yksittäinen sopimus ei sisältäisi poikkeussäännöksiä voimassaolonsa suhteen (esimerkiksi, että ilmoittaisimme sopimuksen nimenomaiseen klausuuliin vedoten tilapäisesti vetäytyvämme sopimusjärjestelmästä, joko kokonaan tai osittain), niin maan sisäisesti, lakiemme perusteella, turvautuisimme YK:n peruskirjassakin tunnustettuun yksittäistä kansainvälistä konventiota perustavampaan ja hierarkkisesti ylempään oikeuteemme puolustautua hyökkäystä vastaan kaikin käytettävissä olevin toimin, jus in bello'n puitteissa.

Tuon perusteella voidaan siis olettaa, että mahdollisesta sopimusrikkomuksesta huolimatta, voisimme nauttia edelleen kansainvälistä luottamusta.

 

[Daespoo]

Karttakirja käteen veli hyvä.
.

Jösses sä olet pihalla. Suomi on pohjois-Eurooppaa yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Vastaavasti Kreikka on etelä-Eurooppaa vaikka on idempänä kuin Puolat, Unkarit jne.

Yritä nyt edes vähän.

 

[julle-jr]

Jösses sä olet pihalla. Suomi on pohjois-Eurooppaa yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Vastaavasti Kreikka on etelä-Eurooppaa vaikka on idempänä kuin Puolat, Unkarit jne.

Yritä nyt edes vähän.

Ei tuo nyt niin yksiselitteinen asia ole. Kyllähän Suomi laskettiin viime vuosisadan alkupuolella monin paikoin osaksi Baltiaa.

Tässä esimerkiksi spekulointia Suomesta osana Itä-Eurooppaa:

http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/iiviannamasso/mika-ita-eurooppa

Olen siinä käsityksessä, että Venäjällä on usein ajateltu Suomen kuuluvan osaksi äiti-Venäjää itäisen sijaintinsa ja historiallisten seikkojen takia, kuten Toejoen Veikko yrittiki sanoa. Toki jonkun määritelmän mukaan Suomi on osa Pohjois-Eurooppaa, sehän on selvä. Ymmärrettävästi tätä määritelmää meillä opetetaan kouluissa.

 

[Viljuri]

Mitä maita luetaan esimerkiksi Länsi-Eurooppaan, on vaihdellut historian saatossa. On kieltämättä selvää, että ainakin näiltä osin termien käyttöön liittyy monenlaisia arvolatauksia. Esimerkiksi, eihän Eurooppa olisi edes itsenäinen maanosa, jos käsitteet olisi määritelty tiukan maantieteellisesti!

Siviilisaatioiden tasolla voisimme vedota siihen, että suurin osa läntistä Eurooppaa koskettaneista murroksista (kuten esimerkiksi renesanssi ja reformaatio) ovat tulleet myös meidän osaksemme. Tätä vastaan puhuu se, että monet suomalaiset elävät edelleen omasta halustaan tai ugrilaisen kulttuurin vaikutuksesta henkisessä "Pohjois-Koreassa", sikäli mikäli jos vallitsevaa ja yleisesti siedettyä tietämättömyyttä yritettäisiin sovittaa yhteen jonkin maantieteellisen jaottelun kanssa.

 

[Stonewall]

Suomi häviäisi sodan Venäjää vastaan, mutta tarkoitus onkin nostaa sitä kynnystä, joka rauhanaikana vallitsee Suomen ja Venäjän välillä jälkimmäisen asioihimme puuttumisen osalta. Välillä tämä kynnys on ollut täysin olematon, mutta on nyttemmin hieman kasvanut.

Enpä tiedä tuota häviämisestäkään ihan noin vaan. Venäjällä on hirmuisia vaikeuksia saada miehiä ylipäätään suorittamaan asevelvollisuutta. Se on hädin tuskin pystynyt pitämään Tsetseenit kurissa, ja Georgian muutaman tuhannen miehen armeijaa ei voi mitenkään verrata Suomen armeijaan. Georgiassa ryssän tankit jyräsivät, täällä ne olisi tuhottu jo rajalle. Toisessa maailmansodassa Saksan hyökkäys sai Venäläiset suhteellisen yhdessä rintamassa taistelemaan, sitä ennen talvisodassa ei motivaatio ollut kummoinen hyökättäessä pienemmän kimppuun vaikka propaganda kuinka rummutti työläisten vapauttamisesta. Tuskin nytkään löytyy vapaaehtoisia tänne hyökkäämään.
Tällä hetkellä parhaimmillaan Venäjä saisi ehkä liikekannallepanolla juuri ja juuri riittävästi miehiä, jota se suurin menetyksin saisi miehitettyä Suomen isoimmat kaupungit, mutta tulisi kuitenkin lopulta heitetyksi takaisin häntä koipien välissä nopeammin kuin Neuvostoliitto Afganistanista. Varmuudella menettäisivät kuolleina kymmeniä tuhansia miehiä ja haavoittuneina satoja tuhansia. Ei taida nyky-Venäjä semmoista kestää. Kyllä he toki sen itsekin tietävät, joten niin kauan kuin asevelvollisuusarmeija säilyy, niin rauhassa saadaan olla.

Mitä erilaisiin aseiden (lukuunottamatta joukkotuhoaseita) rajoitussopimuksiin tulee, niin pidän niitä äärimmäisen typerinä, turhina ja moraaliselta kannalta harhaanjohtavaina. Miinojen tai rypäleaseiden kieltäminen on typerää ja turhaa, koska jos kansakunta kamppailee olemassaolostaan, niin sehän tulee käyttämään miinoja oli sitten liittynyt sopimukseen tai ei. Ja jos rypäleaseista katsotaan olevan hyötyä, niin niitä käytetään myös.
Moraaliselta kannalta en ymmärrä, että jos tilanne on päästetty kehittymään sodaksi, niin miksi olisi oikein tappaa vastustaja vain tietyn tyyppisillä aseilla lopputuloksen ollessa kuitenkin sama. En täysin hyväksy sitäkään ajatusta, että siviilin henki olisi hirvittävästi arvokkaampi kuin sotilaan, ja että siviilejä pitäisi ihan kaikin keinoin suojella. Ajatus siitä, että on oikein tappaa vihollisen sotilas, mutta ei vihollisen siviiliä on minusta keinotekoista sotilaan elämän arvon polkemista. Millä perusteella toinen vihollisista on niin arvokas, että taistelijat ovat velvoitetut heitä suojelemaan samaan aikaan, kun toisen, aseistetun vihollisen he ovat velvollisia tappamaan?
Toisaalta jos vaikka miinojen avulla estetään maahantunkeutuminen, niin sehän saattaisi säästää siviilienkin henkiä. Mielestäni miina- ja rypäleaserajoitussopimuksilla pyritään tekemään jotakin, mitä niillä ei voida saada aikaan. Miinojen kielto on melkein yhtä järkevää kuin ampumaseiden kieltäminen, niin helppoa niiden tekeminen on, ja niin suuren taktisen edun (itselle ei tule vaaraa, mutta vihollinen itse laukaisee tuhoavan aseen) niiden käytöstä saa. Kiellosta huolimatta niitä tullaan jokatapauksessa käyttämään.

 

[Stonewall]

... Suomi on pohjois-Eurooppaa yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Vastaavasti Kreikka on etelä-Eurooppaa vaikka on idempänä kuin Puolat, Unkarit jne.

Nimityksethän ovat sekä sattuman että tarkoitushakuisen politiikan tulosta. Tila (esim. alueet, valtiot ja rajat) on aina sosiaalisesti konstruktoitu, ne ovat vain sopimuksia tai lievimmillään käytäntöjä. Tavallaan on makuasia onko Kiina Kauko-idässä vai Länsi-Tyynellämerellä. Toisaalta Suomessakin Oulu on brändännyt varsin onnistuneesti itseään Pohjois-Suomalaisena kaupunkina, vaikka maantieteellisesti sijaitseekin hyvinkin keskellä maata. Kylmän sodan aikana suurvallat laskivat Suomen kuuluvan Itä-Eurooppaan, suomalaiset katsovat olevansa pohjoismaa ja Keski-Euroopasta katsottuna nykyisin kuvaavin määritelmä on varmasti kuuluminen Pohjois-Eurooppaan. Jos Venäjä ryhtyy taas ääneen puhumasta Suomesta Itä-Eurooppalaisena maana, niin tiedämme heidän laskevan maamme taas etupiiriinsä.

 

[Viljuri]

Enpä tiedä tuota häviämisestäkään ihan noin vaan. [...]

Itse asiassa osa kokonaismaanpuolustusta on sekin tärkeä ja oleellinen seikka, että sodan oletettavasta tuloksesta riippumatta osoitamme vakaan tahtomme puolustaa riippumattomuuttamme. Eikä vain tahtomme, tarvittaessa myös kärsimme ja aiheutamme hyökkääjälle kärsimystä. Tästä ei saa vallita epäilystä, ei maan sisällä, eikä sen ulkopuolella. Kysymys ei ole fatalismista, kysymys on rationaalisista arvopunninnoista.

Voi olla niin, että nämä arvot vielä meillä muuttuvat. Itse en välttämättä suhtaudu nykyisissä olosuhteissa enää yhtä positiivisesti syvyydessä tapahtuvan puolustustaistelumme doktriiniin, ottaen siis huomioon, että meillä saattaisi olla kv-yhteistyöhön perustuvia vaihtoehtojakin sille.

Sanomattakin oli selvää, että kylmän sodan olosuhteissa sissisota ja joukkojen määrän korostaminen olivat ainoa mahdollinen tapa tehdä puolustustahtoamme edes jotenkin selväksi mahdollisille vihamiehisille tahoille. Mahdollisia vihamielisiä tahoja ei tuolloin ollut kuin yksi, nyt niitä on useampia, ja on muistettava, että sodankäyntikeinot ja -tavat muuttuvat asymmetrisissa konflikteissa. Mitä enemmän nupullaan olevia konflikteja maailmalla saadaan pysymään "aisoissa" (siis alueellisina), tarvittaessa kansainvälisen yhteisön sotilaallisin toimin, sitä enemmän konfliktien eskaloitumisriskiäkin isommiksi tragedioiksi saadaan vähennettyä.

Ei että meidän on pidettävä kiinni kokonaismaanpuolustuksesta, ja siten myös asevelvollisuudesta. Venäjä sitoutuu koko ajan enemmän länteen, sen eliitit varsinkin, mutta samalla se käy propagandasotaa, jolla venäläiset eliitit pyrkivät legitimoimaan valta-asemaansa suhteessa omiin kansalaisiinsa. (Ks. esim. SK 27/2010, s. 12-13)

Tie kansalaisyhteiskuntaan ja oikeusvaltioon on vielä niin pitkä, että ihmettelemme tätä samaa asiaa ainakin seuraavat vuosikymmenet.

 

[Toejoen Veikko]

Jösses sä olet pihalla. Suomi on pohjois-Eurooppaa yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Vastaavasti Kreikka on etelä-Eurooppaa vaikka on idempänä kuin Puolat, Unkarit jne.

Yritä nyt edes vähän.

Jätkä kävi tutkimassa sitä karttakirjaa. Hyvä.

Onhan Suomi toki pohjoisessakin. Ei se kuitenkaan muuta miksikään sitä faktaa, että tässä ollaan idempänä kuin aiemmin listaamani valtiot ja oleellisintahan siinä oli se, että Suomi oli Neuvostoliiton näkökulmasta yksi niistä äiti-Venäjästä irronneista valtioista.

 

[Daespoo]

Jätkä kävi tutkimassa sitä karttakirjaa. Hyvä.

Onhan Suomi toki pohjoisessakin. Ei se kuitenkaan muuta miksikään sitä faktaa, että tässä ollaan idempänä kuin aiemmin listaamani valtiot ja oleellisintahan siinä oli se, että Suomi oli Neuvostoliiton näkökulmasta yksi niistä äiti-Venäjästä irronneista valtioista.

Höpöhöpö, taas vedät häntä jalkojen välissä karkuun kun sinun tyhmät väitteesi ammuttiin alas yksi kerrallaan.

Ns. laajasti ottaen Suomea pidetään osana pohjoismaita, pohjois-Eurooppaa ja anglosaksissa maissa myös osana Skandinaviaa vaikka puhtaasti maantietellisesti se ei pidä paikkaansa.

itä-Eurooppaan Suomen yhdistää vain poliittisilla tarkoitusperillä varustetut itänaapurit.

Ei uskoisi että olet noin pihalla vaikka kävit viidennen luokan kolme kertaa.

 

[Toejoen Veikko]

Höpöhöpö, taas vedät häntä jalkojen välissä karkuun kun sinun tyhmät väitteesi ammuttiin alas yksi kerrallaan.

Ns. laajasti ottaen Suomea pidetään osana pohjoismaita, pohjois-Eurooppaa ja anglosaksissa maissa myös osana Skandinaviaa vaikka puhtaasti maantietellisesti se ei pidä paikkaansa.

itä-Eurooppaan Suomen yhdistää vain poliittisilla tarkoitusperillä varustetut itänaapurit.

Ei uskoisi että olet noin pihalla vaikka kävit viidennen luokan kolme kertaa.

Sähän ny ampuja olet.
Kunhan sait - ties monennenko kerran - hieman lisäoppia asioista.

Suomen yhdistää itä-Eurooppaan puhtaasti maantiede, menneisyys ja realismi. Suomi oli täysin samassa veneessä Baltian maiden kanssa, mutta Suomi valitsi toisin.
Suomalaiset itsekin ymmärsivät sijantinsa ja sen vuoksi haettiin reunavaltiosopimuksella yhteistä rintamaa Puolan, Latvian ja Viron kanssa.
Samassa veneessä siis katsottiin oltavan.

Ja nyt kipin kapin otat sen Peruskartaston viereen vapaavalintaisen historian yleisteoksen.

 

[julle-jr]

itä-Eurooppaan Suomen yhdistää vain poliittisilla tarkoitusperillä varustetut itänaapurit.

Kuten sanottua, ei asia ole ihan noin yksiselitteinen. Kyllä maailmalla tapaa ihmisiä, jotka yhdistävät Suomen nimenomaan Itä-Eurooppaan. Luitko linkittämäni kirjoituksen? Toejoen Veikkohan puhui alunperin toisen maailmansodan ajoista, jolloin Suomi todellakin saatettiin yhdistää laajalti Venäjän etupiiriin ja Itä-Eurooppaan. Lisäksi hän puhui erityisesti Venäjän näkökulmasta, koskihan kommentti maita, jotka Venäjä jätti miehittämättä. Näin ollen Suomen yhdistäminen Itä-Eurooppaan siinä yhteydessä ei minusta ollut lainkaan järjetön teko, kuten sinä yrität väittää.

 

[Daespoo]

Okei, minä puhun nyt nykytilanteesta, en sotia edeltäneestä ajasta.

 

[julle-jr]

Okei, minä puhun nyt nykytilanteesta, en sotia edeltäneestä ajasta.

Selvä homma. Ehkä kuitenkin on hieman kummallista, että lainasit tätä kommenttia alkaessasi paasaamaan Suomen kuulumattomuudesta Itä-Eurooppaan:

Kyllä Suomen puolustamisen tulee olla ensi sijaisesti suomalaisten oma tehtävä. Juuri tälle seikalle Stalin antoi arvoa ja sen vuoksi Suomi oli ainoa Itä-Euroopan maa, jota ei miehitetty.

 

[Yläpesä]

Lueskelin Keijo Korhosen kirjaa "Haavoitettu jättiläinen", jossa mainittiin, että Naton jäsemaiden tulee käyttää BKT:sta 2,5-3% puolustusmenoihin. Tällä hetkellä Suomi käyttää jotain 1,5%.

Olet lukenut ja uskonut suomalaista sotilaspropagandaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta kaikki kustannusvaikutukset huomioiden vuonna 2004 oli: 2,5%, jolla sijoitutaan listan kolmanneksi samalle tasolle Britannian kanssa ja selvästi ohi useimpien Eurooppalaisten Nato-maiden. Espanjan osuus on 1,1%. Meillä siis 2,5-kertainen.

Osmo Soininvaaran julkaisemassa arviossa asevelvollisuusjärjestelmän kokonaisvaikutukseksi suhteessa valtion talousarvioon lopullinen luku oli 6,3 %.

Kustannusprosentit osoittautuvat samankaltaisiksi ilmiöiksi kuin suomalaisten sotilaiden tulkinnat kansainvälisistä miinasopimuksista. Kun prosentit purkaa eri hallinnonalojen ongelmiksi niin ne katoavat ilmaan.

 

[Viljuri]

Olet lukenut ja uskonut suomalaista sotilaspropagandaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta kaikki kustannusvaikutukset huomioiden vuonna 2004 oli: 2,5%, jolla sijoitutaan listan kolmanneksi samalle tasolle Britannian kanssa ja selvästi ohi useimpien Eurooppalaisten Nato-maiden. Espanjan osuus on 1,1%. Meillä siis 2,5-kertainen.

Osmo Soininvaaran julkaisemassa arviossa asevelvollisuusjärjestelmän kokonaisvaikutukseksi suhteessa valtion talousarvioon lopullinen luku oli 6,3 %.

Kustannusprosentit osoittautuvat samankaltaisiksi ilmiöiksi kuin suomalaisten sotilaiden tulkinnat kansainvälisistä miinasopimuksista. Kun prosentit purkaa eri hallinnonalojen ongelmiksi niin ne katoavat ilmaan.

Sinun pitäisi maksaa myös omistusasunnostasi veroa, se kun näyttäytyy tällä tavalla laskiessa tulona. Eikä suinkaan nauttia korkovähennyksistä. Tosin asevelvollisuusarmeijaa ei perustella vain sen kokonaistaloudellisella edullisuudella, mutta jos kaikki mahdolliset vaikutukset huomioidaan, niin melko lailla mittaviiin yhteiskunnallisiin hyötyihin päädytään.

Myös Matti Nykänen tulee mieleen, sillä jos ja kun vain kustannukset laskee useampaan kertaan, allokoiden niitä eri momenteille, niin pääsee vähintääkin fifty-sixty tilanteisiin, jos ei ihan seventy-seventy-ninety.

 

[Daespoo]

Selvä homma. Ehkä kuitenkin on hieman kummallista, että lainasit tätä kommenttia alkaessasi paasaamaan Suomen kuulumattomuudesta Itä-Eurooppaan:

Ja kuten huomasit vastauksestani, puhuin nykytilasta "Suomi ei kuulu itä-Eurooppaan".

En siis vastannut että Suomi ei kuuluNUT itä-Eurooppaan, joskin minulle Suomi on ollut aina pohjois-Eurooppaa.

 

[Viljuri]

Ottawan sopimusko se nyt sitten on, jonka Suomi ratifioi ja miinat kiellettiin.

Suomihan ei ole edes allekirjoittanut tätä sopimusta, mutta on luvannut tehdä sen vuoden 2012 loppuun mennessä.

Suomen tulisi antaa uusi ilmoitus, jossa se lykkää aikatauluaan, vedoten esimerkiksi resurssipulaan korvaavien asejärjestelmien käyttöönoton suhteen.

 

[Yläpesä]

Myös Matti Nykänen tulee mieleen, sillä jos ja kun vain kustannukset laskee useampaan kertaan, allokoiden niitä eri momenteille, niin pääsee vähintääkin fifty-sixty tilanteisiin, jos ei ihan seventy-seventy-ninety.

Minun korttipakassani Nykäs-ässä tulee Hitler-kortin ja Rassisti-Musta-Pekan jälkeen.

 

[Toejoen Veikko]

Olet lukenut ja uskonut suomalaista sotilaspropagandaa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta kaikki kustannusvaikutukset huomioiden vuonna 2004 oli: 2,5%, jolla sijoitutaan listan kolmanneksi samalle tasolle Britannian kanssa ja selvästi ohi useimpien Eurooppalaisten Nato-maiden. Espanjan osuus on 1,1%. Meillä siis 2,5-kertainen.

Osmo Soininvaaran julkaisemassa arviossa asevelvollisuusjärjestelmän kokonaisvaikutukseksi suhteessa valtion talousarvioon lopullinen luku oli 6,3 %.

Kustannusprosentit osoittautuvat samankaltaisiksi ilmiöiksi kuin suomalaisten sotilaiden tulkinnat kansainvälisistä miinasopimuksista. Kun prosentit purkaa eri hallinnonalojen ongelmiksi niin ne katoavat ilmaan.

Pidin sitä lähteenä, johon varauduin suhtautumaan myös kriittisesti. Ja tilastosi perusteella tuo 1,6% BKT:sta pitää edelleen paikkansa. Kokonaiskustannusvaikutusten arviointi on mahdotonta.

Mitä tulee Nato-maihin, niin juuri tuosta Korhonen mainitsi kirjassaan, että Euroopan Nato-maiden lipsuminen aiheutti Yhdysvalloissa reaktion ja asiasta huomautettiin. En tiedä, oliko sillä vaikutusta. Uumoilen kuitenkin, että mallioppilas Suomi ei lipsuisi.

Perin yllättävältä taholta vaikuttaisi tulevan kannatusta Suomen Nato-jäsenyydelle.

 

[Yläpesä]

Kokonaiskustannusvaikutusten arviointi on mahdotonta.

Ei suinkaan. Työlästä se toki on ja vaatii älyä, perslihaksia ja ajantasaisia tilastoja. Tilastokeskuksesta löytyy kutakin rutkasti. Mutta vastaanottopäässähän tulokset voi purkaa yksittäisiksi kirjaimiksi ja välimerkeiksi ja todeta ettei tässä ole mitään sisältöä lainkaan.

edit: Esimerkiksi näitä tänään uutisoituja maatalouden piilotukimiljardejahan ei ole oikeasti olemassa eikä niitä ole mihinkään käytetty koska ne ovat niin mahdottomasti laskettavissa?

 

[Toejoen Veikko]

Ei suinkaan. Työlästä se toki on ja vaatii älyä, perslihaksia ja ajantasaisia tilastoja. Tilastokeskuksesta löytyy kutakin rutkasti. Mutta vastaanottopäässähän tulokset voi purkaa yksittäisiksi kirjaimiksi ja välimerkeiksi ja todeta ettei tässä ole mitään sisältöä lainkaan.

Mitkä tilastot osoittavat varusmiespalveluksesta opitun hyödyn esim. johtamisessa, ryhmätyöskentelyssä, vastuunotossa jne?
Mitä arvelet, jos Suomi olisikin ollut täysin aseistavapaa maa ilman koulutettua sotaväkeä 70 vuotta sitten, niin olisikohan sillä ollut positiiviset vaikutukset valtion talouteen?

Hieman sama asia kuin sosiaalipalvelut. Taloudellista hyötyä on mahdoton arvioida. Emme tiedä, montako Shkupollia ollaan saatu pyörtämään päätöksensä.

 

[Yläpesä]

Mitkä tilastot osoittavat varusmiespalveluksesta opitun hyödyn esim. johtamisessa, ryhmätyöskentelyssä, vastuunotossa jne?

Tuskinpa sellaisia tilastoja on keräilty. Jos halutaan niin sellaisia voidaan varmasti alkaa keräämään, ei siitä ole kyse. Tosin uskon vakaasti etteivät tulokset olisi aserasvaan kätensä sotkeneiden mieleisiä sillä tärkeimmät ryhmätyöskentely- ja vastuutaidot opitaan peruskoulussa, keskiasteella ja korkeakouluissa. Jopa rukkilaisten mielestä rukki ei opeta johtamista vaan poimii valikoiden joukkoihinsa ne jotka muutenkin jo osaisivat asiat. Armeijan oppien negatiivisista haittavaikutuksista yrityskissä ja organisaatioissa onkin ollut jo aiemmin puhetta ja osviittaa.

Mitä arvelet, jos Suomi olisikin ollut täysin aseistavapaa maa ilman koulutettua sotaväkeä 70 vuotta sitten, niin olisikohan sillä ollut positiiviset vaikutukset valtion talouteen?

En tiedä, mutta jos tykkäät jossittelusta niin jos Neuvostoliitto olisi riisunut aseensa 75 vuotta sitten niin voisiko maailma paremmin?

Hieman sama asia kuin sosiaalipalvelut. Taloudellista hyötyä on mahdoton arvioida. Emme tiedä, montako Shkupollia ollaan saatu pyörtämään päätöksensä.

Jossittelujen tilastoimisesta olen samaa mieltä mutta olemassaolevien tilastojen ja kustannusten tarkastelu onkin eri asia.