Arvostele alkoholijuoma

[sekolust]

Gambina on oiva seuralainen esimerkiksi kalapuikoille, keitetyille perunoille ja hernekeitolle.

Gambina ja lonkero yhdessä ovat aivan saatanan hyvä yhdistelmä. Pullo iso-G:tä ja 6 pack lonkeroa niin juoma on siinä. Jumalainen yhdistelmä suorastaan.

Gin Lemon on kyllä sellaista tavaraa, että jo pelkästään nimen kuulemisesta tulee todella huono olo.

Mulla taas tulee erittäin hyvät muistot mieleen. Tuota tuli juniorina silloin reilu 10 vuotta takaperin jokuset kännit vedettyä ja kertaakaan ei mennyt yli. Jotenki se pullo oli juuri riittävä pienelle meikäläiselle: jalat eivät lähteneet alta ja silti sai humalat. Vielä kun voltteja ei nyt aivan äärettömästi ollut, niin ikäviltä yllätyksiltä vältyttiin. Toisin oli sitten esimerkiksi bissen ja salmarin kanssa: bissen oikeaa määrää oli vaikea hahmottaa ja yleensä tuli haetettua liikaa. Salmari sen sijaan potkaisi yleensä aivan liian kovaa ja eihän sitä juniori voi jättää viinaa juomatta. Herran jumala sitähän oli vaikea saadakin!

Salmari on yksi ainoista alkoholijuomista, joitan mä en yksinkertaisesti siedä. Yksittäisen shotin voin vastahakoisesti oikeassa seurassa ottaa, mutta that's it. Tuolla tavaralla tuli vedettyä skidinä muutamat överit ja vieläkin joku sopukka aivoissa kieltäytyy tästä nautintoaineesta. Salmiakki itsessään on hyvää ja kossua voin tarvittaessa juoda, mutta noiden yhdistelmä etoo jo ihan ajatustasollakin.

Muutenkin nämä "hyvänmakuiset" drinkit ja shotit ovat omalla kohdallani lisätty varoituslistalle. Noiden kanssa en ihan rehellisesti sanoen osaa hallinnoida juomista, vaan homma menee käytännössä aina yli. Maustamattomilla vahvoilla juomilla homma pysyy sentään joskus hallinnassa, makuaistit kun eivät vaadi lisää nektaria. Rehellisesti sanoen en kyllä muista koska olisin viimeksi vetänyt viinalla kännit ja Jack Daniel's on pysynyt varmaan kohta pari vuotta piilossa. Nämä ufojen aivovammaverenkuukautisvuodot sitten jäävät yksittäisiksi annoksiksi jos on aivan saatanan pakko. Esimerkiksi pillun perässä juostessa.

Heitetään nyt vielä arvosteluna Riga Black Balsam. Tuossa viime kesänä kävin Latviassa ja pienessä tuubassa pyysin baarissa "jotakin hyvin latvialaista". Mausta mä en oikeasti osaa sanoa yhtään mitään. Jotenkin tuo tuntui happamalta ja makealta samaan aikaan, kaikki muut sävyt toki huomioiden. Hyvin vaikea tuota mustaa myrkkyä oli upottaa, vaikka periaatteessa se ei pahalta maistunutkaan. Jotenkin tuosta myrkystä tuli mieleen kombinaatio, jossa "on vähän kaikkea" ja sen takia "varsinaisesti mikään" ei pääse oikeuksiinsa. Faijalle roudasin myöhemmin pullon kun lento kulki Riian kautta ja Ei ole kehuja tullut. Osa on kuitenkin löytänyt tuosta "sen jonkin" tai vähintään saanut hyviä drinkkejä väsättyä kuulopuheiden mukaan. Tää on näitä juomia, joita mielestäni jokaisen pitää maistaa kerran: valtaosa kokee vain Latvian karumman puolen, mutta joku onnekas menettää sydämensä.

 

[odwaz]

Heitetään nyt vielä arvosteluna Riga Black Balsam.

Toi on kyllä kovaa kamaa. Tuliaisena sain joskus pullon, ja tyylikäs pullohan se onkin. Sisältö vähän hankalampi. Jotenkin sain pullon tuhottua ajan myötä, yksittäisinä siivuina kalsarikännäilyissä. Taisin ihan vinkkejäkin katsoa netistä, ja colan kanssa kuulemma toimii. No ei muuten toimi. Niinkuin harva viina jostain syystä. Joku Fernetti on ton rinnalla ihan helposti juotavaa.

Fernetistä voisi sen verran jatkaa, että onhan se raakana aika stydiä. Mutta jumalauta, minttufernet on aikalailla ylittämätön juoma tietyissä tilanteissa. Ja tietysti tarkennuksena ummikoille, että minttu nimenomaan liköörinä. Ihanan myrkynvihreä väri, muutama jää sekaan ja ah, kesäilta on pelastettu. Eräänä vähän rankempana kesänä juotiin (tai siis en minä, vaan pojat..) niitä sen verran Hämeenlinnan Nightlifessa, että Fernet loppui. Seuraavana iltana kokeiltiin minttujekkua, kun muuta yrttistä ei ollut. Ei toimi. Sitä seuraavana iltana valinta olikin jo huumorimielellä minttucampari, eikä ollut edes niin pahaa kuin voisi olettaa. En silti suosittele.

Tallinnassa ihmettelin kun siinä yhdessä legendaarisessa neuvostobaarissa oli muotishottina Millimallikas. Sambuca, tequila ja tabasco. Porukka veti ihan hulluna jollain 4,5e hinnalla, vaikka kaikki normaaliviinat oli jotain 2-3e. Suomessakin tota kai löytää eri nimillä, ja joskus joku onnistunut tarjoamaan mullekin. Ja onhan se ihan saatanan pahaa.

Viimeisin uusi tuttavuus oli Chartreuse. Yksi kaveri tarjosi synttärieni kunniaksi viisi shottia. En aio jatkaa suhdetta.

 

[kahden suunnan sentteri]

Gin Lemon on kyllä sellaista tavaraa, että jo pelkästään nimen kuulemisesta tulee todella huono olo. Kyllähän tuolla tuli kännejä aikanaan kiskottua. Nykyään jos pitäisi niin ei kyllä puhettakaan. Toinen litku, jota täällä päin aikanaan juotiin on Vilma Verigreippi. Tuota ja Gin Lemonia vuoroviikonlopuin niin johan alkoi tanssijalka aina vipattaa. Nämä nesteet olivat suosiossa siinä 16 ikävuoden kieppeillä kun alkoi lukiobileitä olla ja niissä luonnollisesti tuli pyörittyä.

Meil samat. Toinen saman vahvuusluokan (~20%) kotibilepullo oli Salmiakki Royal, jota saa vieläkin. Taidetaan myydä yleisesti jossain paskoissa baareissa shotteinakin. Päiväkänneihin koulun pihalla sitten Ofeliaa, tuota hienoa kuplaviiniä jota sai mansikka-, omena-, yms versioina. Lämmin pienellä paineella purskahtava tahmea ofelian vaahtosuihku helteisenä kesäpäivänä kuivaan kurkkuun, ahhhh!

 

[Vanha Len]

Sitten vielä unkarilainen Alma (olen tainnut arvostella tämän siinä hirveimmät juomat ketjussa): pontikanmakuinen omenarupia(!) sisältävä hirvitys veljeskansan maasta. Emme saaneet tätä tuhottua useampaan pekkaan Nummirokissa muistaakseni vuonna 1993. Aivan kauheaa ainetta. Puolet tästä 1/2-litran "makunautinnosta" kaatui lopulta maahan. Alma vei neljästä semijuoposta voiton.

Semijuoppoja, ettekä saaneet tuota kimppaan juotua kuin 5 desiä? Nyt pitää vetää esille juoppokortti. Ensinnäkin, jopa paskinta ponua semijuoppo juo kevyesti puoli litraa YKSIN. Jos tuo on vielä omenalla maustettu niin missä vika?

 

[Captain Slow]

Heräsi kysymys että olenkohan ainoa henkilö maan päällä joka odottaa että joku käyttäjä arvostelisi Lasolin tässä aiheessa..

"Kirpeä maku, poreileva, jälkimaultaan karvas.."

 

[sekolust]

Heräsi kysymys että olenkohan ainoa henkilö maan päällä joka odottaa että joku käyttäjä arvostelisi Lasolin tässä aiheessa..

Alan miesten mukaan tuon jälkeen voi nähdä maailman uusin silmin. Makunautinto ei kuulema ole paras mahdollinen, mutta hinnan ja tehokkuuden suhde on kohdillaan: pienellä euromäärällä on mahdollista saada pää hyvinkin sekaisin. Jälkimakua kukaan ei ole kehunut, mutta kuulema alas saa jos on oikea tarve. Jokunen kaveri on kehunut myös saatavuutta: tuota on vissiin mahdollista saada myös ysin jälkeen ja asiakasystävällisesti jopa 6 packina. Ei tarvitse Viroon lähteä jos tahtoo ostaa mukavasti mukana kulkevan mahtipakkauksen. Imagollisesti Lasol on kuitenkin varsin haastava: tuon tinttaaminen saattaa nostaa tiettyjä pisteitä, mutta esimerkiksi ruokajuomana tätä ei yleisesti suositella. Lisäksi nostalgisia fiiliksiä harva saa, yleensä Lasolia vedetään vasta ammattilaistasolla ja ensimmäisen hörpyn jälkeen mieleen ei muistu ne peruskoulun päättäjäiset.

Puhtaasti kuulopuheiden pohjalta antaisin arvosanaksi 3/5. Mahtava tuote tiettyyn tarkoitukseen, mutta laaja-alainen käyttö on varsin haastavaa. Tässä tuotteessa maku on varsin haastava, vaikkakin asiakaskunnan tuntien melko toissijainen tekijä. Hinnan suhde laatuun on ehkä ristiriitainen; jurrin saa päälle halvalla, mutta toisaalta parempaa ruokajuomaa saa halvemmalla vaikka kraanasta. Imagollisesti varsin haastava, tosin potentiaalia kasvattaa kannatusta hipsterien joukossa.

 

[Uleåborgir]

Tappiin asti käytetty juhannussima

Arvostelen juhannus- eli viikinkisiman, jonka valmistin itse.

Kerrottakoon aluksi, että lopputuloksen piti olla kuin vappusima, mutta "vähän" ylikäynyt sellainen. Eli kuin simaa joisi, mutta meneepähän myös päähän. Voin kertoa, että päähän meni, mutta simalta ei liemi maistunut kuin tavoittamattoman aavistuksen verran.

Tilavuusprosentteja "juhannussimaan" toki ilmestyi 10,5. Silti tämä sitruunoiden, omenoiden ja hunajan avulla käytetty juhlajuoma luultavasti ei syrjäyttäisi sisäpiirien viinejä tai liköörejä. Asian saatoin todistaa itse, kun sain juoda simani ihan yksin juhannuksena. Kuitenkin oli minulla jatkuvasti läsnä se tunne, jota voi isä tuntea lastaan kohtaan, vaikka lapsi olisi ruma ja haisisi pahalle. Ja onhan halvan alkoholijuoman nauttiminen kuin laskisi suuria seteleitä kassaneidin käteen, että laitahan kasvamaan korkoa.

Väriltään "Juhan nussima" oli kuin appelsiini-jaffaa. Värissä ei ollut mitään vikaa, hiilihappoa muodostui melko runsaasti, ja usean suodatuksen ja hiivan laskeutumisajan ansiosta oli "juhannussima" melko kirkastakin. Värin sima sai hunajasta.

Luulen, että lopultakin liika käyttäminen hävitti simasta siman ominaisuudet. Samoin käytin hiivana Pirkka-kuivahiivaa, kun lähikauppa ei enää myy viini- ja oluthiivoja, koska ne kuulemma pöllitään hyllystä. Hiivahan se kiljussakin maistuu, miksi siis ei simassani?

Annan kuitenkin simalle viisi pistettä kymmenestä, sillä kyseessä oli paikallisen pienpanimon lähituote, mikä nostaa pisteitä alkoholiprosentin tuomasta kahdesta suoraan viiteen.

 

[dr0pOut]

Salmari on yksi ainoista alkoholijuomista, joitan mä en yksinkertaisesti siedä. Yksittäisen shotin voin vastahakoisesti oikeassa seurassa ottaa, mutta that's it. Tuolla tavaralla tuli vedettyä skidinä muutamat överit ja vieläkin joku sopukka aivoissa kieltäytyy tästä nautintoaineesta. Salmiakki itsessään on hyvää ja kossua voin tarvittaessa juoda, mutta noiden yhdistelmä etoo jo ihan ajatustasollakin.

En siis ole yksin tämän asian kanssa. 100% samat kokemukset, junnuna överit salmarilla. Nykyään pystyy yhden shotin ottamaan, toinen shotti tulee samalla hissillä ylös. Kokeiltu on.

 

[Tähtipakki]

En siis ole yksin tämän asian kanssa. 100% samat kokemukset, junnuna överit salmarilla. Nykyään pystyy yhden shotin ottamaan, toinen shotti tulee samalla hissillä ylös. Kokeiltu on.

Samassa veneessä ollaan täälläkin. Kerran meni ns. yli tuon salmarin kanssa ja sen jälkeen tuli aika pitkään kuvottava olo pelkästä ajatuksesta. Nykyisin juuri sen yhden shotin pystyy ryyppykavereiden painostuksen alla ottamaan, mutta siinä tuleekin raja vastaan.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Join tuossa taannoin avovaimoni tädin miehen "itse tekemää" pontikkaa. Sveitsissä kun on laillista kotipolttoinen, joten hän oli ottanut omasta puusta luumuja ja vienyt ne naapurille, joka valmistikin todella hyvää ja pehmeää pontikkaa vaikka olikin kuulemma noin 50-60%:sta. Tämä kyllä erosi venäläisen nuoruuden ystäväni isän valmistamasta "perus pontikasta".

 

[El Lude]

Semijuoppoja, ettekä saaneet tuota kimppaan juotua kuin 5 desiä? Nyt pitää vetää esille juoppokortti. Ensinnäkin, jopa paskinta ponua semijuoppo juo kevyesti puoli litraa YKSIN. Jos tuo on vielä omenalla maustettu niin missä vika?

Oli vain saatanan pahaa. Ei muuten maistunut omena. Paska lähinnä. Olen juonut muuten vaikka minkä sortin pontikkaakin, mutta tuo litku jäi juomatta minulta ja muutamalta muulta vaikka olimme jo kohtuullisen juopuneita avatessamme tämä pandoran lippaan...

 

[Laakamato]

Aah, suosikkijuomani alkoholi, usein kitkerä alkumaku mikä peittyy nautinnon pitkittyessä aamuun. Tuo jalopeurain juoma, viisauden alkulähde ja nerouden ydin. Jälkimaku karvas ja sivuvaikutukset minimaaliset. Vastoin turhia ennakkoluuloja, liikaa ei voi nauttia ja tarpeellinen määrä kumoaa fysiikan laieista kevyimpiä, kuten painovoiman. Aiheuttaa kellumista, älyn multiploitumista ja nostaa ammattitaitoa mm. bussikuskien ja sähkömiesten kohdalla. Alkoholi, tämä on oodini sinulle: Ällös ollos tuoppini tyhjä vaan ilon pirskahduksia maltainen iloni lähde tuottakoon, olkoon humalaisa olueni ja lyhyt välimatka onnen juottolasta seuraavaan. Hyvät kansalaiset, Porilaisten marssi.

 

[Rixa88]

Nuorna miesnä ollesna jostain sadistisesta syystä kaveriporukassa nautittiin yleensä pohjiksi Gin Lemon -merkkistä myrkkyjuomaa ennen siirtymistä paikalliselle tanssilavalle. Äärettömän hirvittävän pahanmakuinen juoma, josta sai ihan joka kerta megalomaanisen krapulan.

Tulee ihan mieleen omat kokemukset. Silloin kun en vielä tiennyt miltä Gin Lemon maistuu, päätin kokeilla sitä koska pidän kuitenkin sitruunanmausta. Noh, kyllähän tuon alas sai menemään ja kyllä se päähän nousi, mutta en sitä nuorempana ostanut kuin ehkä 2-3 pulloa. Jälkikäteen sitten alkoi ällöttämään pelkkä tuotteen ajatteleminen. Nämä kokeilut tapahtuivat v. 2007 enkä ole sen jälkeen koskaan edes maistanut kyseistä juomaa.

Toinen mitä tuli juotua 2007 oli saman valmistajan Mandariinivodka. Se maistuikin jo paljon paremmalta kuin Gin Lemon ja sillä tuli vedettyä kunnon kännit useammin (kuitenkin yhteensä alle 10 kertaa.) Jostain syystä kuitenkin myös mandariinivodkasta jäi epämääräinen trauma ja muistaakseni en ole sitäkään juonut sitten vuoden 2007.

Nyt on kuitenkin käynyt mielessä että jos seuraavalla Alko-reissulla hakisi Gin Lemonia yhden pullon ihan vain verestääkseen muistoja. Onko Mandariinivodkan valmistus loppunut kun ei löydy Alkon nettisivuilta tuotetietoa? Ja jos Gin Lemon maistuu pahalta, niin ainahan sen voi juoda senkin jälkeen kun on vetänyt kunnon pohjat toisella juomalla.

 

[kalkkifredi]

Mansikkainen kilju:

En tiedä reseptistä tarkemmin, mutta juoma oli asteen liian paksuhkoa ja makeaa, väriltään se oli punertava. Punaista ja makeaa. Vähän kuin liian paksua, väärän väristä ja pahan makuista soppaa.

Arvosana: *

Jorma hedelmäviini:

Punaista ja makeahkoa, mutta hieman liian raikas. Vähän kuin halpa Sorbuksen kopio.

Arvosana: **

Carillo:

Entisajan hohto on kadonnut kuin maine alan miesten keskuudessa. Hieman kuin katkeraa Sorbusta.

Arvosana: ***

Valdemar:

Ihan ok, mutta ei se mitään soppaa ole.

Arvosana: **

Marabello:

Vähän kuin aiemmin mainittu mansikkainen kilju. Sorbus.

Arvosana: *

Gambina:

Hieman liian tumma ja yliarvostettu. Vähän kuin Lebron James. Plussaa etiketistä, vaikkei se ihan sopan tasolla olekkaan.

Arvosana: ***

 

[NDT665]

Tulipas ”keksittyä” mielenkiintoinen drinxu. Koska olin lähdössä liikkeelle sopivan löysäpäisellä porukalla, niin olin ottamassa tuhteja perjantaipohjia, jotka olin sekoitellut kahviin ja välillä kaakaoon. Kirkasta kahviin ja brändiä kaakaoon.
Ennen lähtöä päätin vielä tyhjentää vajaamman pullon (kirkas), säästää vaivaa ja ottaa sen votkan appelsiinimehulla aikaisempaan kookkaaseen kahvimukiin. Oikosulun seurauksena kaadoin kumminkin pohjalle kylmää maitoa, vajaan desin kirkasta ja päälle reilut pari desiä appelsiinimehua.

Nojatuoliin istuessani huomasin mukissa olevan aika mielenkiintoinen sotku. Maito oli paakkuuntunut kokkareiseksi ja jos omaa riittävästi mielikuvitusta, niin jokin vienosti kupliva aasinvirtsa höystettynä kokkareisella spermalla voisi näyttää samalta.

Tulos ei siltikään ollut huono, sillä maidon maku pehmensi sopivasti alkoholia ja kirpeää appelsiinimehua.
Jollet ole mielikuviesi vanki, niin kokeile!

Löydölle on aika helppo keksiä kansainvälinen nimi?

 

[kalkkifredi]

Löydölle on aika helppo keksiä kansainvälinen nimi?

No mikä sen nimi on? Vodka Cummings? Spunk Orange? Sex on the railroad? Milky bukkake? Mikä? Kerro.

 

[NDT665]

Tänks! Olivat hyviä ehdotuksia kaikki.
Miten olisi kombinaatio Juicy Donkey tai Donkey Bukkake?

 

[Jj]

Salmari on yksi ainoista alkoholijuomista, joitan mä en yksinkertaisesti siedä. Yksittäisen shotin voin vastahakoisesti oikeassa seurassa ottaa, mutta that's it. Tuolla tavaralla tuli vedettyä skidinä muutamat överit ja vieläkin joku sopukka aivoissa kieltäytyy tästä nautintoaineesta. Salmiakki itsessään on hyvää ja kossua voin tarvittaessa juoda, mutta noiden yhdistelmä etoo jo ihan ajatustasollakin.

Salmarista on olemassa sellainen ravintolatukkuversio, jonka maku on hyvin yrttimäinen ja se on minusta todella hyvää. Täällä Turun seudulla sitä sai aikanaan ainakin Hämeenportista, Päiväkodista ja Klubilta. Kahta ei enää ole ja Klubi vaihtoi laatua siihen kamalaan yskänlääkkeeseen mitä kaikkialla salmiakkina tarjoillaan.

Omia suosikkejani on Campari sekoitettuna esim. Rybb&Deckers -appelsiini- tai greippimehuun. Myös Valion joku makea monihedelmäinen mehu toimi kivasti, en nyt muista mikä.

Kotikokkiosastolla kaveri on tarjonnut mm. chilivodkaa eli paria tulista pippuria liotetaan jonkun aikaa perusviinassa. Liekö suhde väärä mutta se oli allekirjoittaneelle vähän liian tujua.

Toinen tuttu taas toi matkoiltaan Żubrówka-biisoniheinäviinan rakennustarpeet eli irtoheiniä joista saadaan (yhdellä korrella!) maustettua vodkaa. Se oli vähän outoa mutta kyllä siihen tottu, kuten Juice lauloi.

Absintti on myös pieninä määrinä ja tiettyinä hetkinä ihan jees, piristää mielen kertaheitolla varsinkin jos on pitempi kaava käytössä, kuten festarit tai varpajaiset jne.

 

[Hanhi]

Omia suosikkejani on Campari sekoitettuna esim. Rybb&Deckers -appelsiini- tai greippimehuun. Myös Valion joku makea monihedelmäinen mehu toimi kivasti, en nyt muista mikä.

Tonic toimii helvetin hyvin, varsinkin näin kesäkeleillä.

 

[NDT665]

Sain vaimolta varhaisen, mutta mieluisan isänpäivälahjan, nimittäin pullollisen valkoviiniä! Pullo on nimeltään Max Factor Clearskin Revitage+ 2014. Viini oli poikkeuksellisesti pakattu puolen litran pulloon, mutta aine on todella riittoisaa.

Viini on maultaan melkoisen voimakas ja aamulla croissanttien kanssa pieni hörppäys riittää käynnistämään päivän, aktivoi kiitettävästi syljen erityksen ja räjäyttää auki tukkoisen nenun. Jälkimaku riiteli hieman ennakoimieni mielikuvien kanssa: ei bistron aurinkoista terassia, jossa kikattelevan tarjoilijan Moniquen rinnat ovat kokoajan ponnahtamaisillan vapauteen kaula-aukon kautta, vaan kuuma polte kurkussa hylätyn murmanskilaisen kalatorin parkkipaikalla lumimyrskyn viheltäessä renkaattoman Ladan kattotelineessä.

Olen kokeillut sitä myös terävöittämään kastikkeita siinä onnistuen, sillä äyriäisten tai tankoparsojen hentoinen maku häipyy kokonaan.
Jotain äärimmäisen positiivistakin pitää mainita, ettei lahjaviinin arvostelu menisi pelkkiin näennäisien epäkohtien luettelemiseksi. Emme ole tarvinneet weeceessä enää puffipulloja poistamaan yliaktiivisen laktoosi-intoleranssini ripuliaromeja, vaan Factorin Maxin perustaman viinitarhan ihmeluomus raikastaa ilman luontaisesti. Ilma on raikkaampi kuin Stockmannin kemikaalio-osastolla. Uskon, että näillä uusilla ranskalaisilla saman kesän valkoviineillä on roimasti kehityspotentiaalia, kunhan niiden antaa maltillisesti kypsyä pidempään.

Voin suositella Max Factor Clearskin Revitage+ 2014 ehkä hieman karastuneimmille valkoviinin ystäville.

 

[John Copter]

Tulipas ”keksittyä” mielenkiintoinen drinxu. Koska olin lähdössä liikkeelle sopivan löysäpäisellä porukalla, niin olin ottamassa tuhteja perjantaipohjia, jotka olin sekoitellut kahviin ja välillä kaakaoon. Kirkasta kahviin ja brändiä kaakaoon.
Ennen lähtöä päätin vielä tyhjentää vajaamman pullon (kirkas), säästää vaivaa ja ottaa sen votkan appelsiinimehulla aikaisempaan kookkaaseen kahvimukiin. Oikosulun seurauksena kaadoin kumminkin pohjalle kylmää maitoa, vajaan desin kirkasta ja päälle reilut pari desiä appelsiinimehua.

Nojatuoliin istuessani huomasin mukissa olevan aika mielenkiintoinen sotku. Maito oli paakkuuntunut kokkareiseksi ja jos omaa riittävästi mielikuvitusta, niin jokin vienosti kupliva aasinvirtsa höystettynä kokkareisella spermalla voisi näyttää samalta.

Tulos ei siltikään ollut huono, sillä maidon maku pehmensi sopivasti alkoholia ja kirpeää appelsiinimehua.
Jollet ole mielikuviesi vanki, niin kokeile!

Löydölle on aika helppo keksiä kansainvälinen nimi?

Juotiin noita -90 luvulla ihan baarissakin, ainakin pääkaupunkiseudulla jokunen baarimestari tunsi tekeleen nimellä Harvey Cowbanger, legendaarisen paukun, Harvey Wallbangerin mukaan jossa siis Galliano vaihtui maitoon.

 

[Rixa88]

Eilen maistoin ensimmäistä kertaa elämässäni jallukolaa. Tein sellaisia drinkkejä joissa oli 4 cl jaloviinaa ja 16 cl coca colaa. Etukäteen pelkäsin että tulee olemaan paskanmakuista mutta perkele tuohan oli todellista herkkua. Ehkä nihkeä suhtautuminen kokikseen lantrinkina johtui siitä että pari vuotta sitten kokeiltu Marabellon ja kokiksen sekoitus maistui aivan paskalta. Tosin toimiihan kokis perus-viinan kanssa. Jallukolaa pitää suosia jatkossakin, harmi vain että jaloviina on kallista. Kyseessä oli yhden tähden jallu.

 

[Jupe]

Hyvä ja kohtuuhintainen napanderi on yhden tähden jallu ja kaadettuna pakastimessa hyvin jäähtyneeseen snapsilasiin. Todellinen mökki-illan kruunaaja ja voi saman tien unohtaa kaikki 10 kertaa kalliimmat viskit ja konut, yhden tähden jallu on hinta-laatusuhteeltaan alkon parhaita juomia.

_

 

[Pavlovin Koira]

Kappas tämmöinenkin ketju. Näin joulukuun käynnistyttyä lukis mielellään arvioita Alkon tämän vuotisesta glögi- ja kehkuviinivalikoimasta.

 

[Falling Star]

Eilen maistoin ensimmäistä kertaa elämässäni jallukolaa. Tein sellaisia drinkkejä joissa oli 4 cl jaloviinaa ja 16 cl coca colaa. Etukäteen pelkäsin että tulee olemaan paskanmakuista mutta perkele tuohan oli todellista herkkua. Ehkä nihkeä suhtautuminen kokikseen lantrinkina johtui siitä että pari vuotta sitten kokeiltu Marabellon ja kokiksen sekoitus maistui aivan paskalta. Tosin toimiihan kokis perus-viinan kanssa. Jallukolaa pitää suosia jatkossakin, harmi vain että jaloviina on kallista. Kyseessä oli yhden tähden jallu.

Tätä juomasekoitusta tuli suosittua teininä. Suosittelen myös testaamaan reseptiä, jossa tohon sekaan kaadetaan ohut siivu batteryä. Ja jäitä ehdottomasti. Raakaa jallua ei pysty koskemaan edes pitkällä tikulla, mutta tuossa drinkissä toimii kyllä.