No olisihan tuonne nyt esim. junnuihme Neymarin sijaan tai ainakin siihen yläpuolelle voinut laittaa yhden aikamme suurimmista ja taitavimmista hyökkääjistä, eli Zlatan Ibrahimovicin.
Kuten tuolla vihatut futaajat -ketjussa jo mainitsin, arvostan aikalailla kaikkia huippupelaajia sen vuoksi mitä ovat aikaansa saanet ihan vaan silkalla trenaamisella. Siihen kategoriaan nyt voi heittää vaikka Zlatanin, joka tekee kokoisekseen pelaajaksi han uskomattomia asioita pallollisena ja mikä ettei pallottomanakin, kuin myös Cristiano Ronaldon joka kaikessa neitimäisyydessään on aivan tolkuttoman hyvä futaaja ja sellainen atleetti että alta pois ja morjens.
Ja onhan noita pitkin viheriöitä, futaajia on joka lähtöön ja arvostan todella korkealle paljon muitakin pelaajia aina jostain keskikentän juoksukoneista huippuveskareihin ja jykeviin pakkehin sekä sitten niihin maalinsylkijöihin.
Pakko nyt pelaajauransa lopettaneistakin mainita omat kaksi suurinta suosikkiani kautta aikojen, eli junnuaikojeni suurin sankari 1990-luvun alusta vuosikymmenen ja samalla uransa loppuun ollut Brian Laudrup sekä siinä sivussa aina "fanittamani" Stig Tøfting.
Jälkimmäinen mies on yksi hieno osoitus siitä miten armottomalla duunilla ja tahdolla päästään huippuseuroihin ja maajoukkueeseen toteuttamaan unelmaansa. Ja vastoinkäymisiä on riittänyt enemmän kuin yhdelle miehelle soisi matkalle heitettävän, kaveri tuli jumalauta 13-vuotiaana koulusta kotiin ja löysi isänsä ja äitinsä ammuttuina, isä oli ampunut siis vaimonsa ja itsensä ja tehnyt Stigistä orpolapsen.
Tuolla tavalla kun jää varhaisteininä orvoksi mutta löytää kuitenkin motivaation ja jaksamisen treenaamiseen aina sinne huipulle asti, on nostettava hattua että jaksaa painaa. Aikuisiällään pelaajauransa aikana menetti vielä pienen lapsensa kun 3-viikkoinen poikansa kuoli, eli kohtalainen määrä koettelemuksia on tosiaan heitetty kasvoille. Toki on sitä paskaa ollut aikanaan lapioimassa omaankin niskaansa touhuillaan, mutta asenne kohdallaan ja rapatessa roiskuu ja vankila rauhoittaa.
Brian Laudrup nyt vaan oli taikuri jonka ura valitettavasti loppui liian aikisin.
Kuten tuolla vihatut futaajat -ketjussa jo mainitsin, arvostan aikalailla kaikkia huippupelaajia sen vuoksi mitä ovat aikaansa saanet ihan vaan silkalla trenaamisella. Siihen kategoriaan nyt voi heittää vaikka Zlatanin, joka tekee kokoisekseen pelaajaksi han uskomattomia asioita pallollisena ja mikä ettei pallottomanakin, kuin myös Cristiano Ronaldon joka kaikessa neitimäisyydessään on aivan tolkuttoman hyvä futaaja ja sellainen atleetti että alta pois ja morjens.
Ja onhan noita pitkin viheriöitä, futaajia on joka lähtöön ja arvostan todella korkealle paljon muitakin pelaajia aina jostain keskikentän juoksukoneista huippuveskareihin ja jykeviin pakkehin sekä sitten niihin maalinsylkijöihin.
Pakko nyt pelaajauransa lopettaneistakin mainita omat kaksi suurinta suosikkiani kautta aikojen, eli junnuaikojeni suurin sankari 1990-luvun alusta vuosikymmenen ja samalla uransa loppuun ollut Brian Laudrup sekä siinä sivussa aina "fanittamani" Stig Tøfting.
Jälkimmäinen mies on yksi hieno osoitus siitä miten armottomalla duunilla ja tahdolla päästään huippuseuroihin ja maajoukkueeseen toteuttamaan unelmaansa. Ja vastoinkäymisiä on riittänyt enemmän kuin yhdelle miehelle soisi matkalle heitettävän, kaveri tuli jumalauta 13-vuotiaana koulusta kotiin ja löysi isänsä ja äitinsä ammuttuina, isä oli ampunut siis vaimonsa ja itsensä ja tehnyt Stigistä orpolapsen.
Tuolla tavalla kun jää varhaisteininä orvoksi mutta löytää kuitenkin motivaation ja jaksamisen treenaamiseen aina sinne huipulle asti, on nostettava hattua että jaksaa painaa. Aikuisiällään pelaajauransa aikana menetti vielä pienen lapsensa kun 3-viikkoinen poikansa kuoli, eli kohtalainen määrä koettelemuksia on tosiaan heitetty kasvoille. Toki on sitä paskaa ollut aikanaan lapioimassa omaankin niskaansa touhuillaan, mutta asenne kohdallaan ja rapatessa roiskuu ja vankila rauhoittaa.
Brian Laudrup nyt vaan oli taikuri jonka ura valitettavasti loppui liian aikisin.
Viimeksi muokattu: