Surprise Me
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Gus Polinski - Polka king of the midwest
The good die young. The flame will burn forever. Kiitos Java kaikesta ja lepää rauhassa. Osanottoni omaisille.
Ja kyllä Javanainen myös kehuja keräsi maajoukkueessa, etenkin ensikertalaisena MM-kisoissa 1982. Muodosti ehjän ketjun yhdessä Makkosen ja Forssin kanssa. Harmi vaan, kun Forss ei niissä peleissä kyennyt ruokkimaan hyviä laitureitaan, jotka olivat selvästi Suomen parhaimmistoa.
Mitä tulee tuohon Santtu Silvennoisen tekstiin, niin valitettavsti asia taitaa olla juuri näin mitä iltalehdessä kirjoitetaan.
Kannattaa lukea Holopaisen kolumni Javasta päivän iltalehdestä, hienosti kirjoitettu.
Käsittämätön valinta Santtu Silvennoiselta! Legendan kuolemasta ei ole vuorokauttakaan kulunut, niin jo aletaan nostaa esille vihjauksia samanlaisesta lopusta kuin Arimalla tai Probertilla.
Käsittämätön valinta Santtu Silvennoiselta! Legendan kuolemasta ei ole vuorokauttakaan kulunut, niin jo aletaan nostaa esille vihjauksia samanlaisesta lopusta kuin Arimalla tai Probertilla. Miksi ihmeessä? Eikö nyt olisi aika viimein nostaa Javanaista sellaiselle jalustalle kuin mitä hän olisi jo eläessään ansainnut. Suomessa tämä legendojen arvostus on muutenkin ollut surkeassa jamassa. Ei tunneta, vähätellään tai tuomitaan jostain ulkojääkiekkoilullisista asioista - kuten tässä. Ei suoraan, mutta vihjaillen.
Minusta päinvastoin Silvennoinen kerrankin osui ytimeen ja teemaan, jota on syytäkin korostaa. Pelin jälkeen - mitä sitten tapahtuu?
En pitänyt itsekään ko. jutusta, mutta noin periaatteessa olen silti sitäkin mieltä että epämiellyttäväkin totuus on legendojen yhteydessä parempi kuin valheellinen hymistely...
Jossain välissä hän työskenteli myös autokaupan parissa.
Aamulla Radio Rockia kuunnellessa ihmettelin, että minkäs takia soi "Touch and go". Selvisihän se sitten...
Lauantaina ehdottomasti pelaajille surunauhat käsivarteen. Ja kun joku kysyi, niin viimeksi tällä kaudella on Kalpa pelannut surunauhat kädessä Einari Vidgrenin muistoksi.