Manulta munaa
Lauantain peli oli kyllä melkoista schaibaa eikä matsista jäänyt paljoa hyvää sanottavaa kenestäkään. Mannone nyt klaarasi hommansa melko hyvin, mutta muilta jäi rutkasti parantamisen varaa. Cazorla näppäsi lopuksi komean maalin, mutta aika laihaksi jäi lohtu siitä. Muutamat kommentit perinteisesti:
Puolustus:
Puolustus näytti silmääni hyvinkin epävarmalta ja jäi sellainen vaikutelma, että pelaajat eivät itsekään oikein olleet luottavaisia kykyynsä puolustaa. Avausmaali tuli Vermaelenin ihmeellisestä virheestä, mistä hyvästä voisi kyllä nostaa Koscielnyn Verman tilalle huomiseen matsiin. Verman peli erityisesti on näyttänyt tällä kaudella kuin varjosta entisestään. Painaako kapteeniin nauha liikaa? Kuten Arseblogissa todettiin, ei ole Koscielnynkään peli hääviä, mutta ainakin siitä on paistanut läpi tahto, yritys ja halu paikata virheensä. Verma on ollut oikeastaan väritön ja hiljainen. Ehkä Arteta voisi kipparoida nyt muutaman pelin (Verman katsellessa penkiltä)? Spekulaationi luoton puuttumisesta puolustamiseen nojaa oikeastaan siihen, että koko joukkue pelaa pallon kanssa mielikuvituksettomasti ja riskittömästi (pl. Santos). Peli on hidasta, liike puuttuu ja palloa pelataan alaspäin ja sivuille vailla yritystä.
Hyökkäys:
Hyökkäyksen tehottumuus liittyy mielestäni olennaisesti puolustuksen epävarmuuteen. Kaikki vaikuttavat pelkäävän ja välttävän riskejä, joten mitään ei yksinkertaisesti tapahdu. Tämä näkyi selvästi varsinkin laitapelaajissa. Ramsey ei pelannut varsinaisesti laitahyökkääjän roolissa vaan syöttelijänä laidalla. Taisi päästä yhden kerran laidalta läpi matsin aikana? Muuten etsi lähinnä Sagnan ylijuoksua tai syöttöä keskelle. Sama toisella laidalla. Podolski pelasi hitaasti ja haluttomasti, eikä hänenkään vahvuudet ole haastoissa tai kuljetuksissa. Santos (ja Sagna toisella laidalla) päätyivät laitojen sijaan keskelle, josta seurasi sivuttaissyöttöjä korkeintaan. Rooney ei antanut Artetalle juuri ollenkaan aikaa pallon kanssa ja Cazorla & Wilshere, joihin hyökkäyksen ja keskikentän luovuus nojaavat, eivät saaneet juuri mitään aikaiseksi. Edellinen varmaan heijastaa sitä, että eivätpä kyllä juuri ottaneet mitään riskejä ja toisaalta koko jengin liike hyökkäyksessä oli vaisua. Eikös tuollaisessa syöttelypelissä juuri korostu _liike_ pallottomana? Tämä on sikäli ihmeellistä, että ennen maajoukkuetaukoa tämä oli lähinnä hyökkäyksen vahvuus. Erityisesti Gibbs, Podolski ja Cazorla kunnostautuivat tässä. Mihin se muka katosi yllättäen?
Laidalla olisi kaivattu Gervinhon, Oxin tai jopa Gnabryn kaltaista pelaajaa. Walcottilla riittää vauhti mainiosti, mutta ei teku. Edellisellä kolmikolla olisi sentään toivoa päästä ohi ja tirpaista pallo kohti Giroudia. Tätä korostaa vielä se, että Wilsherellä ja Cazorlalla riittäisi kyllä eväät haastoihin keskellä, mutta eipä niitä paljoa näkynyt. Oiskohan hyvä idea kokeilla välillä esimerkiksi Ramseytä tai Wilshereä kymppipaikalla ja Cazorlaa laidalla (David Silvan tapaan)?
Tiivistettynä, Arsun hyökkäys on tällä hetkellä kovin mielikuvituksetonta ja riskitöntä, mikä on sinänsä hämmentävää kun sen pitäisi olla juuri päinvastaista ja on jo ollut sitä. Tuota hyökkäystä vastaan puolustaminen lienee helppoa, kun kukaan ei yritä mitään yllättävää ellei löydy helppoa syöttölinjaa. Reading -pelissä immeiset marmattivat Arshavinista kun syötöt ja laukaukset menivät harakoille, mutta niitä sentään oli. Ei kai kukaan kuvittele, että Giroudille tai muille hyökkääjille saisi palloa riskittömillä syötöillä ja laiskalla liikkeellä? Esimerkiksi Manu yritti onnistuneesti niin syöttöjä puolustuslinjan yli kuin keskityksiä muualtakin kuin kulmalipulta. Arsenal ei ole tällaista edes yrittänyt viime matseissa. Ei tuota ongelmaa pelaajahankinnat ratkaise ellei hankita sellaisia pelaajia, jotka pystyvät ratkomaan pelejä vaikka yksin. Sellaisia ei taida olla montaa tarjolla eikä käyttäisi vaadittavia rahasummia. En usko, että tuohon lopulta vaaditaan mitään ihmeitä. Onnistumiset ruokkivat onnistumisia, joten toivotaan esimerkiksi Cazorlan astuvan Schalkea vastaan samalla itseluottamuksella kuin aloitti kauden. Monta kertaa olette huomanneet maajoukkuetauon jälkeen ihastelevan Cazorlan syöttöjä, kuljetuksia ja oivalluksia alkukauden tapaan? Vastauksena taitaa riittää viikonlopun matsin viimeiset 20 sekuntia.
