Kiviharju alkaa olla vedenjakajalla, jos ei ennen joulua ole alkanut tulosta tulla. Helsingissä moni on sitä mieltä, että hiljaa hyvä tulee ja näinhän se onkin. Siellä ei ehkä ole kuitenkaan täysin sisäistetty sitä, mikä se Kiviharjujen oma näkemys on ollut. Kyseessähän on ollut poikkeuksellinen yksilö, jonka kehitystä kohti ykkösvarausta on odotettu lapsesta asti. Kiviharju on monissa hahmotelmissa ollut samalla viivalla Barkovin ja Lambertin kanssa, joista odotettiin sitä ykkösvarausta jo ihan teinistä asti.
Itse uskon edelleen, että kyllä se sieltä tulee, pitää kuitenkin muistaa, että vaikka kyseessä on vasta 17v kaveri, odotettiin hänen pari vuotta sitten tuossa iässä pystyvän olevan ratkaiseva pelaaja Liigassa. Viime kausi oli Kiviharjulle vaikea ja mikäli tästäkin sellainen tulee, ei kärki varausta kannata odotella. Tämä kääntäisi suunnitelmat jälleen täysin uusiksi.
Ja ei, tarkoitukseni ei ole haudata pojan uraa 17 vuotiaana heti syyskuun pelien perusteella. Tarkoitukseni on pohtia sitä, miten lopulta pystyy käsittelemään sen, että tavoitteita tuleekin hilata hieman alemmas, vaikka ne alun perin olisivatkin olleet kohtuuttomia. Kuten sanoin, viime kausi epäonnistui odotuksiin nähden ja lentävä ei ole ollut lähtö tälläkään kaudella, nyt poikaa mitataan todella. Mikäli tämä tästä kääntyy, voi se olla lopulta vain hyväksi. Toistaiseksi itsellä riittää luottoa, mutta tilanne on muuttunut parissa vuodessa, eikä sitä voi mielestäni kiistää.