Juu. Suomalainen mies ei puhu tunteistaan. On tosi hyvä pitää kaikki negatiiviset tunteet sisällä ja avautua niistä vaikkapa täällä foorumissa nokkelilla letkautuksilla.
Ja tarpeeksi kauan niitä sisällä pidettyään voi käydä purkamassa sen tuskan muutamaan koulukaveriin vaikka pistoolilla.
Itseni mielestä on hienoa ja varmasti erittäin tarpeellista, että eilen illalla televisiossa oli jos jonkun näköistä professoria ja dosenttia Helsingin Yliopistolta kertomassa, että vanhempien on hyvä puhua tapahtuneesta lasten kanssa ja olla lasten tukena ja nukkua vaikka lasten vieressä.
Onhan se nyt ihan käsittämätöntä, että lasten tarvitsee alkaa pelätä kouluun menemistä! Paikkaan jonka pitäisi kaiken järjen mukaan olla se turvallinen paikka johon voi maanantai-aamuna mennä vaikka isä olisikin koko viikonlopun dokannut ja hakannut äitiä.
Itseni mielestä suomalainen yhteiskunta on vihdoin ja viimein alkamassa edes vähän avautua eikä kaikkea pidetä sisällä.
Itse opiskelen amk:ssa, meillä oli tänään koulussa kahdeltatoista minuutin hiljainen hetki. Oli todella vaikuttavan oloista, kun todella meluinen kahvila hiljenee ihan kokonaan ja kaikki nousevat seisomaan ja kunnioittamaan kuolleita. Myöskin saimme sähköpostia joissa muistutettiin, että koululla on hoitajia joille voi mennä keskustelemaan tai kertomaan omista tunteistaan jne.
Tietenkin jokainen käsittelee kriisit omalla tavallaan, mutta on sentään hyvä, että tiedotusvälineet tekevät työtään, eli tiedottavat mistä kriisiapua on saatavilla jos sitä ei itse tai perheen kesken pysty käsittelemään.
