Totta on, että meidän puolustuksemme on kuin rimpuileva hamsteri jonkin ison tiikerin suussa. Paniikissa ja kuolemaisillaan. Joka ikinen kerta, kun vain vastustaja omaa sen verta älliä, että ymmärtää karvata ja paineistaa kovaa. Miltei ihmettelen, miten vielä tällä kaudella niinkin moni jengi ei ole ymmärtänyt tätä tehdä.
'
Tämä on minunkin havaintoni. Nimenomaan kun saadaan kiekko oman alueen kulmassa joten kuten haltuun, ei jotenkin siitä päästä tilanteeseen, jossa pystyttäisiin purkamaan vastustajan paine. On kovin tyypillistä, että kiekkoa vieritellään pitkin laidan viertä ja kaikkien hyökkääjien selkä on kohti vastustajan maalia. Tuntuu kuin mitään sapluunaa tuon kovan paineen (esim eilisen pelin kaksi ekaa erää ja KalPa-pelin toinen erä) purkamiseksi ei olisi.
Jos minä olisin Santanen (+valmennusryhmä), niin katsoisin juuri noita tilanteita joukkueen kanssa videolta, ja miettisin kikkoja noiden tilanteiden purkamiseksi. Ei minusta suorien hyökkäysten (3 vs 3, 3 vs 2 ja 2 vs 2) puolustaminen ole ollut mitenkään erityisen huonoa. Aivan liikaa on mennyt kiekkoja omiin pitkien painetilanteiden ja vastustajan kiekonriistojen (Pelicansin 1-2 ja Ässien 4-2 maalit esimerkkeinä) seurauksena.
Omaan hyökkäyspeliin saadaan kyllä riittävästi juonikkuutta, kun saikulta Hamilton, Trotter, Koho ja Koski palaavat kaukaloon. Tällä hetkellä omiin menee vaan liikaa kiekkoja. Tuon asian parsiminen on minusta ykkösprioriteetti, jos saadaan päästettyjen maalien keskiarvoa alas, nousee pistekeskiarvo, siitä olen ihan varma.
Lopuksi totean, että minä en ole antamassa kenkää Santaselle, vieläkään.